Hei,
Ei tuota näyttäisi olevan suomeksi levytetty. Kyseinen sävellys näyttäisi olevan trad. sävellys, jonka Dassin on sovittanut ja levyttänyt. Pelkällä kappaleen nimellä ei löytynyt Fono-tietokannastakaan. Muutakaan kautta löydy mitään viitteitä suomalaisesta levytyksestä, joten näiden perusteella uskoisin, ettei tuota todellakaan löydy. Koetin myös hakea useilla mahdollisilla käännösnimillä, mutta mikään ei tuottanut tulosta.
Vanhojen kirjojen kohdalla lukusalikäyttö on yleensä ainoa mahdollisuus. Jos kirja on uudempi näköispainos, voi sen lainaaminenkin onnistua.
Ensimmäinen kirja löytyy sekä Jyväskylän yliopiston kirjastosta että Helsingissä sijaitsevasta Kansalliskirjastosta. Molemmista sen saa lukusalikäyttöön.
Finna hakutulos
Toinen teos löytyy Åbo akademin kirjastosta. Finna hakutulos
Kolmas kirja löytyy melko monestakin kirjastosta mm. Tampereen kaupunginkirjastosta. Tosin painovuosi on vasta 1876.
Olisiko mahdollisesti saman kirjan myöhempi korjattu painos? Finna hakutulos.
Kansalliskirjastosta löytyy varhaisempi versio 1702 Yxi tarpelinen nuotti-kirja : josa caickein sekä uutein että wanhain suomalaisten wirten oikiat ja...
Saaret ovat tosiaan aallonmurtajiksi rakennettuja tekosaaria. Saaria ei näy vielä vuoden 1974 kartassa, mutta vuoden 1980 kartassa ne jo ovat. Sanomalehti Karjalaisessa 15.9.2008 ilmestyneessä jutussa kerrotaan, että tekosaaret rakennettiin vuonna 1974 luvatta. Vesioikeus myönsi luvan saarien rakentamiseen jälkikäteen. Saaria suunniteltiin 11, mutta yksi jäi rakentamatta.
Etsitty runo lienee Hilda Käkikosken Kohtuuden mies, josta löytyy useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Varhaisin vastaani tullut löytyy Päivälehdestä 17.10.1890 (nimimerkillä Kkkk.). Tätä vielä pari säkeistöä pitempi "kuuntelijan lähettämä" versio sisältyy antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2. Näiden lisäksi törmäsin myös tuntemattoman toimittajan viisisäkeistöiseksi laulutekstiksi lyhentämään Kohtuuden mieheen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/474868?page=4
Kunnan saa valita sen mukaan, kenen haluaa vastaavan. Jos valittu kunta ei ole mukana vastaajakirjastojen joukossa tai siellä on muita syitä, jotka estävät vastaamisen, vastaus tulee jostakin muusta kirjastosta. Pääsääntöisesti kuitenkin kunnat vastaavat niiden alueelta tulleisiin kysymyksiin.
Kysy kirjastonhoitajalta ei ole oikea kanava antaa palautetta kirjastojen henkilökunnasta. Henkilökunnan käytöstä ja myös yksittäisen kirjaston toimintatapoja koskeva palaute on aina lähetettävä suoraan kirjastoon kirjastonjohtajalle. Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toimitus vastaa vastaamisesta ja valvoo, että kysymyksiin vastataan asiallisesti, mutta mihinkään muuhun henkilökunnan käytökseen meidän...
Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa Anna meidät kaikki toisillemme 1974, mutta runo löytyy useista Raittilan valituista ja kootuista runokokoelmista.
Esimerkiksi Valitut runot : Runoja vuosilta 1947-1974 (1978) ja Kootut runot (2003).
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
Fyysistä lehden numeroa voi skannata kirjastossa - nyt poikkeusaikanakin - ja lähettää skannaustiedostot sitten kirjastosta sähköpostilla.
Skannaaminen ja sähköpostin lähettäminen ovat maksuttomia palveluja.
Useista lehdistämme on myös e-lehtiversio asiakkaittemme käytössä. Katso lisää osoitteessa helmet.fi
Kysymyksessä annetuista tiedoista emme voi päätellä mistä lehdestä ja numerosta on kyse, siksi emme voi heti vastata tarkasti.
Tiesittehän myös että jos huomaatte tarvitsemanne lehden numeron olevan saatavilla jossain Espoon kirjastossa, voitte myös varata kyseisen lehden numeron Helmet.fi -palvelussa kirjastokortin numeron ja pinkoodin avulla.
Kyyti-kirjastoissa otettiin muutama vuosi sitten uuden kirjastojärjestelmän myötä käyttöön kirjastokortin säännöllinen uusiminen, jotta asiakkaiden yhteystiedot olisivat varmasti ajan tasalla. Ilmoituksen vanhenemisesta on saanut kolmen vuoden välein kirjeellä, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Käytännöstä ollaan kuitenkin tällä tietoa luopumassa: vaikka lähetämmekin jatkossa säännöllisesti muistutusviestin yhteystietojen tarkistamiseksi, kortit eivät enää vanhene. Kirjastokortin uusiminen onnistuu tällä hetkellä ottamalla yhteyttä mihin tahansa Kyyti-kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai tulemalla paikan päälle. Kyyti-kirjastoilla ei ole käytössä vahvaa tunnistautumista lukuun ottamatta maksumahdollisuutta verkkopankin kautta.
Valitettavasti runoja ei ole asiasanoitettu kirjastoluetteloihin eli runojen aihepiirin perusteella on hankala tehdä hakuja. Käsityöt lienee muutenkin aika harvinainen aihe runoudessa/aforismeissa. Niitä saattaa olla vaikea löytää selaamalla.
Ehkä joku kysymyksyn lukijoista muistaa jonkun aihetta käsittelevän runon. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ainakin Konelan autoliikkeen toimintaa oli Lauttasaaressa. Lisää tietoa perusteellisesta historiikista "Fiude": sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa / Kalevi Karusuo (2004):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sfiude__Orightre…
Muutamista Helsingin kirjastoista voi lainata koripallon joko 1 päiväksi tai 14 päiväksi. Näet listan lainattavista esineistä ja niitä lainaavista kirjastoista, kun laitat Helmetin tarkennettuun hakuun hakusanaksi haluamasi välineen (esim. koripallo) ja valitset aineistoksi esineen. Tarkemman esineen laina-ajan saat kysymällä sitä kirjastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28koripallo%29%20f%3Aq__O…
Celian aineistot ovat tarkoitettu näkövammaisille ja muista lukemisesteistä kärsiville. Celian toimintaa säätelee erillinen laki. Se tekee Celia-aineistojen käytön asiakkaille ilmaiseksi ja Celialle tavallisia kirjastoa halvemmaksi. Finlex.fi
Helmet kirjasto taas ostaa kirjat kustantajilta suunnilleen samaan hintaan kuin tavallinen asiakaskin. Siksi äänikirjoja ei ole varaa hankkia rajoittamattoman käytön lisensseillä, vaan niitä ostetaan maltillinen kappalemäärä. Siksi uusimmissa äänikirjoissa on valitettavan pitkät jonot.
Matin tietotoimiston tapauksessa sopivin yhtiömuoto olisi kaiketi toiminimi. Yrittäjät.fi-sivuston mukaan "Parhaiten toiminimi sopii yritysmuodoksi, jos aiot myydä omaa osaamistasi ja aiot työllistää vain itsesi." Yrityksen nimessä toiminimi-sana tulee tavallisesti ensin eikä sitä useinkaan käytetä, jos yrityksen nimi ilmaisee sen toimialan: "Jos myyt omaa osaamistasi, voi yrityksesi nimi olla vaikka oma nimesi: Toiminimi Matti Meikäläinen. Yrityksesi nimessä voi olla myös suoraan se, mitä teet, ja oma nimesi: Sähkötyöt Matti Meikäläinen." (Ollis Leppänen, Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin!)
Toiminimi on toiseksi suosituin yritysmuoto Suomessa. Vuoden 2021 alussa toiminimiä oli kaupparekisterissä 227 712 kappaletta....
Vanajaveden ja Pyhäjärven yhdistää Lempäälän kanava (Lempoisten kanava).
Aluetta voi tutkia esimerkiksi merikartasta, joka löytyy ainakin Hämeenlinnan pääkirjastosta:
- Merikarttasarja O, Tampere-Hämeenlinna (Merenkulkulaitos)
Suomen ympäristökeskuksen Järviwikistä on helppo katsoa alueiden rajat:
- https://www.jarviwiki.fi/wiki/Vanajaveden_-_Pyh%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(…
Tietoa Lempäälän kanavasta ja sen rakentamisesta:
- Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia, Otava, 1991 (Suomen merenkulkulaitoksen julkaisu)
Nikotiinipurukumille saati tavalliselle purukumille ei näyttäisi löytyvän verkkohauilla valmista ympäristö- tai hiilijalanjälkilaskelmaa.
Ympäristölle ikävää jätettä siitä kuitenkin syntyy. Purukumin perusmassa koostuu mm. luonnon- ja synteettisistä kumeista, pehmittimistä ja hartseista. Maatuminen on hidasta. Käytetyn purukumin voi laittaa sekajätteeseen. Purukumin voi hävittää myös polttamalla, joten sen voi lajitella myös polttokelpoiseen jätteeseen.
https://get-green-now.com/environmental-impact-chewing-gum-infographic/
https://ecofreek.com/biodegradable/is-gum-biodegradable/
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/purukumi/
Dinosaurusten häviämisen syistä on ollut erilaisia teorioita. 1970-luvulla alettiin ajatella, että syynä ovat olleet tulivuorenpurkaukset. Kuitenkin vuonna 1980 ilmestyi Science-tiedelehdessä artikkeli, jossa esitettiin teoria, että maahan tipahtanut kookas asteroidi tappoi dinosaurukset. Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, jota johtivat Luis ja Walter Alvarez, tutki näytteitä, jotka olivat peräisin ajalta, jolloin hirmuliskot katosivat. Savikerroksessa oli paljon iridiumia. Iridium on alkuaine, joka on maassa melko harvinainen, mutta jota esiintyy runsaasti asteroideissa. Sen jälkeen tutkijat ovat löytäneet lisätietoa teorian tueksi. Mitään tiettyä vuotta tai ajanjaksoa en löytänyt sille, milloin tästä tuli vallitseva teoria. ...
Sonettia XVII Pablo Nerudan kokoelmasta Cien sonetos de amor (1960) ei valitettavasti ole suomennettu. Runo alkaa espanjaksi riveillä "No te amo como si fueras rosa de sal, topacio / o flecha de claveles que propagan el fuego: ". Mark Eisnerin englanninnoksessa rivit kuuluvat "I don’t love you as if you were a rose of salt, topaz, /
or arrow of carnations that propagate fire: ".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-onko-pablo-nerudan-runoa?language_content_entity=fi
https://www.poetryfoundation.org/poems/49236/one-hundred-love-sonnets-x…
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa vuonna 2013 (vastausta päivitetty 2018). Tässä vastaus:
” Tässä osa runosta: Mikko kettu oli ihan pahin kiusanhenki pihan. Aina leikit toisten lasten, Mikko särki varta vasten... jne. Emme valitettavasti julkaise kokonaisia teoksia tässä palvelussa (runo voi olla kokonainen teos) tekijänoikeudellisista syistä.
Runo löytyy lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava 1958), sivuilta 15–18. Tämä runokirja löytyy useasta kirjastostamme, voitte jättää varauksen jos teos ei löydy lähikirjastosta. ”
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisko-mahdollista-saada-mikko-kettu?language_content_entity=fi
Leo Suurosen ja Irma Nirvi-Blomqvistin teos Vantaan yhteiskoulu 1960-1977 (julk. Vantaan yhteiskoulu,1977) näyttäisi olevan lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta.
Voit tehdä teoksesta kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi. Kaukopalvelu on maksullista.
https://finna.fi/Record/ekk.99801544006250#versions
https://www.lempaala.fi/tiedotteet/uusi-verkkokirjasto-piki-finna-fi/
