Benedikt Widmannin ja Karl Theodor Enslinin säveltämä joululaulu Kling, Glöckhen on suomenkieliseltä nimeltään Klingelingeling. Suomenkieliset sanat lauluun on laatinut Vexi Salmi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4688490
Laulu sisältyy esimerkiksi äänitteille Joulu on rakkautta (Matti ja Teppo, 1984) ja Tule joulu kultainen : 18 toivottua joululaulua (1994).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11051200
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.151848
Pääkirjasto Metson pohjakerroksessa mikrofilmihuoneessa on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa.
Käänteisesti soveltaen MyHeritage-tietopankista löytyvää esivanhempien sukupolven määrittämiseen tarkoitettua laskentakaavaa, esiäiti kuudennessa sukupolvessa olisi isoisoisoisoisoäiti.
Lähde: Kuinka Monen Sukupolven Takaa? (myheritage.fi)
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen. Alla olevasta linkistä aukeavalta sivulta voit avata lomakkeen, jolla voit lähettää toiveen Ylen asiakaspalveluun.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Toki elämäkerratkin ovat todellisuuspohjaisia – tai ainakin niiden olisi tarkoitus olla. Tavallisemmin todellisuuspohjaisuudesta kaiketi kuitenkin puhutaan sepitteellisen ilmaisun yhteydessä: sanotaan esimerkiksi, että romaani (novelli, runo, elokuva, televisiosarja) on todellisuuspohjainen. Todellisuuspohjainen teos perustuu todellisiin tapahtumiin ja usein se hyödyntää myös todellisia henkilöitä. Hyvä esimerkki todellisuuspohjaisesta romaanista on ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua herättänyt Helena Sinervon Runoilijan talossa, Finlandia-palkittu elämäkertaromaani Eeva-Liisa Mannerista (ks. Maija Alftan, Mikä on totta ja kuka saa sen kertoa. – Helsingin Sanomat, 22.4.2005).
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin
Olisiko toukka mantokuoriaisen. Metsäinfo sivustolla on siitä kuva.
Toukka saattaisi olla myös Lehtipuupiirtäjän, Hylecoetus dermestoides, toukka. Suomen Luonto lehdessä on ilmestynyt 1.12.2017 Kauri Mikkolan vastaus koivuntuhoajasta.
Archerin katalogin 2015 mukaan vastaava Champion-tulppa olisi DJ7Y ja vastaava NGK-tulppa BPM7F (katalogin s. 50).
https://www.pmdinternational.com.au/catalogues/archer/ARCHER%202015%20C…
Leena Kirstinän Kunnas-elämäkerran mukaan Kirsi suoritti "kieliopintoina latinan ja saksan pro exercitiot" vuosina 1946–47 kirjoittauduttuaan Helsingin yliopistoon estetiikkaa ja nykyiskansain kirjallisuutta (yleistä kirjallisuustiedettä) opiskelemaan. Tiitiäisen tuluskukkaro -kokoelman (2000) Haitari, huilu ja rumpu ("hik-hek-hok / hunk-hank-hok!") ei ollut ensimmäinen runo, jossa Kunnas leikitteli näillä latinan demonstratiivimuodoilla. Kirstinä yhdistää näihin jo Tiitiäisen satupuun (1956) Jansmakko Erikois -runon "huis hais hois" -rimpsun.
Kunnaksen ja Syrjän pojat kävivät koulunsa Ylöjärvellä. Ainoa clasulainen Eppu Normaalin jäsenten joukossa on basisti Sami Ruusukallio (1974–82), joka kyllä kuului koulun latinisteihin....
Ulottuvillani olevien kirjojen Leino-englanninnoksista en Rauhaa löytänyt, mutta verkkohaku tuotti tulokseksi Lola Rogersin tulkinnan runosta. Rogers on tunnettu ja päteväksi havaittu suomenkielisen kirjallisuuden kääntäjä, joten tämä kelvannee.
Rauha | Song Texts, Lyrics & Translations | Oxford Song
Lola Rogers – FILI
Toistaiseksi kukaan kirjastokollega ei ole tunnistanut kyseistä runoa. Yritän vielä selvittää asiaa, joten palaan asiaan myöhemmin.
Helmet-kirjavarastosta löytyvät Maila Pylkkösen runokokoelmat ovat varattavissa verkkokirjastosta: helmet.fi
Maila Pylkkösen tuotanto: Klassilliset tunteet. 1957; Jeesuksen kylä. 1958; Arvo : vanhaäiti puhuu runonsa. 1959; Ilmaa - Kaikuu. 1960; Valta. 1962; Virheitä. 1965; Tarina tappelusta. 1970; Muistista. 1972; Marjamiesnaisen muistiinpanoja. 1975; Monologit. 1976; On kesä vain. 1977; Kootut : runot ja proosarunot 1957 - 1977. 1983; Varhaiset runot // Parnasso 2/2001. Lähde: Kansallisbiografia
Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeudet ovat voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Sen jälkeen oikeudet eivät ole enää voimassa, vaan teosta voi käyttää maksutta ja oikeudenhaltijalta (esim. perikunnalta) lupaa kysymättä. Lisää tietoa tekijänoikeuslaista löytyy Finlexistä. Tätä vastausta koskeva laintulkinta on varmistettu Suomen kirjailijaliitto ry:n lakiasiantuntijalta.
Afantasialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty näkemään mielikuvia. Käsitteeseen liittyvä kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Painettua suomenkielistä kirjaa afantasiasta ei mainitsemiesi Finnasta löytyneiden lisäksi (mm. Rämö, Elina: Mielikuvien maailma - pohdintoja mielikuvista ja niiden puutteesta) Suomen kirjastoissa ole.
Yhdysvaltain Library of Congressin kokoelmissa on e-versio Peter Langland-Hassanin kirjasta Explaining Imagination (2020). Kirjan yhtenä asiasanana on aphantasia ja se on maksutta luettavissa osoitteessa Explaining Imagination (loc.gov). Verkosta löytyy maksutta luettavaksi myös esimerkiksi tämä tieteellinen artikkeli:
Aphantasia, imagination and dreaming...
Vanhoissa lakiteksteissä puhutaan sakon vetämisestä. Mistä tämä vetäminen tässä tulee?
Hei! Virtuaalinen vanha kirjasuomi -sivuston https://vvks.it.helsinki.fi/sivustosta/kayttoehdot/index.html sivulta https://vvks.it.helsinki.fi/tekstit/1600_2_lakikieli/21/selitykset.html löytyi seuraavanlainen tieto liittyen kysymykseesi:
103 po. wätämän /vetämän/ = maksaman. Vanhoissa lainsuomennoksissa (Martti, Ljungo, Kollanius) vetää-verbiä on käytetty ruotsin vädja-verbin 'vedota' vastineena: vetää (veto). Pajulan (1955) mukaan veto on ruots. laina (vanh. r. wädh, nyk. vad tai pant). Verbi vetää esiintyy Martilla sanonnassa vetää sakko, Kollanius taas puhuu maksun vetämisestä. Näissä tapauksissa vetää on ruots. böta-verbin 'maksaa sakkoa'...
Lotta Svärd -järjestö sai nimensä J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Yhdessä runossa kerrotaan miestään sotatantereelle seuranneesta naisesta, jonka nimi oli Lotta Svärd. Lisää tietoa mm. nimen käyttöönotosta järjestön nimeksi löytyy esimerkiksi perinne.fi -sivustolta. Suora linkki nimeä käsittelevään osioon on https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/lotta-svard-nimi/.
Hei ja kiitos kysymyksestä!Pääasiassa kirjastovirkailijan työhön kuuluu asiakaspalvelua kirjaston aukioloaikoina ja voittopuolisesti se sisältää vuoroja myös viikonloppuisin ja iltaisin. Ilta- ja viikonloppuvuorot sisältävät kirjaston sulkemisen, joten ilta- ja viikonloppuvuorot kestävät hiukan pidempään kuin mitä kirjasto on auki.Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan ole auki viikonloppuisin tai viikonloppuisin kirjastossa ei ole palvelua, aukiolo voidaan hoitaa omatoimikäytöllä. Näin työvuoroja ei ole, ellei niitä tehdä jossain toisessa saman kunnan yksikössä.Kirjastovirkailijalla voi olla myös erityistehtäviä, joita ei hoideta iltavuoroissa tai viikonlopuissa. Nämä ovat hyvin kirjastokohtaisia ja riippuvat paljon kirjastosta, yleinen vai...
Kálmánin "Dorfkinder" on valssi, joka koostuu operetin "Zigeunerprimas" ("Viulukuningas") teemoista. Siinä ei ole sanoja. Tarkoitatko ehkä jotakin yksittäistä osaa "Viulukuninkaasta"? Koko operetin suomenkielinen libretto on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Se on käsikirjoitus eikä sitä lainata. Kalevi Korpi on levyttänyt suomeksi valssisikermän ("Valssisikermä 1"), johon sisältyy pätkä "Viulukuninkaasta". Tuo pätkä on nimeltään "Käy kanssani ja tanssia suo" (tai "Käy kanssani ja tanssia mun suo" tai "Käy kanssain ja tanssia suo"). Fenno-äänitetietokannassa kappaleen alkuperäiseksi nimeksi on merkitty "Dorfkinderwalzer". Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-...
Kirjastoon kyllä otetaan kirjoja, joita kouluissa saatetaan käyttää musiikintunneilla, mutta kaikkia koulujen käyttämiä kirjoja yleisissä kirjastoissa ei ole. Enemmän meillä varmasti on kirjoja ja nuotteja, joita kouluissa ei käytetä, koska kirjaston tehtävänä on palvella muitakin kuin kouluja.
Koulujen musiikinoppikirjoissa on yleensä myös laulujen tai instrumenttikappaleiden nuotteja, vaikkei koko kirja olisikaan pelkästään nuottikokoelma. Tällaisia laulujen nuotteja sisältäviä koulujen musiikinkirjoja ovat mm. seuraavat oppikirjasarjat:
Lukion musiikki
Amadeus
Opus
Koulun musiikki
Lukion musiikin aika
Musica
Musiikin aika
Musiikin mestarit
Musikantti
Uusi lukion Musiikin aika
Viva la musica
Valikoima vaihtelee kirjastoittain. Eniten...
