Baltia on turhan laaja käsite kirjailijahakuun. Kun hakee maan nimellä ja sanalla kirjailijat, löytyy netistä melko kattavia listauksia.
Helmet.finna.fi hakuun voi kirjoittaa esim. vironkielinen kirjallisuus ja rajata sitten tulosta. Kokoelma aikuiset, alkuteoksen kieli viro ja kieli suomi. Kirjailijoita löytyy monta esim. Roland Tõnisson, Tiit Aleksejev ja Asko Künnap Linkki hakutulokseen
Helmet vinkeistä löytyy myös lista virolaisista kirjailijoista. Linkki listaan
Latviankielistä kirjallisuutta on suomennettu vähemmän. Siksi Kirjasampo on sen kohdalla parempi hakupaikka. Linkki Kirjasampoon
Kirjailijoita ovat mm. Māra Zālīte, Alberts Bels ja Juris Kronbergs. Netin Wikipediassa on myös listaus latvialaisista...
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy...
Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "...
Vuonna 2007 ilmestyneessä "Suomalainen paikannimikirja" (julkaissut Korimaisten kielten tutkimuskeskus) kerrotaan ett "Levi" on lainattu saamenkielestä mutta että tarkempaa alkuperää ei ole tiedossa. Norjassa ja Ruotsissa on mahdollisesti samankantaisia paikannimiä, mutta varmaa tietoa ei ole kantasanasta.
Yllämainittu kirja löytyy kirkkonummen kirjastosta.
Kirjastoon on tilattu Historia -lehti vuodesta 2005 alkaen, siten myös kysymäsi vuosikerrat 2006-2007. Tarkistin kirajstossa käytettävissä olevasta Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta, onko Jeanne d'Arcista kirjoitettu jotakin. Historia -lehden numerossa 9 vuodelta 2007 on lyhyt kirjoitus siitä, kuinka d'Arcin jäänteenä pidetty sormiluu osoittautui radiohiiliajoituksessa epyptiläisen muumion sormeksi.
Tässä muutamia kirjavinkkejä.
Anderson, Laurie Halse: Lukossa
Kun koulu syksyllä alkaa, kukaan halua olla tekemisissä Melindan kanssa, ei edes hänen bestiksensä. Kaikki tietävät, että juuri hän pilasi kaiken soittamalla poliisit kesän lopuksi järjestettyihin bileisiin. Kukaan ei kysy, miksi hän teki niin, eikä hän kertoisi, vaikka kysyisikin. Melinda ei puhu koulussa eikä kotona, hän on lukossa. Ja hänellä on syynsä.
Coben, Harlan: Pakopaikka
Suositun dekkarikirjailijan nuorille suunnattu jännäri kertoo kovia kokeneesta Mickey-pojasta, joka yrittää aloittaa uutta elämää uudella paikkakunnalla setänsä luona. Valoa elämään tuo uusi tyttöystävä Ashely, kunnes tämä katoaa jälkiä jättämättä. Selvittäessään Ashleyn kohtaloa Mickey joutuu yhä...
Talvieretkelle on Maija Konttisen runo, joka sisältyy teokseen Koulutieltä : runoja ja suorasanaista (1938). Kirjaa ei ole Kuopion kaupunginkirjastossa, mutta se voidaan kaukolainata.
Yksi Pekka Töpöhäntä löytyy venäjän kielellä.
Prikljutšenija Beshvostika Pelle : skazotšnyje povesti / Josta Knutsson
Helmet haulla löytyy muitakin tuttuja klassikoita. Hae kirjan nimellä esim. Nalle Puh (nimi kannattaa pitää yksinkertaisena, koska kaikkia tuttuja kirjoja ei ole käännetty venäjäksi) Rajaa haun tulos kirjaksi ja kielellä venäjä. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snalle%20puh__Ff%3Afacetlanguages%3Arus%3Arus%3Aven%C3%A4j%C3%A4%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Mukavia lukuhetkiä.
Ei valitettavasti löytynyt kaikenkattavaa listaa, mutta useita hyviä lähteitä kyllä. Tietoa itseoppineista kirjailijoista löydät Keski-kirjastojen tietokannasta asiasanalla kansankirjailijat.
Myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kynällä kyntäjät -sivu listaa itseoppineita kirjoittajia: https://kynallakyntajat.finlit.fi/kansankirjoittajat
1800-luvulta peräisin olevalla kansankirjailija-sanalla oli pitkään vähättelevä kaiku. Nykyään, kun koulutustaso on noussut ja kirjoittajakoulutus yleistynyt, kansankirjailijan määritelmä on muuttunut. Kansankirjailija voi nykyisin tarkoittaa myös marginaalista kirjailijaa, joka ei julkaise tekstejään perinteisten kanavien kautta (vakiintunut kustantamo), vaan omakustanteina tai...
Artikkeliviitetietokanta ARTOn avulla voi etsiä lehtiartikkeleja tietyistä aiheesta tai henkilöistä. Tässä hakutulos Kylli Koskesta. Lehtiä voit kysyä omasta kirjastostasi tai Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy muutama merikartta, joissa on myös Viipurin lahden alue:
Merikarttasarja = Sjökortsserie. A, Viipuri - Helsinki = Viborg - Helsingfors (Liikennevirasto, 2016)
Merikarttasarja. A : Viipuri - Helsinki = Viborg - Helsingfors (Liikennevirasto, 2013)
Ajantasaisen tilanteen merikarttojen saatavuudesta voitte tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Liikenne- ja viestintäviraston kokoaman Katsastusalan tilannekatsaus -raportin mukaan Suomessa suoritetaan ajoneuvoille vuosittain noin 2,7 miljoonaa määräaikaiskatsastusta.
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Katsatusalan%20tilannekatsastus%202019.pdf
Valitettavasti en ole löytänyt luotettavaa vastausta kysymykseesi. Alustavasti voit tutustua vaikka Wikipedian Churches by country -sivustoon. Siihen on koottu maittain kirkkolinkkejä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Churches_by_country
Maini Palosuon käännöksessä tuo kohta on käännetty näin: "niin laki on aasimainen - aivan pöllö. Jos laki on sitä mieltä, niin se on vanhapoika, ja pahinta mitä sille voin toivoa on, että senkin silmät avautuisivat koettelemuksissa. " (1954, s. 361)
Kukan ristiäiset on Piritta Porthanin runo ja se sisältyy hänen runokokoelmaansa Varoitus postinkantajalle (Basam Books, 2013).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
