Voit soittaa (09)81657 607 niin uusimme puhelimitse lainat. Pidä kirjastokortti lähellä kun soitat, tarvitsemme sen numeron. Muuta asiat voi hoitaa kirjastokäynnin yhteydessä.
Ylen Ohjelmapalautteen kautta saa neuvontaa ja vastauksia myös teknisiin kysymyksiin. Voit ottaa yhteyttä joko nettilomakkeen kautta (https://palaute.yle.fi/ - siellä painike "Tarvtsen teknistä apua"), puhelimitse (tekninen neuvonta numerossa 09-1480 5498 arkisin klo 9–15) tai sähköpostitse (palaute.tekniikka@yle.fi).
Kontulan kirjastossa on muovitusklinikka ma 20.8. klo 15-17. Alla linkki tapahtumaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Muovitusklinikka(169678)
Kolmen nyt jo aikuisen tyttären isänä sanoisin, että kaikki Mauri Kunnaksen kirjat sopivat mainiosti lukutaitoisille seitsenvuotiaille. Itse asiassa niitä voivat lukutaidottomatkin vallan hyvin katsella suurella mielihyvällä, koska kuvia on paljon ja ne ovat täynnä kekseliäitä ja opettavaisia yksityiskohtia. Koirien Kalevalassahan (1992) Kunnas on tehnyt omia muunnelmiaan Akseli Gallén-Kallelan tutuista maalauksista, joten kirja soveltuu mainiosti myös kuvataiteen historian opiskeluun. Kunnaksen kirjoissa on paljon toimintaa, mutta ei väkivaltaa vaan huumoria. Olen myös aika varma siitä, että jos koululaiset jollain saa kiinnostumaan Aleksis Kivestä, niin Seitsemän koiraveljestä (2002) on ehdoton suosikki.
Heikki Poroila
Jyväskylän kaupunginkirjastossa hankintaehdotuksen toteutuminen ei edellytä tiettyä lukumäärää ehdotuksia. Aineiston valintaan vaikuttavat kirjaston yleiset valintaperiaatteet, mm. teoksen arvioitu kysyntä. Vain pieni osa kirjaston kokoelmasta on hankintaehdotuksia, mutta sitä ei erikseen tilastoida.
Janne Saarikiven kirjasta on tällä hetkellä 404 varausta ja lainattavien kirjojen lukumäärä on 48. Toisinaan kirjan kysyntä muodostuu suuremmaksi kuin on arvioitu, jolloin yritämme hankkia lisää lainattavia niteitä. Tässä tapauksessa on selvästi harkittava lisäniteiden hankkimista.
Suosituimmista kirjoista on usein todella pitkiä varausjonoja, jolloin kirjaa odottava luonnollisesti turhautuu. Samasta kirjasta saattaa olla myös lyhyempiä varausjonoja esim. yliopistokirjastoissa. On olemassa tietokantoja, joista tämän asianlaidan voi tarkistaa. Erityisen helppokäyttöistä FINNA -tietokantaa voi suositella https://finna.fi/.
Kaukolainaus https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/...
Kiitos viestistänne ja siitä että haluatte saattaa kirjojanne laajemmin yhteiseen käyttöön. Kyseistä sarjaa on osien 1-11 osalta jo saatavilla Helmet-kirjastossa. Kyselin asiasta kollegoilta ja yhdessä arvelemme ettei lisäkappaleille nyt ole tarvetta.
Kiitos vielä tarjouksestanne ja hyvää alkanutta viikkoa!
Voisikohan kyseessä olla Karin Brunk Holmqvistin Pieni potenssipuoti? Lähemmäs kahdeksankymppiset, pienessä ruotsalaiskylässä asuvat siskokset Tilda ja Elida eivät tosin keittele myrkkyjä, vaan potenssilääkettä.
Muistelemasi kirjan nimi taas viittaisi Arto Paasilinnan Suloisen myrkynkeittäjän suuntaan. Siinäkin on pääosassa vanhempi nainen, everstinna Linnea Ravaska.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Ihminen on alkanut käyttää työkaluja hyvin varhaisessa kehityksensä vaiheessa. Se, missä vaiheessa työvälineitä voidaan kutsua koneiksi, on ehkä tulkinnan varaisempaa. Periaatteessa ajatuksena on, että käytetään voimaa teknisen laitteen käyttämiseen. Voiman lähteenä voi olla lihasvoima (eläimet, ihmiset) tai myös luonnonvoima (vesi, ilma). A.G. Drachmannin Antikens teknik -nimisessä teoksessa määritellään tekniikan synty niin, että tiettyjen merkittävien tarpeiden - ravinnon saannin, asumusten ja vaatetuksen tuottamisen - tyydyttämiseen tarvittiin välineitä ja tarve synnytti teknisiä keksintöjä. Myös sodankäyntiin ja liikkumiseen lliittyi tarpeita (kuljetus, piiritystekniikka, muurinmurskaus), jotka inspiroivat...
Ainakin oheisen linkin takana näyttäisi olevan karttaversio, johon on syvyystiedot merkitty:
https://webapp.navionics.com/?lang=en#boating@11&key=eoi%60KsfelD
Myös Karttaselain-palvelussa on syvyyskarttoja (maksullisella puolella, mutta sinne saa ilmaisen kuukauden kokeilujakson):
https://www.karttaselain.fi/syvyyskartat
https://blog.karttaselain.fi/uutiset/karttaselaimen-web-versio-on-julkaistu/
”Verkkoselaimissa hyödynnettävissäsi ovat myös Karttaselaimen monipuoliset syvyyskartat sekä ilmakuvat. Traficomin toimittamien meri- ja järvialueiden syvyystietojen avulla saat erinomaista tietoa kalastuksen sekä veneilyn tueksi.”
Lisätietoja voi halutessaan kysyä myös Pohjois-Savon ELYltä:
https://www.jarviwiki.fi...
Hammaslääkäriliiton sivuston mukaan kyllä voi.
"Suun kuivuus on tila, jossa syljeneritys vähenee aiheuttaen kuivuuden tunnetta. Kuiva suu voi lisätä hampaiden reikiintymistä ja eroosiota eli hammaskiilteen syöpymistä, sienitulehduksia ja limakalvomuutoksia sekä aiheuttaa pahanhajuista hengitystä." https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/kuiva-suu#.XvHsePkzaUk
Myös terveyskirjasto on samaa mieltä: "Kuiva suu voi tuntua tahmaiselta, puhuminen ja kuivan ruoan nieleminen voi vaikeutua, ja irtoproteesin pito voi muuttua hankalaksi. Muita kuivan suun oireita voivat olla yöllinen herääminen suun kuivuuteen, palan tunne kurkussa, metallin maku suussa, kielikipu (ks. «...
Kyseessä on Aimo Mustosen säveltämä lastenlaulu Jokisen pojan nenänpää. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät nuottikirjasta Mustonen, Aimo: Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1] .
Laulun voi kuunnella Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=byMqNaSNrss
Hei,
Etelä-Saimaa-sanomalehdet (Lappeenranta) löytyvät mikrofilmattuina Lappeenrannan pääkirjastosta vuodesta 1914 lähtien jatkuvasti. Lehdet mikrofilmataan muutaman kuukauden viiveellä. Vanhoja vuosikertoja löytyy myös paperisidoksina, mutta suosittelemme mikrofilmien käyttöä. Opastamme mikrofilmilaitteen käytössä, ja mikrofilmihuoneen saa varattua pääkirjaston neuvonnasta p. 05 6162341 tai neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi. Käyttö on maksutonta.
Myös Carelica-kotiseutukokoelmasta voi lisätietoa aiheesta kysellä.
Valitettavasti näyttää siltä, että Johann Wolfgang von Goethen runosarjasta Urworte. Orphisch ei löydy suomennosta, ei myöskään sarjan yksittäisistä runoista.
Faustista on olemassa kolme suomennosta. Alla olevassa linkissä on Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884.
Project Gutenbergissa on digitoituna Goethen Faust I. Digitoidusta teoksesta löydät helposti arkkienkeli Rafaelin repliikin.
RAFAEL.
Aurinkos soipi niinkuin ennen
Kilvassa siskomailmojen,
Rataansa säätämääsi mennen
Se pauhaa halki taivasten.
Salass' on ihmeen syyt ja juuret,
Joll' enkeleitäs riemastat;
On työsi, korkeat ja suuret,
Kuin luomis-aamull' armahat.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348-images.html
Faustin ovat suomentaneet myös Valter Juva...
Ylen TV1-kanavan Puoli seitsemän -ohjelman jaksoja puffataan ennakolta vauhdikkailla pikku mainospätkillä. Viitatussa klipissä näyttelijä Marja Packalén keskeyttää toistuvasti itseään koskevan esittelyn englanninkielisellä fraasilla, joka pehmennettynä suomentuu muotoon "suu kiinni!".
Packalén-jaksoa löydy enää Yle Areenasta eikä sarjaa ole ainakaan vielä Elävässä arkistossa. Toisaalta mainospätkiin ei itse jaksoissa usein edes palata. Mutta onneksi Puoli seitsemän -ohjelmalla on oma palaute- ja kysymyslomake, jolla tätäkin asiaa voi tiedustella suoraan ohjelman tekijöiltä.
Linkki kysymyslomakkeeseen
Vastausta Veikkauksen verkkosivuilta ei löytynyt. Kannattaa olla yhteydessä Veikkaukseen, yhteystiedot sivulla https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/yhteystiedot/yhteystiedot
Valitettavasti tähän meillä ei ole antaa vastausta, mutta Finanssivalvonnalla voisi olla. Tässä yhteystiedot https://www.finanssivalvonta.fi/finanssivalvonta/yhteystiedot/
Kilpailu- ja kuluttajavirastosta mahdollisesti osataan myös vastata, yhteystiedot https://www.kkv.fi/yhteystiedot/
Eri oppilaitokset järjestävät opetusta pelien suunnittelussa. Mitään lyhyenpää pelintekokurssia ei löytynyt. Pelin rakentamiseen menee paljon aikaa. Pelin kehittäminen on monitahoinen prosessi, joka vaatii muun muassa ohjelmoimisen, grafiikan ja äänimateriaalin osaamista.
Helsingissä HEO-kansanopiston pelisuunnittelun opinnot https://www.heo.fi/opintotarjonta/mediaopinnot/pelisuunnittelu
Eri oppilaitosten kursseja Opintopolussa. https://opintopolku.fi/app/#!/haku/peliala?page=1&facetFilters=teachingLangCode_ffm:FI&tab=los
Helsingin, Espoon ja Vantaa kansalais- ja työväenopistojen kurssihaku Ilmonet.fi antaa hakusanalla ohjelmointi muutaman kurssin.
Kirjoitat selaimeen helmet.fi. Siitä valitset "hae aineistoa" ja siitä "tarkennettu haku". Valitset aineistoksi "kirja", kieleksi "espanja" ja kirjoitat hakusanan "lastenkirjallisuus", saat hakutuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lastenkirjallisuus%29%2…
