Yhdysvaltain osavaltioista löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta kyllä englanninkielinen tietokirja sekä lapsille (Gabrielle Balkin, The 50 states : explore the U.S.A. with 50 fact-filled maps!) että aikuisille (Mark H. Bockenhauer, Our fifty states), mutta suomeksi ei aivan vastaavaa teosta valitettavasti ole tarjolla. Lähimmäs päästäneen Laura Noreilan matkailijoille suunnatussa kirjassa Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, johon sisältyy tiiviit osavaltioesittelyt. Vielä tätäkin ytimekkäämmin asiaa lähestyy ensisijaisesti maahanmuuttajille tarkoitettu Yhdysvallat-opas, jossa osavaltiot käydään läpi parikymmensivuisessa osiossa.
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Rajatoimistot ovat jääneet Suomen historiassa varsin vähälle huomiolle, vaikka niillä oli keskeinen rooli sodassa selviytymisessä. Lotta Svärdin järjestön ja rajatoimistojen tärkeimpänä tehtävänä oli tukea Suomen uurastusta rintamalla. Rajatoimiston henkilökunta oli myös tärkein linkki lottajärjestön ja puolustusvoimien välillä sotien aikana.
Maritta Pohlsin ja Annika Latva-Äijön kirjoittamassa kirjassa ”Lotta Svärd – käytännön isänmaallisuutta” käsitellään aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti. Rajatoimistoja oli alun perin vain yksi, eikä sekään aloittanut rajatoimiston nimellä, vaan Kannaksen toimistona. Toimisto perustettiin 1939 ensin Perkjärvelle, mutta siirrettiin sittemmin Viipuriin. Se...
Suomeksi en löytänyt asiasta kuin mediassa kirjoitetut uutiset, esimerkiksi nämä uutiset
- Kanada pyysi anteeksi alkuasukkaiden huonoa kohtelua https://yle.fi/uutiset/3-5839151, YLE 11.6.2008.
- Kanadassa tehtiin jälleen uusi hautalöytö – alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun koulun lähistöltä löytyi yli 160 merkitsemätöntä hautaa https://yle.fi/uutiset/3-12020042, YLE 14.7.2021. Tästä uutisesta pääset lukemaan myös muita asiaan liittyviä uutisia.
Englanniksi kirjoitettua löytyy paljon. Keskeisiä ovat The National Centre for Truth and Reconciliation (NCTR) – järjestön raportit ja tutkimukset https://nctr.ca/records/reports/. Mukana ovat niin asiaan liittyvä lainsäädäntö kuin erilaisia tutkimusraportteja. Myös Kanadan Truth and...
Rauno Myllylä on koonnut kirjaansa tietoa tiernapoikaperinteestä. Kirja sisältää myös koko tiernapoikanäytelmän, myös laulujen nuotinnokset. Kirjan mukaan Oulun tiernapojat lauloivat ensimmäisen kerran radiossa jo vuonna 1927. Suomen Yleisradio oli perustettu edellisenä vuonna. Yleisradion toimitusjohtaja, oululaissyntyinen Erkki Kivijärvi oli pyytänyt Aapo Similää järjestämään tiernapoikaesityksen radioon. Myös vuoden 1927 sanomalehtien radio-ohjelmatiedoissa tiernapoikaesitys mainitaan, esityksiä oli ainakin lauantaina 3.12. ja lauantaina 17.12. Esittäjien nimiä ohjelmatiedoissa ei mainita. Vuosittainen jouluaaton tiernapoikaperinne alkoi radiossa vuonna 1933, tosin joitakin välivuosia on ollut, mutta vuodesta 1950 alkaen...
Valitettavasti laintulkinta ei kuulu kirjastomme asiakaspalveluun. Sen sijaan tässä on muutama kirjallisuusvinkki perintöasioihin liittyvistä uusimmista teoksista, joista voi olla apua kysymykseesi:
Matti Norri: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (7. uud. painos), 2017.
Aulis Aarnio ja Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus, osa 1, perintöoikeus, 2016.
Tapani Lohi: Jäämistöositus ja kuolinpesä, 2020.
Hei,
vuosittain ilmestyvästä Spes Patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista kuvan kanssa. Kirjassa on tiedot niistä ylioppilaista, jotka ovat tietonsa ja kuvansa kirjan kustantajalle antaneet.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on Spes Patriae vuosilta 971 ja 1972. Kirjat ovat varastossa, joten kirjat saa lainaan varaamalla.
Tässä kirjojen teostietoihin verkkokirjastossa:
Spes Patriae 1971: https://keski.finna.fi/Record/keski.69657
Spes Patriae 1972: https://keski.finna.fi/Record/keski.52816
Biarritz esiintyi kollegan muistikuvan mukaan radion ulkomaan merisäätiedotteissa. Valitettavasti emme löytäneet klippejä emmekä viitteitä RITVA-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/ tai Yleltä, jonka Elävään arkistoon on tallennettu otteita merisäästä kotimaassa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/08/merisaa-radiotiedotteiden-klas….
Asiasta voisi saada enemmän tietoa Ilmatieteen laitokselta, https://www.ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot.
Kyseessä voisi olla britti Gerald Durrellin omaelämäkerrallinen kirja Eläimet ja muu kotiväkeni tai sen jatko-osa Eläimellistä menoa Korfussa. Molemmat teokset on käännetty suomeksi ensi kertaa 1970-luvulla. Yleisissä kirjastoissa ne ovat yleensä aikuisten osastolla eläintieteen luokassa, mutta ovat hyvinkin voineet olla koulukirjastossa saatavilla. Kuvauksesi täsmää näihin teoksiin ja ensimmäisestä löytyy ainakin kohtaus, jossa tavataan kultakuoriaisia kasvattava mies.
Jotakin pientä löytyy Finna-haulla esim. muutama valokuva talosta. (Suomen kirjastot, museot ja arkistot yhdessä) https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ronkaan+poikakoti&type=AllFields
Laajin tulos lienee Mikkelistä löytyvä arkisto vuodelta 1940. Tietueesta ei selviä, onko arkisto vain yhdeltä vuodelta vai silloin Suomeen tuotu useamman vuoden arkisto. https://finna.fi/Collection/narc.VAKKA-310305.KA
Turun Sanomat uutisoi 15.10.2006 Tomi Heikkilän kokoamasta historiikista Kun Viipurin poikakoti
Harjavaltaan muutti... TS
Virtuaali viipuri -sivustolta saattaisi myös löytyä lisätietoa. https://virtuaaliviipuri.fi/fi/businesses#letter-R
Elina Pitkäkankaan Kuura-trilogiaa on luonnehdittu nuorille aikuisille sopivaksi fantasiasarjaksi. Hieman synkkien tapahtumiensa ja teemojensa johdosta moni lukija on suositellut näitä kirjoja 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille lukijoille.
Kirjojen päähenkilöt ovat lukioikäisiä, ja heidän ympärillään sattuvat ilmiöt ja tapahtumat voivat olla melko väkivaltaisiakin. Kirjailija ei kuitenkaan suoranaisesti mässäile kirjoitustyylissään graafisella väkivallalla, ja virallinen ikäsuositus esimerkiksi Suomalaisessa kirjakaupassa on 12+.
Lähteet:
http://adelheid79.blogspot.com/2016/04/kuura-elina-pitkakangas.html
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789522027092?format=html
https://www.suomalainen.com/products/kuura-1
Onkia saa periaatteessa missä tahansa. Ei siis ole olemassa erikseen onkimiseen osoitettuja paikkoja. Toki esimerkiksi uimarannalla tai toisen laiturilla ei saa onkia. Hyviä onkimispaikkoja voi etsiä esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien verkkosivujen Kalastuspaikat-hausta valitsemalla kalastusmenetelmäksi onkimisen.
Käytämme joskus outoa kirjasto-slangia. Varauksen voi pysäyttää loman ajaksi Lukitsemalla sen Helmet nettisivulla kirjautumalla omiin tietoihin.
Loman jälkeen on hyvä käydä vapauttamassa varaus. Muuten se ei etene jonossa.
Ohjeet löytyvät otsikolla Lukitse varauksesi loman ajaksi. Linkki Helmet sivulle.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Englund, Anna: Lautapalttoo
Haanpää, Pentti: Isännät ja isäntien varjot
Hirvisaari (Hietamies), Laila: Kylä järvien sylissä, Siniset Viipurin illat
Hämäläinen, Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä
Jotuni, Maria: Huojuva talo
Kyrö, Tuomas: Liitto
Kähkönen, Sirpa: Mustat morsiamet
Oranen, Raija: Pitkät hiukset
Tikkanen, Henrik: Kulosaarentie 8
Tuominen, Pirjo: Kultavainiot
Viita, Lauri: Moreeni
Waltari, Mika: Appelsiininsiemen, Kuka murhasi rouva Skrofin
Westö, Kjell: Kangastus 38, Missä kuljimme kerran
Lastu-verkkokirjastosta löytyy enemmänkin teoksia, joissa kuvataan ainakin osittain ovat 1930-lukua.
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt mitään. Pohdin, voisiko etsimäsi runo olla esimerkiksi Tommy Tabermannin? Hän oli tunnettu ja paljon siteerattu, ja kirjoitti rakkausrunoja. Hän käsitteli tuotannossaan erityisesti rakkautta ja erotiikkaa naisen ja miehen välisessä suhteessa. Tabermann julkaisi paljon, mutta esimerkiksi Niitylle minä sinut veisin ja Tähtiä kämmenellä -kokoelmat sisältävät hänen rakkausrunojaan.
Niitylle minä sinut veisin Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.715768?sid=3305530092
Tähtiä kämmenellä: https://helle.finna.fi/Record/helle.450908?sid=3305533203
Hei,
Lisätietojen mukaan tiedätkin hyvin mitä etnografinen elokuva on. Elokuvia on lukuisasti, mutta jos tarkoitat sellaisia, joita pääsee oikeasti näkemään, on asia monimutkaisempi.
Moniin etnografisiin elokuviin liittyy tutkimuksellinen intressi ja ne ovat eri yliopistojen ja muiden oppilaitosten henkilökunnan tekemiä. Näin ollen harvat niistä ovat kaupallisia (tai ison rahoituksen elokuvia) eikä niillä ole useinkaan laajaa levitystä. Tämä tosin tarkoittaa myös, että niitä voi löytää ilmaiseksi netin kautta.
Tällaisia elokuvia on näytetty mm. Joensuun Viscult-festivaalilla, joiden vanhoista ohjelmistoista voit bongata elokuvia. Helsingissä etnografisia elokuvia on esitetty myös Cultureels-tapahtumassa. Kansainvälinen Caffe (...
Nimi on ilmeisesti salanimi eikä henkilön todellinen nimi ole tiedossa.
Lähde:
Eskonmaa, Anja KANTO - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000185273
Etsimäsi kirja voisi olla Maijaliisa Kauppisen Tilli Mössönpoika (1983).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Sankarillisen Mössö-hiiren nuorimmainen lapsi Tilli on tullut uhmaikään. Tilli sanoo kaikelle "enpäs" ja piiloutuu sisaruksiltaan. Kun Tilli nukahtaa piilopaikkaansa, se huomaa herätessään olevansa ensimmäistä kertaa ulkona ilta-aikaan. Tilli tapaa sammakoita, jotka varoittavat sitä Huhulimetsässä piilevästä vaarasta. Tilli joutuu kuitenkin melkein sekä mäyrän että pöllön saaliiksi. Piileskellessään vanhassa autonromussa Tilli huomaa, että pöllö itkee. Aamulla auringonsädekeiju kertoo yksinäisen pöllön surevan kuollutta puolisoaan. Keiju auttaa Tillin tämän perheen luo ja lupaa auttaa huuhkajaa...
