Metodistikirkossa on vuodesta 1956 lähtien voitu vihkiä myös naisia pastoreiksi.
Lähde: Metodistikirkon rakenne – Metodistikirkko
Suomen baptistit nimittävät vain miespastoreita.
Suomen sukellusveneiden muonituksesta kertoo Timo Merensilta teoksessaan Vesikko : Suomenlahden hiljainen vartija (Hobby-kustannus 2009). Esimerkiksi purjehduskaudella 1941 sukellusveneisiin lastattiin pehmeää leipää, näkkileipää, keksejä, makaronia, ryynejä, hiutaleita ja vehnäjauhoja. Lihatuotteita olivat naudan- ja sianlihasäilykkeet, satunnaisesti palvattu sianlihja ja meetvursti. Rasvoina käytettiin voita ja margariinia. Kasviksista veneet ottivat herneitä, perunaa, porkkanoita, punajuuria ja sipulia. Lisäksi lastattiin etikkaa, sokeria, suklaata, suolaa, säilykemaitoa, kahvin korviketta ja teetä sekä tupakkaa.
Anneli Prantilan väitöskirjassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 (Helsingin yliopisto 2006)...
Netistä ei tosiaan löydy juuri mitään tietoa kyseisestä taitelijasta. Yhden teoksen kohdalla mainitaan Münchener Schule, joka Wikipedian mukaan viittaisi Münichin kuninkaalliseen kuvataidekouluun (Akademie der Bildenden Künste). Rassbergin nimeä ei kylläkään erikseen mainita nimiluettelossa.
Pyysin lisätietoja sähköpostilla Münchenin kuvataideakatemian kirjastosta sekä huutokauppa ZeitGenossenilta, jossa Rassbergin teos on ollut myynnissä ja odottelen vastausta.
Pelkästään Saksan kuvataidetta käsittelevää aineistoa Helmet-kirjastoista löytyy melko vähän. Varasin nyt tarkasteltavaksi kirjat German art in the 20th century : painting and sculpture 1905 - 1985 sekä Deutsche Kunst im...
Joensuun koulujen lomat löytyvät kunnan sivulta. Opetushallituksen sivulta löytyvät koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2022-2023. Sinne on koottu maakuntien pääkaupunkien loma-ajat. Kukin kunta kertoo sivuillaan koulujen loma-ajoista. Jos siis etsit jonkun tietyn muun kunnan ruotsinkielisen koulun lomia, tarkista asia kunnan sivulta.
Olisikohan kyseessä S. E. Hintonin kirja Me kolme ja jengi? Kuvaus osuu siihen kaikilta muilta osin, mutta tapahtumat eivät sijoitu Helsinkiin vaan Yhdysvaltoihin. Kirja julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1967. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1969 Marja Leskisen kääntämänä. Siitä on otettu useita painoksia vuosikymmenten kuluessa. Kirja on klassinen nuortenromaani, jota on luettu paljon yläkouluissa.
Kirjan tiedot Kirjasammossa.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Veli kuolema kokoelmasta Metsän satuja (1924). Voit lukea runon myös esimerkikis teoksesta Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1984 ja 1989, s. 79).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Samantyyppisiä sarjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Marja Orkoman sarjat, esim. Satakielisiskot ja Eläinasema Satakieli
Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarja
Eeva Vuorenpään Kotkansilmä-sarja (historiallinen sarja)
Vera Valan Ariana de Bellis tutkii -sarja (dekkareita)
Kate Jacobsin Lankakauppa-sarja
Anne Hawes: Extra Virgin - elämää Ligurian olivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi, Calabrian perintö
Jenny Colganin leipomosarja: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita, Jouluvaloja ja takkatulen rätinää ja Aamuruskoja ja uusia alkuja
Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarja
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
Pelko on yksi ihmisen perustunteista. Sen perimmäisenä tehtävänä on auttaa välttämään turhia riskejä ja suojata vaaroilta. Lapsia on perinteisesti kasvatettu pelottelemalla yli-inhimillisillä toimijoilla. Nämä olennot personoituivat ja saivat erilaisia ominaisuuksia omasta ympäristöstä. Voimakkaimmin tunteisiin vetoavia voimakkaita olentoja ovat salaperäiset ja epämääräiset olennot, kuten kansantarinoiden näkki tai satujen mörkö. Lapset pelkäävät myös paikkoja, joissa näitä olentoja asustaa. Riihi ja metsä ovat paikkoja, joissa voi kohdata hirvittäviä olioita. Rakennusten sisällä on pelottavia paikkoja, kuten pimeä eteinen ja kaikki pimeät nurkat, erityisesti sängyn alus.
Lasten pelot ovat erilaisia kuin aikuisten. Lasten leikeissä...
Muutamia hyviä ehdokkaita voisivat olla esimerkiksi Yle Areenasta löytyvät takavuosikymmenien Kielikorva-ohjelma ja Kielen päällä-podcast sekä myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast.
Taruolennot ja mielikuvitusotukset eivät kai oikeasti voi sanoa mitään, tai sitten niiden suuhun voi laittaa mitä hyvänsä ääntä. Thorbjörn Egner on kirjoittanut mainion kirjan Satu hammaspeikoista, jossa hammaspeikot Möö ja Paa tekevät pahojaan lapsen suussa. Ne sanovat vaikka mitä, kannattaa lukea. Kirjan voi lainata Kuopion kirjastosta.
Selasimme läpi Eeva Kilven teokset Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000, Kuolinsiivous, Valkoinen muistikirja, Sininen muistikirja ja Punainen muistikirja. Valitettavasti kyseistä runoa ei löytynyt näistä. Kyseessä voi siis olla jokin hänen kokoelmiensa ulkopuolella julkaistu runo, jota voi olla hankala löytää.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsingin Sanomien Aikakoneessa tehdyn haun mukaan Hämähäkkimies piirrossarjan esittäminen alkoi Suomessa lauantaina 13.4.1996 klo 10.20. Aikakoneen lehdet on digitoitu ainoastaan vuoden 1997 loppuun asti, joten tietoa siitä milloin sarjan esittäminen Suomessa varmuudella loppui, ei ikävä kyllä päässyt selvittämään. Sarjaa esitettiin ainakin vielä 27.12.1997.
Tähän kysymykseen paras asiantuntemus voisi löytyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat vastaavat kielenkäyttäjiä askarruttaviin kieli- ja nimikysymyksiin.
Kysymyksiä voi esittää lomakkeella tai puhelimitse, täällä tarkemmat ohjeet.
Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi....
Eduskunnan täysistuntosalissa puhemiehen korokkeen molemmilla reunoilla palaa vihreä merkkivalo silloin, kun täysistunnossa on käynnissä nimenhuuto tai äänestys. Nimenhuuto tarkoittaa sitä, että kansanedustajat ilmoittautuvat läsnä oleviksi. Kun merkkivalot sammuvat, se tarkoittaa sitä, että nimenhuuto tai äänestys on ohi. Merkkivalo on yhteydessä ääntenjakautumistauluihin, jotka ovat puhemiehen korokkeen takana olevalla seinällä. Kun nimenhuuto on päättynyt, niistä näkee läsnä olevat kansanedustajat ja kun äänestys on päättynyt, niistä näkee äänestyksen tuloksen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Aale Tynni on suomentanut tämän William Shakespearen sonetin 33 ensimmäisen rivin näin: Kuinka moni aamu loistossaan / hiveli vuorta hallitsijankatsein, [---].
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni (1965, s. 93)
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko asiaa jo yritetty selvittää.
Suuri osa Kuopion seurakuntayhtymän käytössä olevista hautausmaista on mukana Hautahaku-palvelussa. Sieltä voisi lähteä liikkeelle.
https://www.hautahaku.fi/
Jos palvelusta ei löydy - esim. jos hautausmaa ei enää käytössä - kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kuopion seurakuntaan:
https://www.kuopionseurakunnat.fi/
