Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman.
Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä...
Kysymykseen on haastavaa löytää täysin tyhjentävää vastausta, sillä joukkojen määrissä Saksan alueella oli merkittäviä vaihteluita kyseisten vuosien aikana. Lisäksi eri lähteissä on havaittavissa ristiriitaisuuksia.
Välittömästi sodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 joukkojen määrä Saksan alueella ylipäätään oli ymmärrettävästi korkea, mutta kotiuttamisten ja uudelleenjärjestelyiden myötä määrä alkoi kuitenkin laskea varsin nopeasti. Berliinin saarto 1948-1949 lisäsi jännitettä alueella uudelleen, mikä näkyi myös joukkojen määrässä.
Euroopan taisteluiden päättyessä toukokuussa 1945 Yhdysvalloilla oli Saksassa 61 divisioonaa, yhteensä 1 622 000 sotilasta. Jo myöhemmin kesällä 1945 julkaistiin suunnitelma miehitysjoukoista, joiden mukaan...
En löytänyt tietoa siitä, kirjoittiko Paavo Fossi Nyyrikki-lehteen. Juri Nummelinin kirjassa Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ. 2007) sanotaan Paavo Fossin olleen 1950- ja 1960-luvuilla aktiivinen aikakaus- ja lukemistonovellisti. Hän kirjoitti muun muassa Lukemista Kaikille -lehteen, Yllätyslukemistoon, Kansan Kuvalehteen, Viikonloppuun, Apuun ja Seuraan. Fossin ensimmäisen julkaistun novellin arvellaan olevan ”Irja, sotamies ja luutnanttien luutnantti”, jolla kirjoittaja voitti Lukemista Kaikille -lehden rakkauskertomuskilpailun vuonna 1944.
Jos haluat selata vanhoja Nyyrikki-lehtiä, voit tilata niitä mikrofilmattuina kaukolainaksi oman kirjastosi kautta:
https://www.virrat.fi/vapaa-ajan-palvelut/kirjasto/aineistot-ja-...
Soturin tie on Yrjö Jylhän runo kokoelmasta Risti lumessa (1937). Runon voi lukea myös vuonna 1943 ilmestyneestä Yrjö Jylhän runojen valikoimasta (Runoja : valikoima eri kokoelmista).
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://helle.finna.fi/
Hei,
viitteitä Hämeenlinna-aiheiseen kaunokirjallisuuteen löydät Vanamo-verkkokirjastosta sivulta Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa
Luettelon avulla voi löytää kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Hämeenlinna tai jotka muulla tavalla liittyvät Hämeenlinnaan tai hämeenlinnalaisiin henkilöihin. Luettelo sisältää romaaneja ja näytelmiä, joissa kuvataan Hämeenlinnaa tai lähiympäristöä sekä runoja ja runoteoksia, joissa Hämeenlinna maisemineen tai henkilöineen on tunnistettavissa. Luettelossa mainituissa teoksissa liikutaan usein muissakin ympäristöissä, mutta ainakin osa tapahtumista sijoittuu Hämeenlinnan seudulle.
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
Olavi Virran laulamassa Rakkauden muisto -valssissa on kohta "En luopuisi mä muistostain milloin / sun kuvastasi kuinka näin sinut silloin".
Kappale on Vilho Korpelan säveltämä ja sanoittama. Olavi Virta levytti sen vuonna 1957, säestäjänään George de Godzinskyn Suuri Tanssiorkesteri.
Olavi Virran versio löytyy esimerkiksi levyltä Olavi Virta: Kootut levyt : Osa 22, 1956-1957.
Nuotti ja sanat löytyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan 8. osasta.
Ensilevytyksen tästä kappaleesta, tosin nimellä Muisto, teki Ture Ara (taiteilijanimeltään Topi Aaltonen) vuonna 1929, säestäjänään Suomi Jazz Orkesteri. "Muiston" ovat levyttäneet monet muutkin: mm. Anja Piipponen (1959), Kolmiapila (1968), Henry Theel (1969) ja Vera...
Helmet-kirjastojen Pajat ja verstaat -toiminnasta (englanniksi Library Makerspace) käytetään ruotsiksi nimeä Verkstäder:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
https://www.helmet.fi/sv-FI/Bibliotek_och_tjanster/Verkstader
https://www.helmet.fi/en-US/Libraries_and_services/Library_Makerspace
Otsikoiden alla on tosiaan monenlaista tekemiseen liittyvää toimintaa kirjastojen tiloissa. Koronatilanteen takia tällä hetkellä kirjaston palvelut ovat hyvin rajoitetusti käytössä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Maybe you can ask someone else to return the book for you?
If that doesn’t work, then the late fee isn’t very high. Only 20 cents a day. (14 x 0,2 = 2,8€) https://www.helmet.fi/en-US/Events_and_tips/News_flash/Services_of_the_Helmet_libraries_3011202(218110)
Kysyjän mainitsema Pop tänään 26 -kokoelmasta (1983, Fazer F.M.07203-3) löytyvä nuotinnos on tosiaankin ainoa Suomessa julkaistu nuottiversio Francis Goyan (Francois Weyer) kappaleesta Daddy's Bolero / Rakkaus koskaan kuole ei.
Nettihaussa löytyy viiteitä Pinterest-sivuun, jossa on helppo tabulatuurisovitus kappaleesta. Sen käyttöehdoista ei kuitenkaan päältä päin saa käsitystä. Nuotin lataamiseen tarvitaan ainakin Pinterest-tili.
Youtubessa on harrastajan tekemä "juokseva nuotinnos/tabulatuuri" kappaleesta. Se löytyy hakemalla kappaleen nimellä ja tarkennuksella TAB.
Tällä hetkellä näiden kolmen maan kesken järjestys taitaisi olla 1. Ruotsi, 2. Tanska, 3. Suomi.
Vuodelta 2018 peräisin olevassa kansainvälisessä vertailussa lainsäädännöltään eläinystävällisimmistä maista Ruotsi sijoittui kuudenneksi ja Tanska seitsemänneksi. Suomen yhä voimaantuloaan odottavasta uudistetusta eläinsuojelulaista on ollut tarkoitus tehdä ei ainoastaan pohjoismaisen vertailun kestävä, vaan peräti "maailman paras". Hallituksen esitykseen 154/2018 kirjoitetut monet tuotantoeläimiä koskevat poikkeukset olisivat kuitenkin saaneet aikaan sen, että Suomi olisi tavoitteistaan huolimatta jatkossakin pysynyt Ruotsin ja Tanskan jäljessä eläinten hyvinvointia lainsäädännöllisesti vertailtaessa....
Valitettavasti kirjastolla ei ole tästä tietoa, mutta on saatavana useita luonto- ja puutarhakirjoja, joista voi koettaa löytää lajin. Tässä muutama vinkiksi, kirjoja voi kysyä kirjaston toimipisteistä tai varata verkkokirjastosta https://vaasankirjasto.finna.fi/
Hanko, Pentti: Kukkapuut. Tammi 2004.
Holmåsen, Ingmar: Pohjolan puut ja pensaat. WSOY 1991
Palmstierna, Inger: Puutarhan puut ja pensaat. Otava 2006
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa. Otava 2010
Räty, Ella: Viheralueiden puut ja pensaat : 500 koristepuuta ja pensasta sekä havukasvia. Puutrhaliitto 2005
Myös netistä voisi löytyä vastaus, esim. Puutarhanet-sivustolta https://puutarha.net/kasvikortisto/
Totuus tuntuu olevan vielä häilyvä.
"Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee. Ruokaviraston suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille: ikääntyneet (yli 75 v.), vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset."
eli 10 mikrogrammaa ei ihan riitä, mutta toisaalta 100 mikrogrammaa on liikaa.
"Euroopan elintarvikeviraston kannanoton mukaan 100 mikrog/vrk D3-vitamiinia on aikuisten turvallisen...
Helmet kirjastot tarjoavat kyllä kaikenlaisia soittimia, soittotiloja ja äänityslaitteita musiikin harrastajille. Juuri Dj-laitteistoa ei näyttäisi löytyvän. Helmet musiikki
Pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan jonkin verran kurssitarjontaa ja muualla Suomessa kansanopistot järjestävät kesäkursseja. DJ kurssit 2022
Suomen kuvalehti ilmestyi 13.4.22 kaksoisnumerona 15 -16. Kyseinen numero on luettavissa useissa Helmet-kirjastoissa sekä eMagz-palvelussa.
Numero 17 ilmestyy 29.4.22.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
https://www.mediakortit.fi/mediakortit/suomen-kuvalehti/383/#schedules
Jotakin pientä löytyy Finna-haulla esim. muutama valokuva talosta. (Suomen kirjastot, museot ja arkistot yhdessä) https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ronkaan+poikakoti&type=AllFields
Laajin tulos lienee Mikkelistä löytyvä arkisto vuodelta 1940. Tietueesta ei selviä, onko arkisto vain yhdeltä vuodelta vai silloin Suomeen tuotu useamman vuoden arkisto. https://finna.fi/Collection/narc.VAKKA-310305.KA
Turun Sanomat uutisoi 15.10.2006 Tomi Heikkilän kokoamasta historiikista Kun Viipurin poikakoti
Harjavaltaan muutti... TS
Virtuaali viipuri -sivustolta saattaisi myös löytyä lisätietoa. https://virtuaaliviipuri.fi/fi/businesses#letter-R
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen. Alla olevasta linkistä aukeavalta sivulta voit avata lomakkeen, jolla voit lähettää toiveen Ylen asiakaspalveluun.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19).
Kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta (https://www.kirjasampo.fi) löydät listauksen Tuula T. Matintuvan tuotannosta.
Sarjan aloittaa vuonna 1998 Piippo ja mies Marokosta. Seuraavat osat ovat: Piippo ja kuolemantanssi (2000), Piippo ja kotoinen mafia (2001), Piippo ja piiloleikki (2003), Piippo ja kaupan naiset (2004), Piippo ja häpeän kasvot (2005), Piippo ja katala kumppani (2007) ja Piippo ja verhotut totuudet (2008).
Martoilta löytyy hyvät ohjeet sängyn petaukseen ja lakanoiden vaihtoon, https://www.martat.fi/marttakoulu/junnukokki/kodintoissa/siivous/sangyn…. Niissä suositellaan vaihtamaan tyynyliinat, aluslakanat ja pussilakanat noin parin viikon välein.
