Kirjassaan Isien työ Kustaa Vilkuna kuvailee perinteistä juuston valmistusta näin:
"Merkittävin ja samalla vuosituhansia vanha menetelmä kesäisen maitorunsauden konservoimiseksi koko vuoden kestäväksi varastomuonaksi on ollut kansanomainen juustojen valmistaminen. Lypsylämmin maito kuumennetaan padassa käteen sopivaksi, minkä jälkeen sinne upotetaan puhkaistu ja konservoitu mako, joka on otettu talteen nuoresta vain maidolla ruokitusta vasikasta, joten maossa kymaasientsyymit ovat säilyneet puhtaina. Maosta maitoon irtautuva kymaasi juoksuttaa maidon – vastapoikineen ternimaito juoksuttuu ilman makoakin. Maidon juoksuttuessa kaseiini saostuu ja sen mukana maitosokeri ja rasva irtautuvat herasta, joka laskeutuu pohjalle valkean...
United24-sivusto on Ukrainan viranomaisten perustama lahjoitusväylä. Myös monet vakiintuneet avustusjärjestöt keräävät lahjoituksia Ukrainan hyväksi. Tässä muutama linkki: Unicef, Spr ja Kirkon ulkomaanapu
https://www.unicef.fi/tue-lapsia/lahjoita/lahjoita-ukrainan-lapsille/?s…
https://www.punainenristi.fi/lahjoita/
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ukrainan-sota/
Tässä ainakin muutama romaani, joissa peruna on jossain roolissa:
Tuula Salmela: Lampi : rikosromaani (2014)
Jarmo Stoor: Maailmanparantaja Kuikkanen (2005)
Ruumiittomat : Suomalaisia aavenovelleja (2014, novelli Kari Välimäki: Uudet perunat)
Risto Rantanen: Humpukan perunamuusi (2021)
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja -sarja (esim. Mielensäpahoittaja ja Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä)
Perunaa käsitteleviä romaaneja on todennäköisesti enemmänkin, mutta perunaa ei ole välttämättä löydy teoksen asiasanoista eli aiheista. Lisäksi vanhemmasta kirjallisuudesta puuttuu asiasanat kokonaan.
Sanat ovat tšekkiläisestä kansanlaulusta, joka löytyy muutamasta nuotista Kohassa nimellä Syksy saapuu kaupunkiin. Esim. Musica-sarjan oppilaan kirjassa 5–6 laulussa mainittu sanoittaja on "Sauvo Puhtilan mukaan Sointu Annala". Lauluun on kyseisessä nuotissa myös toinen säkeistö.
Joissakin muissa lähteissä, esim. fono.fi:ssä (palvelun päivitys loppunut 1/2022; korvaava palvelu tekeillä) sanoittajaksi mainitaan vain Sauvo Puhtila.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=kaupunkiin&ID=826b1c1b-f479-4e13-a42f-4716562ed9b8
(Puhtila tunnistetaan ehkä paremmin taiteilijanimellään Saukki. Muitakin taiteilija-/salanimiä hänellä oli useita.)
Espoossa seuraavat kirjastot ovat auki sunnuntaisin (aukiolotiedot vuoden 2022 loppuun):
Entresse (10-18)
Iso Omena (10-18)
Lippulaiva (10-18)
Sello (10-18)
Lisäksi monia Espoon pienempiä kirjastoja voi käyttää omatoimisesti, eli kirjaston oven saa auki kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla.
Helsingissä sunnuntaisin ovat avoinna Itäkeskuksen (12-18), Rikhardinkadun (12-18) ja Töölön )12-18) kirjastot sekä Keskustakirjasto Oodi )10-20). Vantaalla Tikkurilan kirjasto on avoinna omatoimisesti (9-16).
Aukiolotiedot voi aina tarkistaa palvelusivustoltamme www.helmet.fi
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1924.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'takasilta' tarkoittaa auton taka-akselin suojuskoteloa:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/takasilta?searchMode=all
Elokuvia harrastava kollega ehdotti elokuvaa Running Scared vuodelta 2006. Siinä on hiukan tuon tyyppinen tilanne.
https://www.imdb.com/title/tt0404390/reference/
Kysy kirjastonhotajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin tietoa taulun tekijästä taulun kuvan perusteella.
Tässä linkki silloin annettuun vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-maalannut?language_content_entity…
Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä.
"Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta...
Digiopastusta on tällä hetkellä tarjolla tiistaisin klo 13-15 Rauman pääkirjastossa. Viime vuonna sitä ei ollut tarjolla, kun sitä kysyttiin täällä. Kannattaa tarkistaa kaupungin tapahtumakalenterista ajantasaiset tiedot https://tapahtumat.rauma.fi/fi-FI esim. sanalla digi
Sanna Pelliccionin Onni-kirjoja on käännetty ainoastaan kiinaksi. Kiinankielisiä versioita on Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Löydät kirjojen käännösversiot hakemalla esimerkiksi tässä tapauksessa sanoilla "pelliciconi onni*" . Hakutulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimia. Kielirajoittimien kohdalla näet eri kieliversiot.
Onni-pojat Helmet-kirjastoissa 2023
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, joten kannattaa kysyä suoraan kirjastosta, ottavatko he kirjalahjoituksia vastaan.
Monessa kirjastossa on myös kirjakierrätyspiste, johon voi jättää pienen määrän kirjoja toisia asiakkaita varten. Kirjakierrätyspisteet ja kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Babarin nimen alkuperä ei ole tiedossa. Babar-hahmon 80-vuotisjuhlan aikaan vuonna 2011 Le Monde -lehdelle antamassaan haastattelussa kirjailija Laurent de Brunhoff kertoo, että norsutarinoita kertoi alun perin hänen äitinsä Cécile Laurentille ja tämän veljelle. Heidän isänsä, taidemaalari Jean de Brunhoff, piirsi ja kirjoitti ensimmäiset Babar-kirjat, ja myöhemmin Laurent siirtyi niiden tekijäksi. Hän kertoo kysyneensä isältään, miksi norsun nimeksi tuli Babar, mutta ei saanut vastausta.
Lähde:
François Bostnavaron: "Babar, 80 ans et toujours vert". Le Monde, 8.12.2011. https://www.lemonde.fr/vous/article/2011/12/08/babar-80-ans-et-toujours…
Helsingin Sanomat 3.4.1981 sivulla 51 kerrotaan, että mtv1:llä alkaa tänään klo 23.05 uusi amerikkalainen sarjaviihde, Magnum-sarja. Mikael Fränti kirjoitti arvostelun ensimmäisen jakson perusteella.
Hei,Kyseessä lienee Eino Leinon runo Mirjamin laulu, jonka on lauluksi säveltänyt Erkki Melartin.Laulun/runon kolmas säkeistö kuuluu:"Missä viivyt sä armaani?Missä valkea orhisi?Joudu jo luokseni, angervoisen’,vaiko jo löysit toisen?"
Intiaanit lisäsivät ruokaan suolaa, tosin riippuu tietysti ruokavaliosta ja muista olosuhteista, paljonko sitä käytettiin. Teoksessa Salt in Eastern North America and the Caribbean kerrotaan joidenkin Amerikan alkuperäiskansojen suolan valmistuksesta ja käytöstä: https://www.google.fi/books/edition/Salt_in_Eastern_North_America_and_the_Ca/3gcPEAAAQBAJ?hl=fi&gbpv=1&dq=did+native+americans+use+salt+in+food&printsec=frontcover
