Teos Rakkauden helminauhaa on tilattu Kouvolan kirjastoon painettuna kirjana. Kirjan saapuminen kirjastoon kirjatoimittajaltamme ja lainauskuntoon käsittely vie oman aikansa. Valitettavasti joutuu siis odottelemaan.
Kirjaan voi tehdä varauksen joko itse Kyyti.fi-sivulla tai lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai käymällä paikan päällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kyyti.fi/kirjastot.
Äänikirjaa eikä e-kirjaa ei ole kirjastoille saatavilla (myytävänä).
Päivämäärät kirjoitetaan mandariinikiinaksi hiukan eri tavalla kui suomeksi sillä ne ovat muodossa vuosi.kuukausi.päivä.
Alla numerot 1-10 kiinaksi:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Numerot 11-19 muodostetaan lisäämällä 十 numeron eteen esim. 13 = 十三 ja 20, 30, 40 jne. lisäämällä numeron jälkeen 十 esim. 20 = 二十.
Päivämääriä kirjoitettaessa numeroiden välissä käytetään vielä lisäksi merkkejä 年 (vuosi), 月 (kuukausi) ja 日 (päivä).
Päivämäärä 17.5.1978 kirjoitetaan 一九七八年五月十七日.
Lähteet:
http://www.chinese4.eu/fi/kiina-sinulle/komponentti/7/131/numerot_kiinan/selitykset
https://chinese4kids.net/...
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokashakemusten jättämisen määräaika oli viimeistään tiistaina 5.3.2019 ennen klo 16. ja ehdokasasettelu vahvistetaan 14.3.2019, https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus-ja-ehdokasasettelu. Ennen tätä ei täydellisiä listoja taida löytyä.
Turkisvarkauksia näyttää tapahtuneen paljonkin menneinä vuosikymmeninä. Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta löytyi 39 uutista turkisvarkauksista, joista suuri osa oli tapahtunut 1940- ja 50-luvuilla.
Kannattanee tulla etsimään "oikeaa" varkautta Helmet-kirjastoon. Palvelua pääsee käyttämään kirjastojen tietokoneilla. Espoossa ja Vantaalla käyttö onnistuu myös omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa. Alla lisätietoa Aikakoneesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
Valitettavasti meillä palautukset eivät ole kirjautuneet palvelinrikon vuoksi. Palautin nyt ne sinun kolme myöhässä ollutta lainaa, joissa näkyi ruksi ja poistin myöhästymismaksut. Ilmeisesti loput ovat edelleen sinulla kotona lainassa.
Vihreäsilmäisestä apinailmestyksestä kertovaa novellia ei löytynyt.
Voisiko kyse olla irlantilaisen Sheridan Le Fanun (1814-1873) novelleista? Savukeidas on julkaissut kokoelman Le Fanun suomennettuja novelleja. Kokoelman nimi on ”Carmilla ja muita kertomuksia”, ja se on julkaistu vuonna 2012.
Yhdessä kokoelman novelleista ilmestyy haamunomainen apina, tosin pastorismiehelle eikä naiselle. Apinalla ei myöskään ole vihreitä silmiä vaan punaiset. Novellin nimi on kuitenkin ”Vihreää teetä”.
Toisessa novellissa, nimeltään "Carmilla", tyttö kokee kauhistuttavan ilmestyksen. Tässä ei kuitenkaan ole kyse apinasta vaan vampyyrista.
Kaiken kaikkiaan novelleja on kokoelmassa neljä.
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se...
Vaski-kirjastoissa työntekijät näkevät kunkin niteen kolme viimeisintä lainaajaa, mutta asiakaskohtaista lainaushistoriaa ei valitettavasti ole mahdollista tarkastella, koska sitä ei tallenneta Vaski-kirjastojen tietojärjestelmässä.
Kuvailtu kirja tuo vahvasti mieleen Lilian Kallion Ugudibuun - olkoonkin, että se ilmestyi vasta vuonna 1975, eli äitisi oli jo parikymppinen kirjan ilmestyessä. Ugudibuu sai aikanaan kolmannen palkinnon Tammen viihderomaanikilpailussa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30760
Dario Farinan kappale Painan jäljet kasteeseen (Ci sara) ei valitettavasti sisälly mihinkään suomenkieliseen nuottijulkaisuun.
Joistakin Suomen kirjastoista on saatavan nuottijulkaisua 30 successi italiani, johon kappale sisältyy (melodia ja sointumerkit). Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1000845
https://finna.fi/Record/heili.7443
Kari Litmasen ja Kalevi Puonnin kappale Vain taivas tietää sisältyy nuottijulkaisuun Marita Taavitsainen & Taina Kokkonen (2000).
Nuottijulkaisu kuuluu Kainet-kirjastojen kokoelmiin:
https://finna.fi/Record/kainet.701063
Duodecimin Terveyskirjastossa mainitaan useita syitä, jotka voivat aiheuttaa verioksennusta.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00099
Vastaajillamme ei kuitenkaan ole lääketieteellistä asiantuntemusta. Mikäli kysyjällä on tällaisia oireita, on siis aiheellista kääntyä hoitavan lääkärin puoleen tai vähintään konsultoida terveydenhoidon neuvontaa.
Tietoa ei löytynyt netistä eikä John Fogertyn omilta sivuilta, joissa artistit joskus tapaavat julkaista keikkojen kuvauksia tai settejä. Lehtien avoimet arkistot eivät ulottuneet noin pitkälle enkä pääse tarkistamaan, löytyisikö tieto HS arkistosta konserttiarvioinneista, koska tällä hetkellä etätöissä en pääse kirjautumaan sinne. Tuskin siellä kuitenkaan kerrotaan, koska konsertti alkoi ja päättyi, mutta eihän se mahdotontakaan ole. Tarkistan tämän kollegoilta. Asiasta voisi kysyä Hartwall Areenalta, https://hartwallarena.fi/fi/yhteystiedot.
Pre-Premonition tour-keikoista on lista täällä, https://sites.google.com/site/theelectricbayou/concerts/premonition-tou…
Ehkä joku lukijoistamme on ollut paikalla?
Kysymyksessä mainittuna ajanjaksona TM : Tekniikan maailma -lehdessä oli sarja Jukka Fallströmin rakennusohjeita sähkökitaristille: kaikulaite (15/1982), sähkökitaran etuvahvistin (18/1982) ja kitaran päätevahvistin (19/1982). Joitain vuosia aikaisemmin oli lehdessä julkaistu pienen kitaravahvistimen rakennusohjeet (17/1976). 1960-luvun Tekniikan maailmoissa neuvottiin rakentamaan 10 watin orkesteri- ja kitaravahvistin (4/1961) ja kitaravahvistin (16/1965).
Suomessa jugend oli varsin kansallisromanttista ja koristelussa käytettiinkin usein aiheita kotimaan luonnosta, eläimiä, lintuja, ja kasveja. Karhu, pöllö, sammakko ja orava olivat tavallisia eläinhahmoja. Myös myyttisempiä aineksia saatettiin koristeluissa hyödyntää.
Kysyjän mainitsemien rakennusten lisäksi ainakin ns. Lääkärien talossa (Fabianinkatu 17) oravahahmoja löytyy ovisyvennyksen koristeluista.
Helsingin jugendtaloista löytää lohikäärmeitä ja lepakoita – arkkitehdit ammesivat luonnosta ja mielikuvituksesta https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1343401
Lisäesimerkkejä oravakoristeista voisi löytää seuraavista lähdeteoksista etsiskelemällä:
Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915 / Jonathan Moorhouse, Michael...
Hämeenlinnan kirjaston kotiseutuvastaava tutki tätä. Tässä hänen vastauksensa: Enpä ole kyllä kuullut tällaisesta tarinasta. Lueskelin noita meidän Armas Launis - aiheisia artikkeleita (varsinkin jotenkin Hämeenlinnan aikoihin liittyviä), mutta en niistä löytänyt mitään viitauksia tällaiseen tarinaan. Noita-aiheisistakaan ei löytynyt vastaavaa.
Makupalat.fi:stä löysin sivuston Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa, joka on Marko Nenosen, aiheesta väitelleen tutkijan julkaisu. mutta sieltäkään ei löytynyt kyseistä tarinaa, https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/index.fi.html. Nenosen väitöskirjaa Noituus, taikuus ja noitavainot (1992) pidetään perusteokseksi suomalaisessa noitavainotutkimuksessa....
Kansalliskirjastossa Helsingissä on Venäläinen topografinen kartta 1:42000, jonka kartan VI:22 tiedoissa Finnassa mainitaan "vuonna 1899 valmistunut rantarata karttalehdellä". Kartta (VI:22) koskee Pohjaa, Kiskoa ja Tenholaa (ca. 1900).
https://www.finna.fi/Record/fikka.4300942
Ainakin tässä kartassa mainitaan rantarata kuvailussa, mutta muita radan alueen 1900-luvun alkupuolen topografisia karttoja tutkimalla selviää, näkyykö niissäkin rantarata. Kansalliskirjastossa karttoja saa luettavaksi lukusaliin.
Jussi Iltasen teoksessa Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2009) on luku rantaradasta, jossa on muutamia 1880-luvun topografisia karttoja (pieniä), joihin on jälkikäteen lisätty rantaradan linja....
