Käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia on valmistettu jo historian alkuhämärissä. On vaikea sanoa, mikä olisi absoluuttisesti varhaisin maininta alkoholista. Sumerilaisissa teksteissä mainitaan Ninkasi-niminen oluen jumalatar: http://etcsl.orinst.ox.ac.uk/cgi-bin/etcsl.cgi?text=t.4.23.1#. Tämä teksti on noin 1800-luvulta eKr. Varhainen alkoholin mainitseva kirjallinen lähde on myös Babyloniassa noin 1754 eKr. laadittu Hammurabin laki.
Eepos-kirjastoissa ePressin ja eMagzin lehdet ovat luettavissa vain kirjastoissa, tällöin palveluun ei tarvitse kirjautua. Lehtiä ei voi lukea etäyhteydellä edes näin poikkeustilanteessa kirjastojen ollessa suljettuina. Eepos-kirjastojen tunnuksilla ei voi kirjautua näihin palveluihin..
Kirjan kääntäjä on Antti Virtanen, joka suomensi kirjan Otavalle 1981. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3397
Medusan verkko saattaa nimenä olla kustantamon idea. Kysyin asiaa Otavasta, mutta vastaus kestää hieman. 1980-luvusta on jo aikaa...
Otava.fi Lisään vastauksen kommentiksi, jos sellainen vielä löytyy.
Arvaisin, että kreikkaan ja välimerellisyyteen liittyvän Medusan merkeissä tapahtuva tarina on ollut 80-luvulla myyvempää kuin päähenkilö Jason Bournen nimissä seikkaileminen.
Roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksissa esiintyvän tarinaversion mukaan Medusa oli alun perin kaunis neito. https://fi.wikipedia.org/wiki/Medusa
Tappavan vaarallinen nainenhan on aina kiinnostava.
Pentti Haanpään novellissa Kaiken vanhan kohtalo (1948) Antti Maa pohtii kristinuskoa järjen valossa. ”Vanha saarnamies” toistaa Antille novellissa useaan kertaan: ”Järki on peto, järki on peto.”
Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018, ss. 275 – 280)
Lääkärintarkastusohjeessa vuodelta 1943 määritellään "Sotapalvelukelpoisuus ruumiinvikojen, vammojen ja sairauksien perusteella." Ohjeessa on siis lueteltu tautinimikkeet, joiden perusteella kelpoisuusluokkaa voidaan alentaa.
Nimikkeet 54 ja 86 on määritelty seuraavasti:
Nimike 54: Sydänlihaksen sairaudet (Myodegoneratio cordie. Myocarditie chronica).
Nimike 86: Vaikenlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit maksaa myöhästymismaksut verkossa. Helmet-palveusivustolta löydät linkin Verkkomaksaminen, josta voit kirjautua maksamaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Lisätietoa maksamisesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Menossa on laaja trendi karsia sukupuolittuneita ilmaisuja kielestä esim."Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo. Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen...
Kirsi Vainio-Korhonen on käsitellyt Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirjaa teoksessa Suomen herttuattaren arvoitus: suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta (Edita, 2009). Siihen sisältyy luku Nuoren tytön maailma - Jacobina Charlotta Munsterhjelmin (1786-1842) päiväkirja. 1800-luvun aatelistyttöjen elämää tarkastelee myös Vainio-Korhosen tutkimus Sofie Munsterhjelmin aika: aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (SKS, 2012).
Suomalaisnaisten päiväkirjoista kertovia teoksia on useita, mutta ne eivät välttämättä kohdennu 1800-luvulle tai säätyläistyttöihin:
Anna Makkonen: Sinulle: romaani joka ei uskalla sanoa nimeään tai nainen, kapina, kirjoitus ja historia, eli mitä tapahtui kun tämän kirjan tekijä sai käsiinsä erään...
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/...
Jos henkilökohtaisia muistoja tai papereita ei löydy, voisi yrittää tutkia arkistoja. Arkistojen portissa kerrotaan, että jokaisesta lapsesta tehtiin kantakortti. Suomessa lastensiirroista on muodostettu Lastensiirtokomitean arkisto, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea. Aineiston käytöstä vastaa Kansallisarkisto, https://arkisto.fi/fi/asiointi-2. Sen luettelot löytyvät myös Finnasta, https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-45952.KA/HierarchyTree. Ruotsin puolella toimi Hjälpkommittén för Finlands barn, jonka arkistot löytyvät Riksarkivetistä, https://riksarkivet.se/.
Sotalapsilla on yhdistyksiä, sieltä osataan varmasti kertoa, onko heillä olemassa esim. verkostoja, joista voisi kysyä...
Varmaa tietoa ei ole, mutta eri tutkimusten mukaan on saatu tällaisia tuloksia, mitkä mainitaan jääkarhua käsittelevässä wikipedia-artikkelissa.
Jääkarhu polveutuu ruskeakarhusta. Geenitutkimuksissa jääkarhun syntymisestä on annettu erilaisia ajoituksia. Vuonna 2010 julkaistun mitokondrio-DNA:sta tehdyn tutkimuksen mukaan jääkarhu erosi ruskeakarhusta noin 150 000 vuotta sitten ja sopeutui nopeasti elämään arktisella merijäällä.[3] Vuonna 2012 Science-lehdessä julkaistun nDNA-tutkimuksen mukaan ero tapahtui 600 000 vuotta sitten. Samana vuonna Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan ero tapahtui 4–5 miljoonaa vuotta sitten, mutta senkin jälkeen lajien...
Anja Kinnusen Bulgaria : lomailijan opas -kirjan virallisten juhlapäivien luettelossa 1. marraskuuta on "Kansallisen heräämisen päivä".
Kansallisen heräämisen alkuajankohtana pidetään vuotta 1762, jolloin munkki Paisii Hilanderilainen julkaisi kirjansa Slaavilais-bulgarialaisten kansojen historia (Istorija slavjanobulgarskaja). Se lisäsi bulgarialaisten tietoa maansa maineikkaasta menneisyydestä ja vahvisti heidän kauan kadoksissa ollutta kansallista identiteettiään. Paisii onkin yksi 1. marraskuuta juhlittavista päivän englanninkielisen nimen mukaisista "kansallisen heräämisen johtajista".
Lähteet:
Anja Kinnunen, Bulgaria : lomailijan opas
Tuula Parkusjärvi, Sankarimatkailijan Sofia
Kalle Väänänen, Bulgarian maa ja kansa
Kyseessä on varmaankin Viitta Joe Hillin kokoelmasta "Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia" (Tammi 2009). Kiitokset avusta scifi- ja fantasiasivusto Risingshadowin yhteisölle ja erityisesti käyttäjälle Eija.
Boontjiesop on perinteinen etelä-afrikkalainen papukeitto. En löytänyt ruoasta suomeksi tietoa, englannikielisen reseptin sisältö kääntämänäni:
Raaka-aineet
-225 grammaa valkoisia papuja (esim haricot-papu)
-kylmää vettä liottamiseen
-2 litraa vettä keittämiseen
-2 keskikokoista purjoa tai purjosipulia
-450-500 g vihannessekoitusta (kuutioituja porkkanoita, turnipsia, selleriä, ja sipulia)
-4 kuorittua, kiehautettua tomaattia pilkottuina
-5cm vihreää, puolitettua ja simenistä puhdistettua chiliä
-2 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan) kuorittuina ja murskattuina
-laakerinlehti
-2-3 teelusikkaa suolaa
Valmistus
-liota pavut runsaassa kylmässä vedessä petettynä yön yli
--kuivata ja laita pavut suureen ja tukevaan...
Kansallisbiografiasta löytyy Kaarina Salan kirjoittama artikkeli Pohjanpään elämästä ja tuotannosta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977
Lauri Pohjanpää on kirjoittanut muistelmateoksen Muistojen saatto – kappaleita muistojen kirjasta, joka on ilmestynyt vuonna 1950. Mikäli sitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Finna.fi-palvelusta voit myös tarkistaa, missä kaikissa Suomen kirjastoissa muistelmat ovat saatavilla: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=muistojen+saatto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Kirjasampo-sivustolla on listattuna Pohjanpään teokset, ja teoksen nimeä napsauttamalla niistä...
Sanat ovat virrestä Ah, etkö sä huoli mun kihloistani, sen viimeisestä säkeistöstä:
5. Sun mustaksi päivä on polttanut, / kun yks olet ahdistetuista, / vaan niin olen sinuhun rakastunut, / etten sinun rumuuttas muista. / Sä syntinen olet ja saastainen, / vaan mielellän' anteeksi annan sen, / kun vain sinut omaksi saisin.
– Siionin virret (Herättäjä-yhdistys, 1958)
Monica Alm on pseudonyymi eli peitenimi, jonka takana on ruotsalainen kääntäjä, kirjailija ja toimittaja Rune Olausson. Monica Almin nimellä hän kirjoitti tyttökirjoja, kuten Ponipoppoo-sarjan. Rune Olausson kuoli 2.1.2022 Nackassa. Hän oli syntynyt vuonna 1933 Göteborgissa.
Lähde: https://sv.wikipedia.org/wiki/Rune_Olausson
H. C. Andersenin saduista on vuosikymmenten saatossa julkaistu suomeksi monenlaisia eri versioita, joiden laajuus ja kieliasu vaihtelee. Alkutekstille uskollisemmasta päästä lienevät Maila Talvion suomennokset, jotka on julkaistu yhdeksänosaisena Satuja ja tarinoita -sarjana 1900-luvun alkupuolella. Sarjan kuusi ensimmäistä osaa ovat vapaasti luettavissa Project Gutenberg -sivustolla: https://www.gutenberg.org/ebooks/results/.
Talvion suomennokset julkaistiin 1951 kolmeosaisena Kootut sadut ja tarinat -sarjana, joista julkaistiin sittemmin yhteisnide nimellä Andersenin suuri satukirja (WSOY, 1990).
Kirjastolaiset ehdottivat kahta mahdollista laulua.
Ensimmäinen olisi Olli Ahvenlahden säveltämä "Hiljaisin Helsinki", jonka on esittänyt Irina & Mikko Kuustonen:
https://www.musixmatch.com/lyrics/Irina-Mikko-Kuustonen/Hiljaisin-Helsi…
Toinen ehdotus oli Laulavan Pupujussin (Leena Pyylampi) kappale "Antin aura-auto", jossa haikaillaan entisajan jouluja jolloin tuli lunta eikä ollut "ainainen vesikeli".
Valitettavasti ilmiölle ei löytynyt nimitystä. Kannattaa kuitenkin vielä olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
