Etsin mainitsemasi tuntomerkit täyttäviä kirjoja erityisesti hakukone Finnan avulla. Yksi kirja, joka voisi täyttää kaikki tuntomerkit, voisi olla "Agricolan yrtit : Mikael Agricolan Rucouskirian terveyttä tuovat kasvit, niiden esiintyminen ja käyttö 1500-luvulla". Moni muu löytämäni kirja täyttää joitain mainitsemiasi tuntomerkkejä, mutta ei niitä kaikkia. Voit halutessasi selailla kirjoja tekemästäni Finna-hausta täältä.
Tästä kaanon-muotoisesta laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kaanonin "Platon, Sokrates" tekijä on tuntematon. Laulu liikeohjeineen sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin, jotka kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin:Laulaen, soittaen, leikkien (Otava, 1963)Laulukerho. 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963)Musiikki. 5-6, Peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja (Otava, 1980)https://www.kirjastot.fi/kysy/etela-karjalassa-pajarin-kansakoulussa-la…
Kappaleesta on julkaistu nuotinnos vuosien 2020, 2021, ja 2022 Kauneimmat Joululaulut -lauluvihossa. Näitä Suomen Lähetysseuran julkaisemia vihkoja ei löydy kirjastojen kokoelmista. Osa laulun nuotinnoksesta näkyy tässä uutisessa. Muita nuottijulkaisuja ei kappaleesta näytä olevan.
Raidallisuus helpottaa etäisyyksien hahmottamista. Raidat tehdään leikkaamalla nurmi vuorotellen vastakkaisiin suuntiin, joten korret taipuvat eri suuntiin.Lähteet ja lisätietoaYle Tiede: https://yle.fi/aihe/a/20-195876Fit: Miksi jalkapallokenttä on raidallinen? https://www.fit.fi/treeni/miksi-jalkapallokentta-on-raidallinen/
Muutamista Helsingin kirjastoista voi lainata koripallon joko 1 päiväksi tai 14 päiväksi. Näet listan lainattavista esineistä ja niitä lainaavista kirjastoista, kun laitat Helmetin tarkennettuun hakuun hakusanaksi haluamasi välineen (esim. koripallo) ja valitset aineistoksi esineen. Tarkemman esineen laina-ajan saat kysymällä sitä kirjastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28koripallo%29%20f%3Aq__O…
Celian aineistot ovat tarkoitettu näkövammaisille ja muista lukemisesteistä kärsiville. Celian toimintaa säätelee erillinen laki. Se tekee Celia-aineistojen käytön asiakkaille ilmaiseksi ja Celialle tavallisia kirjastoa halvemmaksi. Finlex.fi
Helmet kirjasto taas ostaa kirjat kustantajilta suunnilleen samaan hintaan kuin tavallinen asiakaskin. Siksi äänikirjoja ei ole varaa hankkia rajoittamattoman käytön lisensseillä, vaan niitä ostetaan maltillinen kappalemäärä. Siksi uusimmissa äänikirjoissa on valitettavan pitkät jonot.
Matin tietotoimiston tapauksessa sopivin yhtiömuoto olisi kaiketi toiminimi. Yrittäjät.fi-sivuston mukaan "Parhaiten toiminimi sopii yritysmuodoksi, jos aiot myydä omaa osaamistasi ja aiot työllistää vain itsesi." Yrityksen nimessä toiminimi-sana tulee tavallisesti ensin eikä sitä useinkaan käytetä, jos yrityksen nimi ilmaisee sen toimialan: "Jos myyt omaa osaamistasi, voi yrityksesi nimi olla vaikka oma nimesi: Toiminimi Matti Meikäläinen. Yrityksesi nimessä voi olla myös suoraan se, mitä teet, ja oma nimesi: Sähkötyöt Matti Meikäläinen." (Ollis Leppänen, Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin!)
Toiminimi on toiseksi suosituin yritysmuoto Suomessa. Vuoden 2021 alussa toiminimiä oli kaupparekisterissä 227 712 kappaletta....
Vanajaveden ja Pyhäjärven yhdistää Lempäälän kanava (Lempoisten kanava).
Aluetta voi tutkia esimerkiksi merikartasta, joka löytyy ainakin Hämeenlinnan pääkirjastosta:
- Merikarttasarja O, Tampere-Hämeenlinna (Merenkulkulaitos)
Suomen ympäristökeskuksen Järviwikistä on helppo katsoa alueiden rajat:
- https://www.jarviwiki.fi/wiki/Vanajaveden_-_Pyh%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(…
Tietoa Lempäälän kanavasta ja sen rakentamisesta:
- Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia, Otava, 1991 (Suomen merenkulkulaitoksen julkaisu)
Nikotiinipurukumille saati tavalliselle purukumille ei näyttäisi löytyvän verkkohauilla valmista ympäristö- tai hiilijalanjälkilaskelmaa.
Ympäristölle ikävää jätettä siitä kuitenkin syntyy. Purukumin perusmassa koostuu mm. luonnon- ja synteettisistä kumeista, pehmittimistä ja hartseista. Maatuminen on hidasta. Käytetyn purukumin voi laittaa sekajätteeseen. Purukumin voi hävittää myös polttamalla, joten sen voi lajitella myös polttokelpoiseen jätteeseen.
https://get-green-now.com/environmental-impact-chewing-gum-infographic/
https://ecofreek.com/biodegradable/is-gum-biodegradable/
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/purukumi/
Dinosaurusten häviämisen syistä on ollut erilaisia teorioita. 1970-luvulla alettiin ajatella, että syynä ovat olleet tulivuorenpurkaukset. Kuitenkin vuonna 1980 ilmestyi Science-tiedelehdessä artikkeli, jossa esitettiin teoria, että maahan tipahtanut kookas asteroidi tappoi dinosaurukset. Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, jota johtivat Luis ja Walter Alvarez, tutki näytteitä, jotka olivat peräisin ajalta, jolloin hirmuliskot katosivat. Savikerroksessa oli paljon iridiumia. Iridium on alkuaine, joka on maassa melko harvinainen, mutta jota esiintyy runsaasti asteroideissa. Sen jälkeen tutkijat ovat löytäneet lisätietoa teorian tueksi. Mitään tiettyä vuotta tai ajanjaksoa en löytänyt sille, milloin tästä tuli vallitseva teoria. ...
Sonettia XVII Pablo Nerudan kokoelmasta Cien sonetos de amor (1960) ei valitettavasti ole suomennettu. Runo alkaa espanjaksi riveillä "No te amo como si fueras rosa de sal, topacio / o flecha de claveles que propagan el fuego: ". Mark Eisnerin englanninnoksessa rivit kuuluvat "I don’t love you as if you were a rose of salt, topaz, /
or arrow of carnations that propagate fire: ".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-onko-pablo-nerudan-runoa?language_content_entity=fi
https://www.poetryfoundation.org/poems/49236/one-hundred-love-sonnets-x…
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa vuonna 2013 (vastausta päivitetty 2018). Tässä vastaus:
” Tässä osa runosta: Mikko kettu oli ihan pahin kiusanhenki pihan. Aina leikit toisten lasten, Mikko särki varta vasten... jne. Emme valitettavasti julkaise kokonaisia teoksia tässä palvelussa (runo voi olla kokonainen teos) tekijänoikeudellisista syistä.
Runo löytyy lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava 1958), sivuilta 15–18. Tämä runokirja löytyy useasta kirjastostamme, voitte jättää varauksen jos teos ei löydy lähikirjastosta. ”
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisko-mahdollista-saada-mikko-kettu?language_content_entity=fi
Leo Suurosen ja Irma Nirvi-Blomqvistin teos Vantaan yhteiskoulu 1960-1977 (julk. Vantaan yhteiskoulu,1977) näyttäisi olevan lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta.
Voit tehdä teoksesta kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi. Kaukopalvelu on maksullista.
https://finna.fi/Record/ekk.99801544006250#versions
https://www.lempaala.fi/tiedotteet/uusi-verkkokirjasto-piki-finna-fi/
Avioeroa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kuvakirjoissa:
Weninger, Brigitte: Nähdään taas (2008)
Gray, Kes: Rakkausliima (2010)
Maisa Tonteri – Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (2011)
Riina Katajavuori – Jenny Lucander: Kaksi kotia (2020)
Måns Gahrton – Johan Unenge: Sonjan kaksi myssyä (2022)
Sinimarja Saarenvirta – Peteri Ponsimaa: Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (2004)
Katinka Tuisku: Kuun ja Auringon lapset (2008)
Marie-Hélenè Delval: Pikku Mäyrän kaksi kotia (helppolukuiset, 2008, kirjassa paljon kuvitusta)
Voit myös itse etsiä Helmetistä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja hakusanoilla ”avioero lastenkirjallisuus”. Klikkaamalla teoksen kuvaa aukeaa usein lyhyt kuvailu teoksen...
En löytänyt tarkkaa lukumäärää jääkiekon seuraajista Suomessa, mutta tietoa voisi löytyä esim. Finnpanel Oy:n sivuilta. Finnpanel Oy tutkii mm. TV:n ja esim. Myös Yle Areenan, MTV Katsomon, C Moren ja Ruudun kanavilla näytettyjen ohjelmien katsojamääriä. Finnpanelin sivuilta löytyy esim. tilasto vuoden 2022 katsotuimmista ohjelmista kanavittain, josta käy ilmi, että vuonna 2022 Jääkiekon MM-kisoja katseli MTV3 kanavalta yli 2 miljoonaa katsojaa.
Tietoa voisi kysyä lisää myös Tilastokeskuksen tietopalvelusta.
Aikuisille suunnatussa kaunokirjallisuudessa kuvitetut kirjat ovat hyvin harvinaisia. Niilo-Antero Haranto on pohtinut samaa kysymystä opinnäytetyössään 'Kuinka aikuistenkirja kuvitetaan? Esimerkkinä Tove Janssonin Kesäkirjan kuvitus' (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2020).
Opinnäytetyössään Haranto on muun muassa haastatellut aiheesta WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajaa Anna-Riikka Carlsonia. Carlsonin mukaan kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantamolla aikuistenkirjojen ja lastenkirjojen kuvitusten eroja ei juurikaan ole pohdittu, koska kuvitusta aikuisten kirjallisuudessa esiintyy nykyään niin vähän. Carlsonin mukaan elämme nykyään sellaisen kuvatulvan keskellä, että kuvaa ei ehkä kaivatakaan...
Marko Palokangas kirjoittaa Kylkirauta-lehdessä 2/2018 Perinnetietoutta -palstalla talvisodan aikana lomia myönnetyn tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Rautatieliikenteestä ja -kuljetuksista sota-aikana yleisellä tasolla on kirjoitettu enemmän. Alla listattuna muutamia ehkä keskeisiä lähteitä. Esimerkiksi Pasi Tuunaisen artikkelissa kerrotaan myös lomakuljetusten haasteista Kouvolan-Viipurin rataosalla talvisodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura on digitoinut arvokasta muistitietoa sisältävän Kansa Taisteli -lehden sekä sen julkaisemattomien kirjoitusten arkiston. Näistä julkaisemattomista teksteistä löytyi kertomus lomamatkasta Laatokan rintamalta helmikuussa 1940: Kirjoitus_0123.pdf (sshs.fi) ....
Rantamatarasta tai muista mataroista ei löydy tietoa Myrkytystietokeskuksen hausta osoitteesta Myrkytystietokeskus | HUS. Jättäisin sen syömättä, sillä sitä ei suositella syötäväksi yhdessäkään lukemassani villivihanneksia käsittelevässä opuksessa. Yleisesti ottaen kannattaa syödä vain kasveja, joiden myrkyttömyydestä on aivan varma ja jotka tunnistaa varmasti.
Soitin vielä myrkytystietokeskukseen, eivätkä hekään löytäneet kasvista mitään tietoa. Myös ammattilaisen neuvo oli "En kokeilisi ensimmäisenä. Vaikka kasvi ei olisi myrkyllisen, se voi aiheuttaa vatsavaivoja tai allergiaoireita"
Tuoksumatarasta Luontoportti sivustolla on jonkin verran tietoa myös ravintokasvina. (Kasvi on kuitenkin eri kuin Rantamatara.) "Tuoreena...
Arvellaan, että käsikirjoittajat loivat nimen Mor'du gaelin kielen sanoista "mor" (jätti) ja "dubh" (musta).
Sana mordu on myös ranskan kielessä verbin "mordre" (purra) partisiipin perfekti. Se tarkoittaa kirjaimellisesti purtua, mutta lähinnä kuvainnollisesti, että joku on hulluna johonkin tai jostakin.
Lopuksi taustalla on voinut olla latinan sana "mortus" eli kuolema. Siitä on johdettu esimerkiksi ruotsin, saksan ja puolan murhaa tarkoittava sana "mord". Puolassa sanan genetiivimuoto on "mordu".
Lähteet:
https://disney.fandom.com/wiki/Mor%27du
https://www.collinsdictionary.com/dictionary/french-english/mordu
https://en.wiktionary.org/wiki/mordu
