Dorian julkaisusta "Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999" voit lukea 1700-luvun väestökirjanpidosta: http://www.doria.fi/handle/10024/98780
Vuoden 1877 tilastouudistus merkitsi tämän julkaisun mukaan huomattavia lisäyksiä sekä väkiluku- että väestönmuutostaulujen sisältöön. Vaikuttaa siltä, että alettiin kerätä kunnittaiset väkilukutiedot systemaattisesti vasta tämän jälkeen.
Helsingin kaupunki on kaupunginvaltuutettujen aloitteesta selvittänyt mahdollisuutta avata avoimia ja valvottuja huumeiden käyttöön tarkoitettuja tiloja. Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan nimeämän, muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista sekä Helsingin poliisilaitoksen edustajasta koostuneen työryhmän selvitys valmistui 1.2.2019. Selvityksessä todetaan, että kansainvälisten kokemusten perusteella valvotut, huolellisesti suunnitellut ja oikein sijoitetut käyttötilat vähentävät huumehaittoja, minkä lisäksi niillä voi olla suotuisia vaikutuksia myös yleiseen järjestykseen, julkisten tilojen siisteyteen ja asuinympäristöjen turvallisuuden tunteeseen. Suomessa kokeilun...
Ainakin Fono.fi -äänitetietokannasta voit hakea esimerkiksi aiheella, tekijällä tai kappaleen nimellä kappaleita ja listauksessa näkyvät kappaleiden nimet ja tekijät. Kannattaa ainakin kokeilla olisiko siitä apua!
Fono.fi: http://www.fono.fi/Default.aspx
Entressen kirjasto (kuten muutkin Espoon kirjastot) ottaa vastaan pieniä kirjamääriä. Kirjaston lainattaviin kokoelmiin otetaan vain sellaisia kirjoja, joista on
pulaa helmet-kirjastoissa. Loput laitetaan kierrätyshyllyyn/ asiakas voi noutaa ne takaisin. Isoja kirjamääriä ei voida ottaa vastaan.
Hei,
Ei tuota näyttäisi olevan suomeksi levytetty. Kyseinen sävellys näyttäisi olevan trad. sävellys, jonka Dassin on sovittanut ja levyttänyt. Pelkällä kappaleen nimellä ei löytynyt Fono-tietokannastakaan. Muutakaan kautta löydy mitään viitteitä suomalaisesta levytyksestä, joten näiden perusteella uskoisin, ettei tuota todellakaan löydy. Koetin myös hakea useilla mahdollisilla käännösnimillä, mutta mikään ei tuottanut tulosta.
Vanhojen kirjojen kohdalla lukusalikäyttö on yleensä ainoa mahdollisuus. Jos kirja on uudempi näköispainos, voi sen lainaaminenkin onnistua.
Ensimmäinen kirja löytyy sekä Jyväskylän yliopiston kirjastosta että Helsingissä sijaitsevasta Kansalliskirjastosta. Molemmista sen saa lukusalikäyttöön.
Finna hakutulos
Toinen teos löytyy Åbo akademin kirjastosta. Finna hakutulos
Kolmas kirja löytyy melko monestakin kirjastosta mm. Tampereen kaupunginkirjastosta. Tosin painovuosi on vasta 1876.
Olisiko mahdollisesti saman kirjan myöhempi korjattu painos? Finna hakutulos.
Kansalliskirjastosta löytyy varhaisempi versio 1702 Yxi tarpelinen nuotti-kirja : josa caickein sekä uutein että wanhain suomalaisten wirten oikiat ja...
Saaret ovat tosiaan aallonmurtajiksi rakennettuja tekosaaria. Saaria ei näy vielä vuoden 1974 kartassa, mutta vuoden 1980 kartassa ne jo ovat. Sanomalehti Karjalaisessa 15.9.2008 ilmestyneessä jutussa kerrotaan, että tekosaaret rakennettiin vuonna 1974 luvatta. Vesioikeus myönsi luvan saarien rakentamiseen jälkikäteen. Saaria suunniteltiin 11, mutta yksi jäi rakentamatta.
Etsitty runo lienee Hilda Käkikosken Kohtuuden mies, josta löytyy useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Varhaisin vastaani tullut löytyy Päivälehdestä 17.10.1890 (nimimerkillä Kkkk.). Tätä vielä pari säkeistöä pitempi "kuuntelijan lähettämä" versio sisältyy antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2. Näiden lisäksi törmäsin myös tuntemattoman toimittajan viisisäkeistöiseksi laulutekstiksi lyhentämään Kohtuuden mieheen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/474868?page=4
Kunnan saa valita sen mukaan, kenen haluaa vastaavan. Jos valittu kunta ei ole mukana vastaajakirjastojen joukossa tai siellä on muita syitä, jotka estävät vastaamisen, vastaus tulee jostakin muusta kirjastosta. Pääsääntöisesti kuitenkin kunnat vastaavat niiden alueelta tulleisiin kysymyksiin.
Kysy kirjastonhoitajalta ei ole oikea kanava antaa palautetta kirjastojen henkilökunnasta. Henkilökunnan käytöstä ja myös yksittäisen kirjaston toimintatapoja koskeva palaute on aina lähetettävä suoraan kirjastoon kirjastonjohtajalle. Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toimitus vastaa vastaamisesta ja valvoo, että kysymyksiin vastataan asiallisesti, mutta mihinkään muuhun henkilökunnan käytökseen meidän...
Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa Anna meidät kaikki toisillemme 1974, mutta runo löytyy useista Raittilan valituista ja kootuista runokokoelmista.
Esimerkiksi Valitut runot : Runoja vuosilta 1947-1974 (1978) ja Kootut runot (2003).
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
Fyysistä lehden numeroa voi skannata kirjastossa - nyt poikkeusaikanakin - ja lähettää skannaustiedostot sitten kirjastosta sähköpostilla.
Skannaaminen ja sähköpostin lähettäminen ovat maksuttomia palveluja.
Useista lehdistämme on myös e-lehtiversio asiakkaittemme käytössä. Katso lisää osoitteessa helmet.fi
Kysymyksessä annetuista tiedoista emme voi päätellä mistä lehdestä ja numerosta on kyse, siksi emme voi heti vastata tarkasti.
Tiesittehän myös että jos huomaatte tarvitsemanne lehden numeron olevan saatavilla jossain Espoon kirjastossa, voitte myös varata kyseisen lehden numeron Helmet.fi -palvelussa kirjastokortin numeron ja pinkoodin avulla.
Kyyti-kirjastoissa otettiin muutama vuosi sitten uuden kirjastojärjestelmän myötä käyttöön kirjastokortin säännöllinen uusiminen, jotta asiakkaiden yhteystiedot olisivat varmasti ajan tasalla. Ilmoituksen vanhenemisesta on saanut kolmen vuoden välein kirjeellä, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Käytännöstä ollaan kuitenkin tällä tietoa luopumassa: vaikka lähetämmekin jatkossa säännöllisesti muistutusviestin yhteystietojen tarkistamiseksi, kortit eivät enää vanhene. Kirjastokortin uusiminen onnistuu tällä hetkellä ottamalla yhteyttä mihin tahansa Kyyti-kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai tulemalla paikan päälle. Kyyti-kirjastoilla ei ole käytössä vahvaa tunnistautumista lukuun ottamatta maksumahdollisuutta verkkopankin kautta.
Valitettavasti runoja ei ole asiasanoitettu kirjastoluetteloihin eli runojen aihepiirin perusteella on hankala tehdä hakuja. Käsityöt lienee muutenkin aika harvinainen aihe runoudessa/aforismeissa. Niitä saattaa olla vaikea löytää selaamalla.
Ehkä joku kysymyksyn lukijoista muistaa jonkun aihetta käsittelevän runon. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ainakin Konelan autoliikkeen toimintaa oli Lauttasaaressa. Lisää tietoa perusteellisesta historiikista "Fiude": sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa / Kalevi Karusuo (2004):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sfiude__Orightre…
Koko elämänkaarta kattavaa runoa ei toistaiseksi ole löytynyt. Voisiko kyseessä olla suomalainen kansanlaulu "Jos sinä aiot naimisiin", joka siis kertoo puolison valinnasta. Laulu löytyy Olli Heikkilän Suuresta kansanlaulukirjasta: 500 suomalaista kansanlaulua (Warner 1996) Laulussa on kuusi säkeistöä. Toinen säkeistö alkaa seuraavasti: "Älä ota kaunista heiliä, aina se katselee peiliä." Ja loppuu sanoin "Kaunista et sinä huolia saa, elämäsi onnea kun etsit vaan."
Vuonna 1952 painettu "Opas kaupunginkirjaston käyttäjiä varten" kertoo:
"Kortillanne voitte lainata sekä tieto- että kaunokirjallisuutta useampiakin teoksia samalla kerralla, lapset kuitenkin enintään neljä kirjaa. Kunkin kirjan lainausaika on yksi kuukausi, mutta tätä aikaa voidaan pidentää kuukaudella kerrallaan, elleivät muut ole tilanneet ko. teosta." Mitään ehdotonta kappalerajaa ei siis aikuisten osalta näytä olleen.
Kysyimme asiaa myös eläkkeellä olevalta kollegalta, joka oli tullut kaupunginkirjaston palvelukseen vuonna 1955, ja hän kertoi, että tuolloin ei lainojen kappalemäärässä ollut rajoituksia.
Tarkkaa tietoa siitä, milloin rajoitukset oli poistettu, en onnistunut löytämään, mutta ilmeisesti tämä siis oli tapahtunut jo ennen...
Kyseinen nuottikirja näyttää olevan ainakin Turun, Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kaupunginkirjastoissa lainattavana. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossasi.
Opetusministeriön Historia 4 löytyy useammasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=opetusministeri%C3%B6n+historia… Helsingistä sitä löytyy Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kokoelmasta sekä Eduskunnan kirjaston kokoelmista. Kaikki ovat avoimesti käytettäviä kirjastoja.