Kappaleesta on julkaistu nuotinnos vuosien 2020, 2021, ja 2022 Kauneimmat Joululaulut -lauluvihossa. Näitä Suomen Lähetysseuran julkaisemia vihkoja ei löydy kirjastojen kokoelmista. Osa laulun nuotinnoksesta näkyy tässä uutisessa. Muita nuottijulkaisuja ei kappaleesta näytä olevan.
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kyseessä on sama teos. Samuli Paulaharjun Sompio : Luiron korpien vanhaa elämää ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939.Teoksesta on otettu useita painoksia, uusimman pitäisi ilmestyä vuonna 2025.Tiedot eri painoksista voit etsiä Fennicasta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vanhojen rahojen arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Setelien kunto määrittelee pitkälti setelin arvon. Oulun Numismaattisen kerhon kotisivuilla todetaan näin: "Vanhojen setelien arvoon vaikuttaa pääasiassa säilyneiden seteleiden määrä ja yleisyys tietyssä kuntoluokassa. Seteleiden kuntoluokitukseen vaikuttaa rahan yleisvaikutelma, taitoksien määrä, repeytymät, likaantuminen, värjääntyminen, puuttuvat palaset ja kastuminen." Sivulla voi tutkia tarkemmin, miten seteleiden kuntoa arvioidaan.Teoksessa Standard catalog of world paper money. Volume two, General issues 1368-1960 (vuodelta 2003) näiden mainitsemiesi rahojen arvo on määritelty vain kymmeniksi senteiksi, vaikka ne olisivat hyväkuntoisia.Säästämiselle voi tietysti olla...
Entisessä Perniön kunnassa sijaitsevan Näse gårdin suomenkielinen nimi on Latokartano. Lähteet:Uppslagsverket Finland -tietokanta, https://www.uppslagsverket.fi/sv/view-170045-Naese
Pitkäikäisin nisäkäs on nykytiedon mukaan grönlanninvalas (Balaena mysticetus), joka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Lähteet:https://tieku.fi/luonto/gronlanninvalaan-salaisuus-supervoima-suojelee-maailman-pitkaikaisinta-nisakasta-syovalta https://www.apu.fi/artikkelit/maailman-vanhimmat-elaimet-tama-asia-niita-yhdistaahttps://www.atlasobscura.com/articles/what-mammal-lives-the-longest https://www.discoverwildlife.com/animal-facts/mammals/which-mammal-lives-the-longest
Hei!
Olen nyt varannut sinulle teoksen Clive Cussler: Atlantis.
Jos et onnistunut kirjautumaan varaukseen netissä, voi syynä olla:
1) joko se, että tunnuslukusi on väärä.
2) tai että palvelimemme on ruuhkautunut.
3) Liian suuri sakkomäärä saattaa myös vaikuttaa netin kautta varaamisen.
Terveisiä
olli.makinen@vaasa.fi
Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Kirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa. Kaukolainaksi ei tilata teosta, joka on seudun kirjastoissa, mutta on juuri nyt lainassa.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä henkilö, jolla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Pyynnön voi tehdä pääkaupunkiseudulla internetin kautta tai jättää kirjallisen pyynnön mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen.
Lisää kaukopalvelusta kerrotaan Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/forms/...
Alla vinkkejä hankalaa persoonallisuutta käsittelevistä kirjoista:
Sandy Hotchkiss: Miksi aina sinä? : narsismin seitsemän syntiä (2014)
Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010)
Markku Salo:Narsisti : parisuhteessa, työpaikalla, naapurina, oikeussalissa (2011)
Lisälukemista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snarsismi__Ff%3Afacetcollect…
Kaikkia näitä (lehtiä ovat Haava, Systole ja Pinsetti) löytyy Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta (Haarmaninkatu 4). Valitettavasti tämä kirjasto on suljettu heinäkuun ajan.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Myös Herndonin 'Total burn care' olisi siellä.
Kirjan aikaisempaa painosta (2002) on pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin Töölön sairaalan klinikkakirjastoissa.
Haava-lehteä on myös Arcada-ammattikorkeakoulun kirjastossa (https://www.arcada.fi/sv/bibliotek/bibliotek ), Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (http://www.diak.fi/Kirjastopalvelut/Sivut/yhteystiedot.aspx, Helsingin toimipiste suljettu elokuun alkuun), Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (sekin kiinni elokuun puolelle)
Systole-...
Hei!
Helmetin mukaan kirja olisi toki saatavana Kivenlahden kirjastosta, mutta sivuilla ei valitettavasti kerrota, että Kivenlahden kirjasto on suljettu sisäilmaongelmien takia. Sieltä ei siis pysty tilaamaan mitään. Järjestelmässä on, niin kuin itse totesit, toinenkin kappale. Jonotat siis tätä kappaletta ja saat sen kun edellinen asiakas palauttaa kirjan. Eräpäivä on 9.10., joten toivon mukaan kirja tulisi sinulle jo ensi viikolla. Valitan, että olet joutunut odottamaan.
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta kirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Hyvä käytäntö on myös tehdä lista lahjoitettavista kirjoista ja antaa se kirjastolle etukäteen tarkistettavaksi, jolloin voidaan katsoa, halutaanko mitään kirjoista kokoelmiin.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joissakin kirjastoissa on myös kirjankierrätyspiste tai -kärry, johon...
Viljalla on laatukriteerit, jotka kohdistuvat mm. myllyihin. Viljaerät tutkitaan laboratoriossa, ja mm. esipuhdistetaan. Epäpuhtauksia erotetaan viljasta esimerkiksi seulomalla. Lisää tietoa Leipätiedotus ry:n sivustolta:
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/myllyn-toiminta.html
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/viljan-laatukriteerit.html
Valtioneuvoston asetuksessa taksinkuljettajien ammattipätevyydestä vuodelta 2009 on on pykälä taksinkuljettajan koulutuksesta. Yhtenä koulutuksen osana oli paikallistuntemus ja sen osoittaminen. Paikallistuntemus osoitettiin kokeella. Tästä voi lukea tarkemmin Finlexin kautta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090825#Pidp445803440
Varmaankin näin oli jo ennen tätä vuotta. Edelleen taksinkuljettajan koe on suoritettava hyväksytysti ennen ajoluvan saamista. Lisää tietoa Suomen taksiliiton sivuilta:
https://www.taksiliitto.fi/taksinkuljettajaksi/ajolupa/
Päiväperho(nen)-sanan kuvaannollisesta merkityksestä "nopeasti ohimenevä muoti-ilmiö" johdettu päiväperhokirjallisuus tarkoittaa hetkellisesti suosittua kirjallisuutta, jonka kysyntä laantuu nopeasti.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/päiväperhonen
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
Kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne Muuttolinnut-nimistä Erkki J. Vepsäläisen teosta. Hänen kirjansa Ihmisiä rannalla : tarinoita suomalaisten veijareiden seikkailuista Iberian rantamailla ja vähän muuallakin on julkaistu 1998 ( Málaga : Escritores Finlandeses). Mutta ilmeisesti Vepsäläinen on tehnyt kirjastaan uuden painoksen vuonna 2007 ja antanut sille tuolloin otsikon Muuttolinnut. Tällä nimellä (alanimeke sama) kirja löytyy Suomesta kuitenkin vain Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta. Jos omaksi haluaa, ainakin Huutonetissä on juuri nyt yksi kirja tarjolla hintaan 8 euroa. Samalla hinnalla löytää alkuperäispainoksen esimerkiksi Antikvaarin verkkokaupasta.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat venäjä-ruotsi-sanakirjat:
Bolšoi russko-švedski slovar = Stor rysk-svensk ordbok : okolo 150.000 slov i slovosoštetani / pod redaktsije Karin Davidsson (Moskva, 2006)
Russko-švedski slovar : okolo 50 000 slov = Rysk-svensk ordbok : ca 50 000 ord / pod redaktsiei = redaktör: Carin Davidsson (Moskva, 1998)
Lisäksi on saatavissa joitakin suppeampia kaksisuuntaisia venäjä-ruotsi-sanakirjoja, jotka löydät Helmetistä esimerkiksi hakusanoilla ryska svenska ordböcker.
Teosten ajankohtaisen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
