Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Varmaa tietoa ei ole, mutta eri tutkimusten mukaan on saatu tällaisia tuloksia, mitkä mainitaan jääkarhua käsittelevässä wikipedia-artikkelissa.
Jääkarhu polveutuu ruskeakarhusta. Geenitutkimuksissa jääkarhun syntymisestä on annettu erilaisia ajoituksia. Vuonna 2010 julkaistun mitokondrio-DNA:sta tehdyn tutkimuksen mukaan jääkarhu erosi ruskeakarhusta noin 150 000 vuotta sitten ja sopeutui nopeasti elämään arktisella merijäällä.[3] Vuonna 2012 Science-lehdessä julkaistun nDNA-tutkimuksen mukaan ero tapahtui 600 000 vuotta sitten. Samana vuonna Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan ero tapahtui 4–5 miljoonaa vuotta sitten, mutta senkin jälkeen lajien...
Friedrich Höderliniltä ei löydy Schicksalslied-nimistä runoa. Kyse on varmaankin runosta Hyperions Schicksalslied, jonka nimi on suomeksi Hyperionin kohtalolaulu. Runon ovat suomentaneet sekä Uuno Kailas, Aarni Kouta että Aale Tynni.
Uuno Kailaan suomennos sisältyy teoksiin Kaunis Saksa : sarja saksalaista lyriikkaa (1924, s. 14 - 15) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1 : Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (1930, s. 431 - 432).
http://www.statistik-bw.de/Hoelderlin/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Aarni Koudan suomennos löytyy täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=Hyperions+Sch…
Hölderlinillä on myös runo Das Schicksal, mutta sitä ei...
Kappale on Funkykarkurit-yhtyeen esittämä "Minä lupaan" vuodelta 1997. Yleisradion Fono-tietokannassa yhtye on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi. Kappale alkaa: "Meidän elämä se tulee muuttumaan mä lupaan sulle huomenna".
Funkykarkurit: Minä lupaan:
https://www.facebook.com/Funkykarkurit/videos/niin-min%C3%A4-lupaan/101…
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan myös vanhoja hyväkuntoisia kirjoja. Kirjastoissa sitten katsotaan, onko niille tarvetta kokoelmissa. Monessa kirjastossa on lisäksi kierrätyskärry tai -hylly, johon voi lahjoittaa omia kirjojaan pieniä määriä kerrallaan toisten asiakkaitten otettavaksi. Kannattaa tarkistaa oman kirjaston kierrätyskärryn säännöt ja senhetkinen tilanne ennen kirjojen tuontia kirjastoon.
Löysin kuvakirjan nimeltä Sininen hirviö (Ostheeren, Ingrid ; Unzner, Christa ; Korolainen, Tuula, 1948- Lasten keskus 1996), https://finna.fi/Record/eepos.174016. Voisiko se olla etsimäsi? Sitä ei löytynyt Helmet-kirjastoista, joten en pystynyt tarkistamaan kertomusta.
Toinen sininen hirviö Sinihirviö tahtoo kaiken! (Jeanne Willis, Jenni Desmond ; suomennos: Raija Rintamäki. Karkkila : Mäkelä, 2018) on tuoreempi, joten siitä ei taida olla kyse.
Löysin myös englanninkielisen kuvakirjan Blue Giant, mutta se ei taida olla etsimäsi, koska kyseessä on luonnonsuojeluun liittyvä kuvakirja, ja jättiläinen seikkailee meressä, https://finna.fi/Record/helmet.2441874....
Ilmeisesti vietnamilaisen rivisotilaan näkökulmasta kerrottuja Vietnamin sotaa käsitteleviä kirjoja on ilmestynyt suomeksi todella vähän. Niitä ei montaa tosiaan löytynyt ja samasta kertoi suomentaja Simo Liikanen Vietnamin sota -kirjan liitteessä "Vietnamin sota -kirjan aiheista suomeksi".
Kyseisessä artikkelissa mainitaan samat kirjat, joita asiasanoillakin löytyi. Kaksi ensimmäistä kuvannevat eniten tavallisen rivisotilaankin toimia, muut ovat laajemmin Vietnamin näkökulmaa käsitteleviä.
Vo Nguyen Giap: Kansan sota, kansan armeija (1970)
Wilfred Burchett: Näin toimivat Vietnamin sissit (1972)
Pentti Halme & Mikko Valtasaari: Vietnamin palavat tuulet (1967)
Johan von Bonsdorff: Kotirintama...
En löytänyt tietoa Viron virallisesta MAP-hakemuksesta. Membership Action Plan -prosessi hyväksyttiin ja otettiin käyttöön Washingtonin huippukokouksessa 1999, ja Viro oli alusta asti mukana. Viron NATO-jäsenyyden ratifiointien päivämäärät muissa NATO:n jäsenmaissa löytyvät Viron ulkoministeriön sivuilta.
Lähteitä ja lisätietoa:
https://icds.ee/en/estonias-long-road-to-nato/
https://www.nato.int/docu/comm/1999/9904-wsh/9904-wsh.htm
https://www.nato.int/invitees2004/estonia/chronology.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin vastattu lastenkoteihin liittyvään kysymykseen ja sieltä löytyi alla oleva vastaus:
"Hämeentie 6:ssa on toiminut Pelastusarmeijan lastenkoti joskus rakennuksen juuri valmistuttua, mutta 1970-luvulla se ei varmaankaan ole siellä ollut enää. Pelastusarmeijan lastenkoti oli tuolloin ollut jo pitkään Pukinmäessä. (Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 116)"
Valitettavasti ei löytynyt tietoa minä vuonna lastenkoti on muuttanut Pukinmäkeen. Finnasta löytyi pieni maininta ja valokuva Pukinmäen lastenkodista, joka sijaitsi osoitteessa Erkki Melartinin tie 2.
Tiedot lastenkoteihin sijoitetusta lapsista tuskin ovat julkista tietoa. Mikäli etsit...
Netistä ei tosiaan löydy juuri mitään tietoa kyseisestä taitelijasta. Yhden teoksen kohdalla mainitaan Münchener Schule, joka Wikipedian mukaan viittaisi Münichin kuninkaalliseen kuvataidekouluun (Akademie der Bildenden Künste). Rassbergin nimeä ei kylläkään erikseen mainita nimiluettelossa.
Pyysin lisätietoja sähköpostilla Münchenin kuvataideakatemian kirjastosta sekä huutokauppa ZeitGenossenilta, jossa Rassbergin teos on ollut myynnissä ja odottelen vastausta.
Pelkästään Saksan kuvataidetta käsittelevää aineistoa Helmet-kirjastoista löytyy melko vähän. Varasin nyt tarkasteltavaksi kirjat German art in the 20th century : painting and sculpture 1905 - 1985 sekä Deutsche Kunst im...
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen. Alla olevasta linkistä aukeavalta sivulta voit avata lomakkeen, jolla voit lähettää toiveen Ylen asiakaspalveluun.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Vuoden 1921 ikäluokkaa ei ehditty kutsua palvelukseen talvisodan aikana. Varusmiehet astuivat 1930-luvun lopulla palvelukseen suhteellisen vanhoina, n. 21-vuotiaina. Tammikuun puolivälissä 1940 palvelukseen astui ensimmäinen osa vuoden 1919 ikäluokasta, ja helmikuun puolivälissä 1940 toinen osa. Vuoden 1920 ikäluokka astui palvelukseen välittömästi talvisodan päätyttyä, ja se sai tulikasteensa vasta jatkosodassa. Nuorempia nähtiin toki talvisodan rintamilla, esimerkiksi vapaaehtoisina.
Lähteitä:
Nurminen, T. (2008). Muuttuva armeija. Teoksessa Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen (toim.), Teloitettu totuus: kesä 1944, s. 47-75.
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Hyvin monissa nuortenkirjoissa pohditaan seksuaalisuutta ja seksiä, jollakin lailla varmaan kaikissa, joissa kuvataan seurustelusuhteita, ja aika harvoissa loppujen lopuksi päästään itse asiaan. Monet Seksiä-listallanne olevista kirjoista ovat juuri sellaisia.
Kilttiä seurustelua on esimerkiksi Jyri Paretskoin Shell's Angles -sarjassa, Marko Kitin Oliivitytössä, Jenny Hanin ja Estelle Maskamen kirjoissa, ja humoristista poikanäkökulmaa on ainakin Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo-sarjan kirjoissa Sydänkohtauksia ja Rakkautta plz, miksei myös vanhoissa Bertin päiväkijoissa, joita vielä muutamia Kuopion kirjastoista löytyy.
Kellon ja kalenterin yhteydessä roomalaisten numeroiden perusteita on kansakoulussamme voitu käsitellä jo alkeisopetuksessa. Varsinaisesti niiden aika on kuitenkin tullut vasta myöhemmin. Esimerkiksi "opetussuunnitelmakomitean periaatteiden mukaan" laadittu August Alhon ja Jaakko Laurilan Maalaiskansakoulun laskuopin uudistettu 10. painos vuodelta 1949 sisällyttää roomalaiset numerot 4. luokan oppimäärään, mutta kovin mutkikkaisiin lukuihin tässä ei päästä. Perusteellisemmin asiaan on paneuduttu vasta keskikoulun alkuvaiheessa, aritmetiikan perusteiden yhteydessä, hyvänä esimerkkinä oppikoulu- ja opistotasoisen matematiikan opetuksen tarpeisiin tarkoitettu B. Østergaard-Pedersenin ja Unto Malisen Matematiikan käsikirja vuodelta 1967.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan koodin merkitys on seuraava:
72a. Nivus-, reisi-, napa-, vatsakohju (hernia inguinalis, femoralis, umbilicalis, epigastrica).
Kysymykseen Turkuun sijoittuvista dekkareista on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa aiemminkin. Kuvaukseen historiallisisten dekkarien kirjoittajasta sopisi hyvin Jyrki Heino. Pientä ongelman poikasta on siinä, että Heino on syntynyt vuonna 1958, ja ehkä nuorehko on vähän jo vanhentunut laatusana hänen kohdallaan. Olisiko kyseessä kuitenkin Heino tai kenties joku muu aiemmassa vastauksessa mainituista kirjailijoista?
Kysy kirjastonhoitajalta. Turussa kirjoitetaan dekkareita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita on paljon [..].
Kustantamo S & S. Jyrki Heino.
Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi....
Lainassa olevaa kirjaa ei voi uusi, jos sen nimekkeessä on yksikin varaus. Jos kirjoja on runsaasti hyllyssä, voi odottaa hetken (noin puoli päivää) ja yrittää uusimista uudelleen. Silloin se saattaa onnistua.
Toinen este uusimiselle on se, että kirja on uusittu jo viisi kertaa. Silloin kirja ja kirjastokortti pitää käyttää kirjaston tiskillä. Siellä kirja ensin palautetaan, sitten sen kunto tarkistetaan ja sen jälkeen kirjan saa yleensä taas lainattua takaisin kortilleen.
Kappaleen säveltäjä on Elaine Brown, joka oli Mustien pantterien johtaja. Alkuperäisnimi on The Meeting.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://elainebrown.org/