Olisiko kuva ollut Entressen Arduino-pajasta? Ei välttämättä fyysisenä robottina, mutta varmaan luennoitsijan materiaalissa kuvana?
Valitettavasti kaikilla työtovereillani on hyvin hatarat mielikuvat vuoden 2016 Pajatoiminnasta. Sen muistamme, että Tapiolassa robotteja ei silloin rakennettu, Ompun paja aukeni vasta syksyllä 2016 eli mahdollisia kuvauspaikkoja Espoossa olisivat Entresse ja Sello.
Arduinon rakennusosilla Pääsiäismunien maalaus -robotti on mahdollista toteuttaa.
https://create.arduino.cc/projecthub/julius-kramer/robotic-easter-egg-painter-fa526e
Jos tarkoitat Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautoja ja Helmet-kirjastoja, niin kyllä voi. Mistä tahansa Helmet-kirjastosta (kirjastoautot mukaan lukien) lainatut aineistot voi palauttaa mihin tahansa muuhunkin Helmet-kirjastoon. (Tämä ei kuitenkaan koska esinelainoja, jotka yleensä pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.)
Molemmat urheilijat mainitaan kirjassa Urheilumme kasvot: osa 3: palloilu (1973). Kirjan mukaan he ovat syntyneet ja eläneet eri paikkakunnilla, eikä mitään mainintaa sukulaisuudesta löytynyt. Kirjasta löytyi myös useita muita urheilija-Salmisia.
Tuntematta nimenomaisesti kysymyksessä esiintyvien lajien ominaisuuksia rohkenisin esittää syyksi sitä, että myrkyt eivät pääse vaikuttamaan jouduttuaan vatsan voimakkaiden happojen ja entsyymien kohteeksi. Useimmat eläinten myrkyt vaikuttavat vain verenkiertoon pääsemällä. Kaikki myrkyt ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden ominaisuudet voivat muuttua, kun ne noutuvat ruoansulatuselimistöön.
Epäilemättä luonnosta löytyy myös vatsalaukussa vaikuttavia myrkkyjä, mutta ehkä pedot osaavat varoa tällaisia elämiä. Esimerkiksi rupikonna erittää ihostaan aineita, jotka aiheuttavat esimerkiksi koirassa välittömän limakalvojen ärsytyksen ja saavat koiran päästämään konnan suustaan. Useimmat eläimet tuskin edes yrittävät rupikonnaa tämän takia...
Eri kirjastoilla saattaa olla erilaisia käytäntöjä kirjastokortin myöntämisessä, mutta yleensä kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa ja henkilöllisyyden todistamista. Kirjastokortin saamisen ehtona saattaa myös olla ruotsalainen henkilötunnus sekä osoite Ruotsissa. Ilman kirjastokorttia lainaaminen ei onnistu.
Jos satut käymään Ruotsissa, kannattaa toki poiketa kirjastoon ja kysyä, olisiko mahdollista saada paikallinen kirjastokortti, mutta esimerkiksi Helmet-kirjastoissa annetaan kirjastokortti vain Suomessa asuville.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 kyseistä etunimeä ei löytynyt, joten se ei liene käytössä Suomessa. Etunimeä Testament ei myöskään löytynyt tutkimistani etunimikirjoista.
Testament esiintyy tuossa muodossa monissa kielissä, esimerkiksi ruotsissa, josta se on suomeen lainattu muodossa testamentti. Nykyään sillä yleensä viitataan jälkisäädökseen, jolla ilmaistaan vainajan viimeinen tahto, mutta esimerkiksi englannissa se voi viitata myös mihin tahansa todeksi vannottuun asiakirjaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että taustalla ovat latinan sanat testari (’todistaa’) ja testis...
Ilmeisesti kyseessä on Helmet-kirjastojen kortti. Mikäli tietosi ovat vielä kirjaston asiakasrekisterissä, voit käyttää korttia. Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ne olisi hyvä päivittää kirjastossa käydessä. Tällöin saat myös korttiin liitetyn tunnusluvun.
Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, saat uuden kortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Populaarimusiikin historiikeissa 1960-luvun kosketinsoittajat ovat jääneet kitaristien varjoon, joten tietoa täytyy poimia sieltä täältä. Suomenkielisiä lähteitä ei juuri ole, mutta soitonoppaan Ashworth: Opi soittamaan koskettimia lopussa on luku Kosketinsoittimien lyhyt historia, jossa esitellään myös tuon ajan tärkeimmät kiipparit.
Aihetta parhaiten vastaava kirja voisi olla Lenhoff - Robertson: Classic keys, 2019, ISBN: 978-1574417760. Sitä ei kuitenkaan näytä (vielä) olevan kirjastojen kokoelmissa, mutta Paul Trynkan rock-instrumentteja yleisesti käsittelevä teos Rock hardware (1996) löytyy kirjastosta. Hyödyllinen saattaa olla myös kirja Vintage synthesizers.
Verkosta löytyvät Pink Floydin kosketinsoittaja Richad Wrightin käyttämät...
Brad Olsen viittaa tällaiseen tarinaan kirjassaan Sacred places : 101 spiritual sites around the world. Paikallisen Chagga-heimon uskomuksen mukaan Kilimanjaron huippu oli hopeaa, joka sulaisi kosketuksesta.
Ensemble- ja orkesterikokoonpanojen nuottimateriaaleja ei yleensä ole kirjastojen kokoelmissa, vaan ne ovat vuokra-aineistoa. Einojuhani Rautavaaran Octet for Winds (1962) on saatavissa vuokraksi Fennica Gehrmanin kautta. Teos löytyy palvelun Hire materials -alasivulta hakutoiminnolla.
Tilauskäytännöt vaihtelevat maittain. Tilaus tapahtuu joko Zinfonia-portaalin kautta tai paikalliselta välittäjältä. Käytännön ohjeet sekä Fennica Gehrmanin toimiston yhteystiedot löytyvät sivulta https://www.fennicagehrman.fi/hire-materials/how-to-order/
Eros, Thanatos ja Typho ovat kreikkalaisen jumaltaruston hahmoja, joiden avulla on kautta aikojen pyritty kuvailemaan ihmisten viettejä, hyvän ja pahan välistä taistelua, valoisaa ja varjoisaa. Platonin filosofiassa eroksella, rakkaudella, on keskeinen merkitys. Thanatos ja Libido, kuoleman- ja elämänvietit, ovat tuttuja Sigmund Freudin töistä. Thanatos on kreikkalaisessa tarustossa kuoleman henkilöitymä. Typho on kreikkalainen vastine egyptiläisen taruston Sebille, pahuuden henkilöitymälle.
Epäilemättä näistä hyvän ja pahan ilmiöistä, Nietzschen "viimeiseen ihmiseen" liittyvät mukaan lukien, on kirjoitettu artikkeleita, joissa eri näkemyksiä verrataan toisiinsa. Aivan tietyn artikkelin etsinnässä Suomalaisen Kirjallisuuden...
Hei!
Olen etsinyt vastausta kysymykseenne, mutta valitettavasti ole löytänyt vielä mitään. Jos arvailemaan ryhdyn, niin mahdollisesti kyseiset kaiuttimet voisivat liittyä jollain lailla hälytysjärjestelmään. Timo Rekusen opinnäytetyössä käydään pintapuolisesti läpi Helsingin kiinteiden ulkohälyttimien kehityshistoriaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61838/Rekunen_Timo.pdf?sequence=1&isAllowed=y), mutta nähdäkseni siinäkin käsitellään enemmän sireenejä, joita asennettiin talojen katoille, ks. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006384352.html
Ahlroth-suvun tietoja löydät esimerkiksi Tuomas Salsteen kokoamalta Sukunimi-info-sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ahlroth.html
Salste on koonnut myös sukulinkkejä, joista voit hakea tietoa Ahlroth-sukunimen esiintymisestä esim. väestörekisterissä, sukukirjoissa, kirjonkirjoissa jne:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Ahlroth~ahlroth
Geneanet-sivustolle on luetteloitu useita Ahlroth-nimisiä henkilöitä, ja sieltä löytyy myös maininta Säkylästä asuinpaikkana.
https://fi.geneanet.org/sukututkimus/ahlroth/AHLROTH
Löytyi myös yksi sukutukimus-keskustelupalsta, jossa käsitellään Ahlroth-sukunimeä:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-39037.html
Toivottavasti pääset näiden lähteiden avulla alkuun...
Näitä koululaulukirjoja on tuohon aikaan (1949-1955) käytetty:
Kansakoulun laulukirjan (Halme – Paavola)
Laulukirja (Wilho Siukonen)
Koulun laulukirja (Aksel Törnlund)
Koulun laulukirja (Parviainen)
Niistä ei löytynyt mitään tuohon suuntaan viittaavaa.
Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja -kirjasta löytyi s. 155 Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama laulu ”Koululaisten laulu”, jonka toinen säe liippaa jotenkin läheltä:
Tuolla koulu kohoaa, valot loistaa sieltä
nuorten ääntä eloisaa
kuuluvi jo tieltä”
Tällä hetkellä Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antama suositus kasvomaskien käytölle koko maassa. Kyse ei ole velvoitteesta. Yksityinen palveluntuottaja tai tapahtumanjärjestäjä voi edellyttää maskin käyttöä, mutta tällöin tulee huomioida yhdenvertaisuuslakiin liittyvät vaatimukset. Kasvomaskien käyttösuosituksesta voit lukea THL:n verkkosivuilta näistä osoitteista:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille#Milloin_kasvomaskia_tulee_k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4?_Suosituksen_soveltaminen_epidemian_eri_vaiheissa
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/...
Elokuvassa Matti tosiaan nostaa ilmeisesti suolakalan pytystä ja syö sen. Kala näyttäisi silakalta, vaikka sitä on vaikea tunnistaa varmasti, kun pää puuttuu ja Matti avaa vatsan. Sillä ei kuitenkaan näytä olevan rasvaevää eli se ei olisi siis muikku, jolla on rasvaevä selkäevän ja pyrstöevän välissä. Salakalla vatsaevä on pidempi ja selkäevä on alempana, joten sen pitäisi näkyä kohdassa, jossa Matti pitelee kalaa.
Kirjassa Matti syö myös, mutta ei kalaa, siinä mainitaan, että hän söi varsinkin voita paljon ja ryyppäsi tuopista piimää ja seuraavana päivänä hän paistoi potattipaistikkaita.
Kalan tunnistukseen löytyy apua LuontoPortista, https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/ ja Vapaa-ajan kalastajien sivuilta,...
