Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
Tässä löytämässäni kalmistopiirin kysymyksessä viitataan kivikauteen, mutta tekstistä ilmenee miten hautaustavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Routaista maata on tuolloin sulatettu tulen avulla. Voisi ajatella, että hyväksi havaittua tapaa on käytetty myöhemminkin. Linkistä löytyy lisätietoa ja sivustolla on mahdollista myös esittää omia kysymyksiä.https://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/
Melko vähän on kirjoitettu suomeksi kielletystä kaupungista ja sen arkielämästä.Pu Yi on tosiaan kertonut muistelmansa Liisa Ryömän suomentamassa teoksessa Viimeinen keisari : Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988)Kirjailija Chang, Jung on kirjoittanut kirjat Kiinan viimeinen keisarinna (2013) sekä Villijoutsenet : kolmen kiinattaren tarina (1992)Lisa See on kirjoittanut kirjoja naisten elämästä 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lumikukka ja salainen viuhka sijoittuu 1800-luvun maaseudulle.Haw, Stephen G. Kiina on tietokirja Kiinan historiasta esihistoriasta nykyaikaan. (2015)Robert van Gulikin kirjat tuomari Deen tutkimuksista, kuvaavat kyllä tavallaan kiinalaista arkea. Ne sijoittuvat kuitenkin...
Samuli Edelmannilta ei ole saatavilla nuottikirjoja, mutta hänen kappaleitaan löytyy erilaisista kokoelmista. Tein sinulle valmiin haun Joki-kirjastojen verkkokirjastoon hakusanalla Edelmann, Samuli ja rajasin ne nuotteihin. Voit tarkistaa mikä kappale nuotissa on klikkaamalla/näpäyttämällä nuottia ja sitten Sisältö/kappaleet -kohtaa.Mutta jos sinulla on hakusessa tietty kappale, hae verkkokirjastosta kappaleen nimellä (nimi kannattaa laittaa lainausmerkkeihin, jotta järjestelmä hakee ko. sanoja peräkkäin eikä erikseen). Valitse sivupalkista Aineistotyyppi-kohdasta "nuotti".
Laulun nimi on "Kulkunen soi". Sen on säveltänyt Seija Pitkänen ja sanoittanut Aini Tahvanainen. Laulu sisältyy nuotteihin "Musiikin aika. 1-2" (sanat, melodia, sointumerkit; WSOY, 1997) ja "Musiikin aika. 1-2, Opettajan kirja" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit; WSOY, 1998).
Niska-sukunimi on useimmiten peräisin paikannimestä. Niska merkitsee mm. kosken tai virtapaikan yläjuoksua tai kangasta tai korkeahkoa selännettä esim. suon keskellä. Ajan myötä asukkaat ovat ottaneet paikan nimen sukunimekseen. Niska esiintyy talon- ja sukunimenä etupäässä Peräpohjolassa.Niskanen on muodostettu Niska-nimestä. Niskanen on voinut muodostua myös itsepäiselle tai uppiniskaiselle annetusta lisänimestä.Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Pakkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kuopion historiasta tuolta ajalta löytyy ainakin seuraavat teokset:Pekka Lappalainen: Kuopion historia 1: Kuopion kaupungin esivaiheet ja perustamistoimet (käsittelee 1600-1700 -lukuja) https://finna.fi/Record/helmet.1047304?sid=4928009889Pekka Toivanen: Kuopion historia 2 : Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan (käsittelee 1700-luvun loppupuolta ja 1800-lukua) https://finna.fi/Record/utu.998451695405971?sid=4928013180Ilkka Nummela: Kuopion historia 3 : Kunnallishallinnon uudistamisesta sen demokratisointiin (käsittelee 1800-luvun loppupuolta ja 1900-luvun alkua) https://finna.fi/Record/helmet.1047303?sid=4928015355J. M. Salenius: Kuopion kaupungin historia 1 : Kuopion kaupunki Ruotsin ylivallan aikana https://finna.fi/Record/aalto....
Pienet kalat hakeutuvat nukkuessaan pohjan läheisyyteen kasvillisuuden sekaan tai kivien koloihin. Jotkut kalat saattavat lekotella kivien päällä. Kalat eivät vaivu niin syvään uneen, että uppoaisivat pohjaan. Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne nukkuvat silmät auki. Eri kalalajeilla on erilainen vuorokausirytmi.Lähde: Helsingin yliopiston kalatalouden professorin Hannu Lehtosen haastattelu Ylellä 12.8.2011 https://yle.fi/a/3-5405884
Esimerkiksi Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy rahojen kuntoluokituksen selitykset.
Scandinaavinen (SNY) ja suomalainen (SNL) luokittelu:
0 tai 10 (BU) Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään käsittelyn jälkeä, suoraan pinkasta.
01 tai 8 (AU) Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut. Setelissä erittäin pieniä käsittelyn jälkiä, seteli saa olla kerran taitettu, mutta muuten virheetön ja paperi on puhdas.
1+ tai 6 (EF-VF) Rahan korkeimmisaa kohdissa pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Leimakiiltoa ei enää ole. Setelissä vain pientä kulumista, mahdollisesti...
Tarkoitatko kenties hääjuhlaa? Etsin tietoa sekä hää- että jääjuhlista eri lähteistä, kuten Intiaa koskevista kirjoista, internetistä ja tietokannasta, joka sisältää intialaisia sanomalehtiä. Valitettavasti vastausta ei löytynyt.
Asensin omalle työkoneelleni Adoben Digital Editionin ja sain lainattua/luettua Ellibsistä kirjan, ilman adoben id-tunnusta. Minulla kyllä on id-tunnuskin olemassa.
Ellibsin sivuilla on varsin hyvät ohjeet
http://library.ellibs.com/help?language=fi
Kangasalan kirjastossa tätä kirjaa ei ole, mutta se löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen ja noutaa sen Kangasalan kirjastosta.
Alla olevan linkin kautta löytyvät ohjeet varauksen tekoon:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results/-/asset_publisher/b7Z8…
Tässä netistä löytyneitä kommentteja ja tutkimuksia aiheesta.
Ja ainakin vuodelta 2007 olevassa blogissa mainitaan saksalaisen autolehden tutkimus, jonka mukaan BMW kuskit olivat ainakin aktiivisimpia seksin harrastajia. Taitoihin tämä tutkimus ei ottanut kantaa.
Muut artikkelit listaavat lähinnä seksikkäimpiä automerkkejä, kenties niiden perusteella tehdään piilopäätelmiä myös kuljettajista.
https://irc-galleria.net/user/Yucciz/blog/7905357
http://www.hs.fi/autot/art-2000002929038.html
http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/tama-automerkki-on-suomalai…
https://www.stara.fi/2014/04/07/seksikkaat-miehet-ajavat-nailla-autoill…
http://www.topgearsuomi.fi/content/suomalaistutkimus-seksikkaimmat-auto…
http://www.iltalehti.fi/autot/...
Hämeenlinnan pääkirjaston suomen kielen hyllystä (88.2.)löytyvät esim. seuraavat teokset: Suomalainen fraasisanakirja; Kari Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja, 1993; Kuisma Juha: Tupenrapinat: idiomeja ajan uumenista, 2015; Päivä pulkassa, pyy pivossa, 2014; Muikku-Werner Pirkko: Suurella sydämellä, ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja, 2008; Tervomaa Raija: Päin mäntyä: suomen kielen sanontoja, 2002.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot julkaistaan vuosittain. Vuoden 2016 tilastot julkaistiin maaliskuun lopulla 2017. Nämä ovat uusimmat tilastot, tämänvuotiset tiedot julkaistaan vasta ensi vuoden alkupuolella.
Vuonna 2016 Suomessa oli 284 pääkirjastoa, 436 sivukirjastoa, 24 laitoskirjastoa ja 137 kirjastoautoa.
Tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2&years=2016&stats=1%2C33%2C100%2C10…
Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Kirja löytyy sekä Pasilan kirjavarastosta (pysyvä linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1277229 ) että Varastokirjastosta ja molemmista sen saa kaukolainaksi pyytämällä oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
