Merihaka ei näytä olleen kovin laajasti kaunokirjallisuuden kohteena, sillä siitä ei löydy oikein mitään kirjallisuutta asiasanalla ”Merihaka”. Paikallislehtien lisäksi ainoa hakutulos Helmetissä on Merihaka-opas (Merihaka-Seura, 1988), joka sekin löytyy vain Pasilan kirjastossa säilytettävästä Helsinki-kokoelmasta.
Lisäksi löysin tieteellisistä kirjastoista pari Merihakaa koskevaa tietoteosta:
‒ Mehu : Merihaan Urheilijat r.y. 1979-1989 (Merihaan Urheilijat 1989; löytyy Työväenliikkeen kirjastosta)
‒ Merihaka-raportti (Helsingin yliopisto, 1981; löytyy Kaisa-talon kirjastosta)
Saattaa olla, että kaunokirjoissa piipahdetaan myös Merihaassa, mutta se lienee niin vähäisessä roolissa, ettei tällaisia teoksia ole listattu mihinkään....
Aineettoman kultturiperinnön Wikissä kuvataan tanssilavakulttuuria ja annetaan myös lähdelista aiheesta, https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lavatanssit
Finna.fi:stä löytyy tutkimuksia tanssilavojen kulttuurista, artikkeleita ja kuvia. Näitä selaamalla löytyy lavoja, mutta listausta Naantalin tanssipaikoista en löytänyt.
Kirjoja aiheesta kannattaa tutkia:
Tanssilavakirja/Hakulinen Kerkko -Yli-Jokipii Pentti AtlasArt 2007 löytyy Vaskin kokoelmasta, sitä kannattaa tutkia, samoin kirjaa Tanssipaikkaopas/Jokinen, Matti 1993.
Teoksessa Kun Suomi sanoi, saanko luvan/Kahila Heikki - Kahila Pia. Gummerus 2006 käsitellään paritanssin historiaa Suomessa, siinä on sivuttu jonkin verran tanssipaikkoja.
Tanssit.net...
Elina Pitkäkankaan Kuura-trilogiaa on luonnehdittu nuorille aikuisille sopivaksi fantasiasarjaksi. Hieman synkkien tapahtumiensa ja teemojensa johdosta moni lukija on suositellut näitä kirjoja 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille lukijoille.
Kirjojen päähenkilöt ovat lukioikäisiä, ja heidän ympärillään sattuvat ilmiöt ja tapahtumat voivat olla melko väkivaltaisiakin. Kirjailija ei kuitenkaan suoranaisesti mässäile kirjoitustyylissään graafisella väkivallalla, ja virallinen ikäsuositus esimerkiksi Suomalaisessa kirjakaupassa on 12+.
Lähteet:
http://adelheid79.blogspot.com/2016/04/kuura-elina-pitkakangas.html
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789522027092?format=html
https://www.suomalainen.com/products/kuura-1
Kysymykseesi ei ole helppo vastata. Listaukset kuuluisista vammaisista ihmisistä luettelevat fyysisesti vammaisia ja kuuroja tai sokeita ihmisiä. Joukosssa mainitaan usein todennäköisesti autismin kirjolla olleet Lewis Carroll ja Albert Einstein.
Kirjassa Vammaisuus : Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan (Simo Vehmas, 2005) kerrotaan Raamatun ja kuuluisien kreikkalaisten filosofien suhtautumisesta vammaisiin, mutta nimiä ei juuri mainita – paitsi Julius Caesar, jolla oli epilepsia.
Tässä joitakin linkkejä:
https://promocionales-integra.com/fi/maailman-kuuluisat-vammaiset-ja-he…
https://thl.fi/documents/470564/1669818/2_Jenni_Amu_Vammaispalvelujen-n…
https://historicengland.org.uk/research/inclusive-heritage/disability-h…
https...
Muisteloissa-valssi näyttää sisältyvän nuottikokoelmaan Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat [1] (1975). Kokoelma näyttäisi löytyvän ainakin Tampeeen ja Jyväskylän kirjastoista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Omaksi hankkiminen voi olla hankalaa, kun on kyse melko kauan sitten julkaistusta omakustanteesta. Sipposen nuottisarjan muita osia on ollut myynnissä Tori.fi:ssä ainakin syksyllä 2022.
Saatavuustieto Piki-verkkokirjastossa.
Hei,
Tuossa kirjassa mainitaan että kyseessä on Lasse Nordlundin itsensä kehittelemänsä säilömismenetelmä, jossa marjat säilyvät omassa liemessään purkeissa, joita käännellään säännöllisesti. Tämän tarkempaa tietoa ei tuossa ole edes siitä, millä marjoilla hän on asiaa kokeillut. Ainakin puolukka säilyy hyvin survottuna marjoissa olevan bentsoehapon ansiosta ihan ilman purkkien kääntelyä.
Lasse Nordlundista on tänä vuonna ilmestynyt myös uusi kirja:
Lantun henki : Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä / Touko Hujanen & Antti Salminen.
Se ei ole juuri nyt meillä paikalla, joten en voi tarkistaa onko tuosta säilömismenetelmästä siinä yhtään tarkemmin.
Presidenttiehdokkaiden omat vaalivalvojaiset järjestettiin Helsingissä eri paikoissa. Vaalisunnuntaina 28.1.2024 Alexander Stubbin vaalivalvojaiset olivat Pikku-Finlandiassa, Pekka Haaviston Kulttuuritehdas Korjaamolla, Jussi Halla-Ahon Apollo Live Clubilla, Li Andessonin ravintola Butchersissa, Jutta Urpilaisen ravintola Maxinessa, Sari Essayahin Kristillisdemokraattien puoluetoimistolla, Mika Aaltolan ravintola Kappelin kellarissa ja Harry Harkimon hänen kotonaan. Olli Rehnin valvojaisten paikka ei selvinnyt, mutta se näkyy esimerkiksi Iltalehden jutun kuvissa.
Avoin kutsu kaikille esitettiina ainakin Haaviston, Halla-Ahon ja Anderssonin vaalivalvojaisiin eli niihin saattoi osallistua kuka tahansa. Myös Essayahin valvojaisiin...
Ilman kuvia ja lisätietoja käytävien sisällöistä on mahdotonta sanoa varmaksi, mikä eläin koloja kaivelee. Arvauksena voisi olla esimerkiksi jokin myyrä, rotta tai piisami. Kontiaisten jäljiltä jää iso multakasa, mutta peltomyyrän tekemät reiät voivat olla hyvin siistejä. Kun kyselin puutarhaharrastajilta, suurin osa laittaisi kolot metsä-, vesi- tai peltomyyrän syyksi. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain, joten jokavuotisesta riesasta ei välttämättä ole kyse. Puutarhurit neuvovat lempeäksi karkottamiskeinoksi kanankakkarakeiden kaatamista koloihin.
Tekijänoikeus kuuluu teoksen luoneelle henkilölle, jota kutsutaan tekijäksi. Tekijänoikeussuoja on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta tämän kuoleman jälkeen. Teoksen, eli tässä tapauksessa lehtijutun käyttöoikeuteen voi kuitenkin vaikuttaa lisäksi myös journalistin ja lehden välinen sopimus. Kopioston asiantuntija kertoo: "Tässä tapauksessa tekijä on lehtijutun kirjoittaja. Tekijä voi kuitenkin luovuttaa oikeutensa osittain tai kokonaan. Usein kustannussopimuksissa on sovittu ainakin tietyiltä osin oikeuksien luovutuksesta lehtikustantajalle. Se tarvitaanko uudelleenjulkaisuun lehden lupa riippuu siis siitä, mitä tekijä ja lehtikustantaja ovat sopineet. Tämän vuoksi suosittelisin pyytämään luvan uudelleenjulkaisuun myös...
Helsingin Sanomat 3.4.1981 sivulla 51 kerrotaan, että mtv1:llä alkaa tänään klo 23.05 uusi amerikkalainen sarjaviihde, Magnum-sarja. Mikael Fränti kirjoitti arvostelun ensimmäisen jakson perusteella.
Suomalainen siirtolainen tuli Pohjois-Amerikkaan työtä etsimään, ja kun työpaikkoja etsittiin jo aikaisemmin Amerikassa olleiden siirtolaisten antamien ohjeiden perusteella, vaikuttivat ensimmäiset siirtolaiset ratkaisevasti siihen, minne myöhempi siirtolaisvirta aikoinaan tuli kulkeutumaan.Vuoristovaltioissa – kuten esimerkiksi Colorado, Idaho ja Montana – oli lukuisia kaivoskaupunkeja, joihin nimenomaan Keski-Pohjanmaalta lähteneet siirtolaiset hakeutuivat. Pysyvää suomalaisasutusta näille alueille alkoi muodostua vasta 1880–1890-luvuilla.Pääosa Yhdysvaltain itäosissa sijainneista suomalaiskeskuksista oli teollisuuskaupungeissa, mutta nimenomaan Connecticutin, New Yorkin ja Mainen osavaltioissa oli myös paikkakuntia, joilla...
Nuotit ja sanat löytyvät Jarmo Jylhän nuottikirjasta Sävellyksiä ja sanoituksia 1: Alla etelän taivaan. Nuottikirjaa ei ole Vaara-kirjastoissa, mutta muutamasta muusta Suomen kirjastosta se löytyy. Voit saada sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi, lue lisää täältä ja kysy lisätietoja omasta kirjastostasi.
Valiolla oli Tampereella laaja myymälä- ja kahvilaverkosto, josta se luopui 70-luvulla. Baareja oli enimmillään kolme. Ensimmäiset niistä Valio avasi 50-luvun puolivälin maissa. Jäätelöbaari n:o 1 toimi osoitteessa Aleksanterinkatu 10 60-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen se jatkoi parin vuoden ajan Särkänniemessä. Pian Aleksanterinkadun baarin jälkeen avattiin Jäätelöbaari n:o 2 Hämeenkadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa osoitteessa Hämeenkatu 30. Sen toiminta jatkui 70-luvun puolivälin tuntumaan, kutakuinkin Valion myymälätoiminnan lopettamiseen saakka. Muutaman vuoden ajan 60-luvulla osoitteessa Sammonkatu 35 toimi myös Jäätelöbaari n:o 3. Kuvia en ikävä kyllä onnistunut löytämään.Lähteet: Ensio Oravirta, Meijeritoimintaa ja...
Lähetin kysymyksesi Suomen Rautatiemuseon tietopalveluun ja sieltä kerrottiin mm. seuraavaa.Vielä vuonna 1985 Helsingin rautatieasemalla on työskennellyt kengänkiillottajana Leo Ivanow. Hänestä on ollut juttu Rautatieuutiset-lehden numerossa 15/1985 ja juttuun liitetty kuva on nähtävissä myös FInna-palvelussa. https://finna.fi/Record/srm.166928380713100?sid=5071649670Ivanow on työskennellyt asemalla ainakin vielä heinäkuussa 1990. Tuolloin Helsingin Sanomissa ollut hänestä uutinen, jossa hänen on kerrottu olleen ”Suomen ainoa ammattimainen kengänkiillottaja”: https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000002991145.html (maksumuuri).Heinäkuussa 1996 edelleen Helsingin Sanomissa on ollut sitten juttu kesätyönään rautatieasemalla...
Kyynärsauvat eivät kuulu Helmet-kirjastojen lainattaviin esineisiin.
Teidän kannattaa kääntyä lähimmän terveysaseman puoleen. Apuvälinepalveluissa lainataan mm. kyynärsauvoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/p…
Anna Rotkirch Väestöliitosta ja Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ovat kirjoituksessaan Syntyvyys ja vanhemmuuden ajoitus elämänkaaressa käsitelleet tätä asiaa.
Seuraavat tiedot ovat tästä artikkelista
Siittiöiden laatu heikkenee iän myötä ja myös miesten ikääntyminen vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen. Isän iän yhteydestä lapsen terveyteen on paljon vähemmän tutkittu kuin äidin iän vaikutuksia, mutta tulokset ovat olleet samansuuntaisia, joskin lievempiä. Isän iän vaikutuksesta syntyvän lapsen terveyteen ei ole suomalaista tutkimusta.
Siittiömutaatioiden lisääntyminen iän myötä voi nostaa muun muassa keskenmenoriskiä, pre-eklampsian ja keisarileikkausten määrää tai syntyneen lapsen riskiä sairastua syöpään....
Tietokirjallisuudessa autokauppa näyttää olevan varsin huonosti katettu aihealue. Automyyjille tarkoitettuja käytännön oppaita ei vastaani tullut lainkaan; julkaistu kirjallisuus painottuu vahvasti ostajan näkökulmaan. Autokaupan juridisia ja kuluttajansuojakysymyksiäkin tarkastellaan etupäässä kuluttajalähtöisesti. Myyjäpuoli pääsee näkyvimmin esille muistelmissa ja erilaisissa historiikeissa, joista niistäkin saattaa toki löytää käyttökelpoisia tiedonmurusia - mikäli vain jaksaa sellaisten toivossa kirjoja selailla.
Oheinen kirjalista on poiminta kirjastojen autokauppakirjallisuustarjonnasta. Se ei yritä olla tyhjentävä luettelo, vaan enemmänkin suuntaa-antava viitelista siitä, mitä on tarjolla. (Huom! Kaikkia tässä...
En tiedä onko lukemista tutkittu tuosta näkökulmasta. Lukuisia tutkimuksia on siitä, miksi lukeminen on hyväksi sinulle. esim. Lukukeskuksen Päivän lehti 4.6.2017 kertoo kymmenen hyvää syytä lukea: vähennät stressiä, vahvistat sosiaalisia suhteita, edistät terveyttä, viihdytät itseäsi, parannat keskittymiskykyä, kehität lukutaitoasi joka antaa sinulle eväät menestykseen koulussa ja työelämässä, auttaa arjen hallinnassa ja edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa. 10 syytä, miksi lukeminen kannattaa
Tuo ei kuitenkaan kerro, miksi lukeminen koukuttaa.
Opetushallituksen sivuilta löysin jutun, jossa 11 ihmistä kertoo, miksi lukee. Lukea voi esim. unohtaakseen murheensa, avartaakseen näkökulmaansa elämään ja asioihin, oppiakseen uutta, palatakseen...
Suurin yksittäinen syy on toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina krooniseksi muuttunut inflaatio, jonka taustalla olivat yhtäältä maailmantalouden muutokset, toisaalta kotimaiset tapahtumat. 1950-luvun lopulta maltillisena jatkuneen hintatason nousun katkaisivat vuonna 1964 maailmanmarkkinahintojen kallistuminen ja tuottavuuden nousun ylittäneet palkankorotukset.
"Sotiin ja jälleenrakennukseen liittyvän inflaation voidaan katsoa päättyneen vuonna 1949, -- . Korean suhdanne aiheutti kuitenkin voimakkaan hintapyrähdyksen vuosina 1950 ja 1951. Maailmanmarkkinahintojen alenemisen sekä toteutetun subventiojärjestelmän takia hintakehitys oli tämän jälkeen hyvin vakaa, ajoittain jopa aleneva. Vuoden 1956 kevään yleislakko tuntuvine...
Finna.fi -hakupalvelusta sarjan nimellä hakemalla löytyy 18 eri kirjaa/nimekettä: Hoitotäti, Ensimmäinen ukonilma, Nippe ja ystävät, Hyppelin onnen päivät, Samulin leikit, Uusi opettaja, Eksyksissä, Suosikkilelut, Leija, Muutto, Tytin seikkailu, Sairaalassa, Suuri aalto, Silmälasit, Ensimmäinen koulupäivä, Uusi vauva, Pettymys ja Hammaslääkärissä (https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0… ).
Tony Hutchings on ollut kuvittajana 13 kirjassa (https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0… ).
