Osoite kotikäytössä: https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/pages.pl?p=PressReader .
Osoite vie sivulle, johon kirjautumalla ( kirjastokortin numero se 286 alkuinen ja nelinumeroinen pin-koodi) tulee esiin PressReader linkki, josta pääsee itse lehtipalveluun.
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että puhujakorokkeen valintaan ei liity sääntöjä, eli kansanedustajat saavat itse valita, kumpaa koroketta käyttävät.
Kyseessä on Barbro Lindgrenin lastenkirja Anna mun kaikki kestää (1991). Saturomaania jatkoi Ruttu oikein, Korkki nurin (1992). Kirjoissa mm. pieni viikari Hansupoika ja moottoripyörää ajava kumiapina Aaretti.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Hei!
Kannattaisi näyttää taulua taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia esim. Bukowskin huutokauppa-sivustolla; sieltä löytyy mm. online-arviointi. Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilta löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. Heille voi lähettää sähköpostitse arviointipyynnön, joka on maksuton. Näistä saa myös tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Turun taidemuseossa järjestetään nyt keväällä 6.4. klo 11-15 taideteosten arviointipäivä. Arviointi keskittyy tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen ja mahdolliseen tekijään.
Antiikki & Design-lehdessä on myös "Mikä, missä, milloin" -palsta, jonne voi lähettää kuvalla varustetun kysymyksen asiantuntijoiden arvioitavaksi.
https://www.bukowskis.com/fi/?gclid=...
Kysyjän muotoilu "näin netin kautta" on niin moniselitteinen, ettei vastaaminen ole helppoa. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa normaalia kirjastolainaamista, voi vastata että nuotteja voi varata netin kautta kaikista kirjastojärjestelmistä siinä missä muutakin kirjastoaineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tällaista palvelua tarjoa.
Jos kysyjä taas tarkoittaa mahdollisuutta saada verkon kautta kopioitua maksuttomia nuotteja, vastaus on monimutkaisempi ja riippuu paljon siitä, mistä nuoteista on kysymys. Yleisesti ottaen netissä on tarjolla varsin vähän tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia nuottimuodossa ja ilman maksua. Käytännössä populaarimusiikkinuotteja ei ole laillisista lähteistä ladattavissa ollenkaan. Sen sijaan...
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila
Nuotti Aulis Helttusen säveltämään ja Pentti Kelavirran sanoittamaan lauluun Kultalankaa on julkaistu kokoelmassa Meidän musiikkimme 8 (Two Stars 1980). Tätä kokoelmaa ei valitettavasti näytä julkisissa kokoelmissa olevan muualla kuin Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa. Kannattaa ottaa yhteyttä jälkimmäiseen ja pyytää kopioita ( Sörnäisten rantatie 25 (3. krs.), 00500 Helsinki, p. +358 50 435 0485, info@musiikkiarkisto.fi).
Tapio Palon säveltämä ja Eino Kytöläisen sanoittama tango Valkoiset hiutaleet on julkaistu vuonna 1964 nuottina (Musiikki Fazer FM4267), jossa on ollut kolme tangoa samassa julkaisussa. Myös tätä julkaisua kannattaa kysyä Musiikkiarkistosta, jolla on sitä useita kappaleita.
Heikki Poroila
Mikäli tarkoitat Kotiliesi-lehteä, ohessa ne Sylvi Kekkosta koskevat artikkelit, jotka löytyvät tällä hetkellä Arto-artikkeliviitetietokannasta
https://finna.fi
Kotilieden digiversion mukaan löytyy lisäksi nämä artikkelit https://kotiliesi.fi/haku/?fq=topic%3Aissue_page&q=sylvi+kekkonen
Nämä kaksi Sami Sykön "Tervetuloa takaisin" -artikkelia käsittelevät tiettyä teemaa, jossa Sylvi Kekkonen lähinnä kuvittaa aihetta. "Palautamme mieliin menneiden aikojen ihanuuksia, joilla oli jälleen tilausta". Näissä artikkeleissa aiheina kattaus (8/2016 s. 82) ja veistokset (20/2017 s. 90).
Jukka ja Annasara Toivasen toimittama teos Joulusatuja (2017) löytyy joistakin Suomen kirjastoista. Voitte siis tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1739373
Täältä voit lukea alueesi kirjastojen kaukopalvelusta.
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Teosta näyttää olevan myytävänä ainakin joissakin verkkokirjakaupoissa, joita löydät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346).
Flashforwardia ei ole suomennettu, niin kuin ei muitakaan Sawyerin teoksia. Englanninkielisinä niitä on jonkin verran saatavissa kotimaisten kirjastojen kautta - suomeksi ei.
Tuuli Sirkku Kananojan satukirjassa Voi vonkale! (Otava, 1968) on Vesihiisi Vonkale -niminen luku. Osa kirjan tekstistä on runomitassa. Sadussa seikkailevat mm. Nuppu-tyttö, Unipupu ja Mörö. Pikaisella silmäilyllä en löytänyt tarinasta Miska-kissaa, mutta olisiko kirja silti etsimäsi. Kirja on varattavissa Helmet-kirjavarastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2214015 .
Pitkä numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. P (huom. ei sis. R) 360 859 viittaa Singerin malliin 48K, jota valmistettiin vuonna 1900 yhteensä 49 500 kappaletta. PR-alkuisia sarjanumeroita ei löytynyt tietokannasta.
Ompelukoneen arvoon vaikuttaa mm. koneen kunto, ja lopullinen hinta muodostuu myyjän ja ostajan kohdatessa.
Lisätietoja Singer-ompelukoneista:
Lista sarjanumeroista: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Lista malleista: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/model-list/
Lisätietoa mallista 48K: http://needlebar.org/nbwiki/index.php/Singer_48K
Rudolf Åkerblomin Kuvia Suomen lasten elämästä -kirjasta löytyy runo nimellä Veikkoa tuudittaissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=Visertelen%…
Ilmari Hannikaisen Kuvia lasten elämästä, op32, sisältää samannimisen kappaleen, https://finna.fi/Record/fikka.5351817 (ja https://finna.fi/Record/fikka.5351763). Se löytyy Kansalliskirjastosta vain erikoislukusalilainaan tilattavaksi sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta, https://finna.fi/Record/janet.66399 sekä Musiikkitalon suljetussa varastossa.
Fono.fi:stä löytyy tietoa vanhasta äänikasetista, josta kappale löytyy, mutta kasettia on vaikea löytää, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=veikkoa+tuudittaissa&c…. Frank-...
Teoksessa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki : Otava, 2000) kerrotaan:
KURTTIO (137) [Isoilla kirjaimilla painetun hakunimen jälkeen sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien henkilöiden määrän 1998]
Peräpohjalainen sukunimi Alatorniolta ja Kemistä. Sana kurttio palautuu 'pystysuoraa vesiputousta' merkitsevään lapin sanaan.
Kirjastoilla on yleensä sopimustoimittajat, joiden kautta suurin osa materiaalista hankitaan. Yksittäisiä ostoja voidaan tehdä muualtakin harkinnan mukaan mikäli sopimustoimittajat eivät pysty tarjoamaan kyseistä materiaalia.
Jos olet myymässä kirjoja, voit ottaa yhteyttä kunkin kirjaston hankintaosastoon.
Lahjoituskirjoista voi sopia myös suoraan sen osaston kautta, jolle kirjat lahjoitetaan.
Molemmissa tapauksissa kannattaa kirjoista ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, kirjoja myytäessä tarvitaan tietoa myös myyjästä (mm. tilinumero, arvonlisäverovelvollisuus yms.)
Yhteystietoja löydät kirjastojen omilta nettisivuilta ja Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/
Mikäli esim. hankintaosastojen yhteystietoja ei...
Tällä tarkoitettaneen "muna-asentoa", jonka ensimmäisenä esitteli ranskalainen syöksylaskun olympiavoittaja (1960) Jean Vuarnet. Kananmunan muotoa jäljitellyt aerodynaaminen laskuasento levisi alppirinteiltä myös hiihtoladuille.
Lisätietoa eri kielillä Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://fr.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
Vastaus saatiin Urheilumuseon tietopalvelusta.
Helmet-kirjaston varausjärjestelmä ei kykene tällä hetkellä kohdistamaan varausta mahdollisesti noutokirjastossa olevaan kappaleeseen. Siksi nettivaraus voi lähteä tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka tulevaisuuden tavoitteena luonnollisesti on varauksen kohdistaminen ensisijaisesti noutokirjaston kokoelmaan. Toivottavasti järjestelmämme mahdollistaa asian lähitulevaisuudessa.
Jos teoksen haluaa esim. aikataulullisista, ekologisista tai loogisista syistä noutokirjaston kokoelmasta, kannattaa kysyä apua henkilökunnalta tai soittaa kirjastoon.
