Bionic Woman -tieteissarja oli Yhdysvalloissa tuotannossa vuosina 1976-1978. Uusi versio sarjasta kuvattiin vuonna 2007.
Helsingin Sanomien verkkoarkiston television ohjelmatietojen mukaan Suomessa ei Bionic Woman -sarjaa esitetty 70-luvulla. Vuosina 1995-1997 sitä saattoi Suomessakin katsella Sci-Fi -kanavalla. Amerikkalaisen Sci-Fi -kanavan eurooppalainen versio esitti tieteisaiheisia dokumentteja, sekä kauhu-, scifi- ja fantasiaelokuvia ja -sarjoja Helsingin ja useiden muiden kaupunkien kaapeliyhtiöiden kanavapaketeissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bionic_Woman
Helsingin Sanomat, aikakone
Hei,pyysin asiantuntija-apua Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista. Kimmo Saarinen tunnisti lajin.Kyseessä on heloviherikäs, Anthocomus rufus.Lajitietokeskuksessa perustiedot lajista: https://laji.fi/taxon/MX.193420Kimmo mainitsee myös, että lajin ensisijainen elinympäristö on ruovikot, joten laji ei varmasti ole minkään sortin tuholainen sisätiloissa.
Soturin tie on Yrjö Jylhän runo kokoelmasta Risti lumessa (1937). Runon voi lukea myös vuonna 1943 ilmestyneestä Yrjö Jylhän runojen valikoimasta (Runoja : valikoima eri kokoelmista).
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://helle.finna.fi/
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/
Muistelemasi kirjasarja on Olov Svedelidin Korttelijengi (ruotsiksi Betongrosorna) -sarja.
Nuortenkirjasarjan tapahtumat sijoittuvat Tukholmaan ja yksi jengiläisistä söi jatkuvasti vadelmaveneitä.
Kahdeksanosainen sarja ilmestyi suomeksi 1986-1994:
Korttelijengi ja asuntomurrot
Korttelijengi ja konnien kätkö
Korttelijengi tuhopolttajien jäljillä
Korttelijengi ja kadonnut nainen
Korttelijengi ja postiryöstö
Korttelijengi ja suuri kaappaus
Korttelijengi ja uhkauskirjeet
Korttelijengi ja petkuttaja
Normaalia nivelten jäykkyyttä ja ns. aamukankeutta voivat aiheuttaa monet asiat. Liikkumattomina olevat nivelet kuivuvat ja varsinkin vanhemmiten nivelessä oleva nivelvuori erittää vähemmän voitelevaa nestettä kuin nuorempana. Jänteet ja lihakset kiristyvät yleensä unen ja levon aikana, ja vetristymisessä voi mennä jonkin aikaa. Yleensä terveet nivelet ja lihakset vetristyvät 10-15 minuutin jälkeen.
Anna-lehden artikkelissa käsitellään erilaisia nivelten ja lihasten sairauksia, jotka voivat aiheuttaa vakavampia pitkäkestoisia jäykkyyksiä raajoissa:
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/jaykat-nivelet-ja-lihakset-aamuisin…
Lähde:
https://www.health.harvard.edu/pain/what-makes-my-joints-stiff-in-the-m…
Tarinan todenperäisyydestä ei ole mitään varmuutta, mutta kyseessä saattoi olla Robert Schumann, josta kerrotaan tuollaista tarinaa:
”Schumannin tie pianistiksi katkesi kuitenkin äkisti. Yleisesti tunnetun näkemyksen mukaan syynä tähän oli laite, jonka Schumann oli itse kehittänyt venyttääkseen sormenvälejä. Laitteen käyttö johti oikean käden tilapäiseen halvaantumiseen, jonka jälkeen keskisormi ei enää toiminut soittamisen kannalta riittävän hyvin. Tämä on tunnetuin versio tapahtumista, mutta myöhemmin tutkijat ovat myös esittäneet näkemyksen, jonka mukaan käden halvaus olisi johtunut syfiliksestä. Ainoa Schumannille annettu hoito-ohje hänen loukattuaan kätensä oli liottaa sitä vasta teurastetun eläimen sisälmyksissä.”
https://fi....
Web-pages of the Helsinki City Transport (trams, busses, metro, ferries)
and the Finnish Railways (commuter trains) contain rather detailed data
on all aspects of commuter traffic pertinent to your topic.
Their web-addresses are respectively: http://hel.fi/HKL/english/ & http://vr.fi/e-index.htm/
Should you need more specific information, both homepages have e-mail addresses for further enquiries.
Runoa ei ikävä kyllä löytynyt, mutta se saattaisi sisältyä työväenrunojen antologiaan. Työväenliikkeen kirjastosta kannattaisi ehkä tiedustella asiaa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.tyovaenperinne.fi/
Suomen Pankki ei ota enää vastaan näin vanhoja rahoja ja vaikka ottaisikin niin arvo on tasan 1 markka. Asiaa kannattaa tiedustella numismaattisista liikkeistä.
Ks. esim. Lisätietoa numismaatikoista löytyy muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole, mutta Aalto-yliopiston Rakennuskirjastosta Espoon Otaniemestä löytyy kirjasta 2., 3. ja 4. painos (Lähde: kirjastojen yhteistietokanta Melinda):
http://finna.fi
On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää, koska kuluva aika riippuu monesta tekijästä. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa aikaa, joka kestää kirjan julkistamisesta siihen että sen voi varata Sierran/HelMetin kautta, nykyään useimmat uutuudet tulevat vähin tiedoin tietokantaan ja varattavaksi jo ennen kuin uutuus on ilmestynyt. Näitten osalta voidaan sanoa, ettei aikaa kulu ollenkaan. Joskus käy kuitenkin niin, ettei kustantajan lupaama uutuus ilmestykään ilmoitetussa aikataulussa ja tapahtuu sitäkin, että kirja jää kokonaan julkaisematta. Tällöin viive voi olla vaikka kuinka pitkä.
Jos taas oletamme, että kysyjää kiinnostaa, kuinka nopeasti HelMet-luetteloijat saavat kirjatietueen valmiiksi, on siihenkin mahdotonta antaa yleistä...
Voisiko tämä viitata Ruusujen sotaan Englannissa 1400-luvulla?
Yorkin herttua, joka oli sijaishallitsijana Henrik VI:n mielisairauden aikana, olisi monen mielestä ollut parempi hallitsija, ja tavoitteli kruunua, eikä suostunut jättämään sijaishallitsijan tehtäviä. Seuranneessa Wakefieldin taistelussa Yorkin herttua kaatui, ja Lancasterit laittoivat hänen päänsä ja hänen niin ikään kaatuneen poikansa Edmundin pään seipään nokkaan Yorkin kaupungin muurille. Kun hänen eloon jääneet poikansa Edward, George, Richard kuulivat tästä, he lähtivät sotaan Lancastereita vastaan ja voittivat suuressa Towtonin taistelussa, ja Edwardista tuli kuningas Edvard IV?
Aiheesta on melko tuore Conn igguldenin romaanisarja Ruusujen sota: (The Wars of...
Arvelisin, että kyseessä on Predrag Matvejevićin Tuntematon Venetsia (Mansarda, 2015).
"Predrag Matvejevicin viehättävä pieni teos on tuntemattomiksi jääneiden taiteilijoiden töillä kuvitettu tutkielma siitä Venetsiasta, joka jää turisteilta usein näkemättä. Kuuluisien nähtävyyksien sijasta kirjailija kiertelee syrjäkuvilla tutustuttaakseen lukijan vanhojen karttojen, kirjojen ja taideteosten pohjalta kaupungin unohdettuihin tai huonosti tunnettuihin kohteisiin ja yksityiskohtiin: seinäveistoksiin, suljettuihin puutarhoihin, Lidon dyyneihin, kivien lomassa tai seinillä sinnitteleviin kasveihin, joita on kuvattu myös taideteoksissa, rakennuksiin ja niiden originelleihin asukkaisiin."
Painosmääristä ei ole erillistä rekisteriä. Asiaa voi tiedustella suoraan teoksen kustantajalta.
Tekijänoikeuslain mukaan yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta, ellei painosmäärästä ei ole toisin sovittu.
Kaikissa Turun kirjastoissa voi ottaa passista valokopion. Yhden sivun kopiointihinta on 20 senttiä. Hinta on sama paperikoosta riippumatta. Lisäksi tulostaminen on mahdollista eBooking-koneilta.
Pääkirjasto on auki arkisin aamuyhdeksästä iltakahdeksaan, lauantaisin kymmenestä neljään ja sunnuntaisin kahdestatoista iltakuuteen.
Alla olevasta linkistä saa lisätietoa Turun kirjastojen kesäaukioloajoista:
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//kirjastojen_aukioloajat_4.6.-19.8.2018_kesa_web.pdf
Kiitos kysymyksestänne!
Kysymyksessä ei tarkemmin määritellä aikakautta tai maata, josta halutaan tietoa, joten varsinaista luetteloa aiheeseen sopivista teoksista on vaikea antaa.
Aiheeseen sopivia kirjoja voisi lähteä hakemaan esimerkiksi asiasanoilla: arkielämä, arki, teollistuminen, historia, kaupungistuminen, asuminen, elinolot, elinympäristö, elämätapa, yhteiskuntakuvaus, kulttuurihistoria. Kannattaa tehdä hakuja niin, että yhdistelee asiasanoja esim. haussa muutaman asiasanan kerrallaan, esim. arkielämä JA teollistuminen JA historia. Jos haluat tietoa eri maista, lisää hakuun paikan nimi esim. Yhdysvallat.
Esimerkiksi tekemällä haun asiasanoilla arkielämä, teollistuminen ja historia tulee hakutulokseksi seuraavat teokset tai teossarjat, jotka voisivat...
Hei,
Yllättävän paljon tuo muistelu painottuu tuonne vanhuspuolelle. Jotain soveltuvaa löytynee seuraavista:
Korkiakangas, P.: Muisti, muistelu ja perinne. Teoksessa: Lönnqvist, B., Kiuru, E & Uusitalo, E(toim.)
Kulttuurin muuttuvat kasvot : Johdatusta etnologiatieteisiin.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 1999
Hohenthal-Antin, L : Muistot näkyviksi : muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä.
Jyväskylä. PS-kustannus, 2009
Anja Kuukasjärvi, Outi Linnossuo ja Jussi Sutinen (toim.):
Taidetyöskentely arjen näyttämöillä : teoriaa, menetelmiä ja sovelluksia /
Turku: Turun amk, 2011
Rantala, Jukka. Lapset Historiakulttuurin Kuluttajina.
Helsinki: Helsingin yliopisto : Historiallis-...
