Osama bin Ladenin ja Vladimir Putinin tilannetta ja heihin kohdistettuja toimia ei voi rinnastaa, koska bin Laden oli terroristijärjestön johtaja ja Putin taas itsenäisen valtion laillinen johtaja.
Sodallakin on kuitenkin sääntönsä, ja niiden rikkomisesta voidaan myös rangaista. Sotarikosoikeudenkäyntejä voivat järjestää eri valtioiden kansalliset tuomioistuimet tai kansainvälinen viranomainen.
Tietoa sodan säännöistä ja sotarikoksista esim. Punaisen ristin sivuilla: https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/mitka-sodan-o…, https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/sotarikokset/
Tietoa kansainvälisestä oikeudesta Eduskunnan sivuilla: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-j...
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
Aila Meriluodon suomennos William Wordsworthin runosta Daffodils (1804) sisältyy teokseen Elisabeth Holden: Luontopäiväkirja 1905 (suom. Ritva Leppänen ja Aila Meriluoto, Otava, 1989) , s. 42.
Myös Aale Tynni on suomentanut tämän runon. Tynnin suomennos on luettavissa mm. teoksesta William Wordsworth: Runoja (1949).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Hei!
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa. Olen laittanut kysymyksen eteenpäin valtakunnalliselle Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostolle, jospa sitä kautta vastaus löytyisi. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaisi runon.
Mikäli kirja on fiktiivinen romaani, on sen luokka 84.2. Jos se on fiktiivinen lasten kuvakirja, luokka on 85.22. Jos kirja on historiallinen tietokirja, tulee se luokkaan 98.61.
Yleisten kirjastojen luokitusopas löytyy osoitteesta finto.fi/ykl/fi/
Kyseinen lainaus löytyy Don Rosan teoksesta Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita (1999). Siinä Louhi lähtee Helsinkiin kostamaan suomalaisille ja sanoo mennessään: "Nytpä tallin syrjätuote / osuu siipiin tuulimyllyn".
Lähteet
Don Rosa: Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita (suom. Jukka Lindfors ja Markku Saarinen)
Helsingin Sanomat 10.11.1999: Roope kirjokantta takomassa https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003840846.html
Tässä vinkkejä kollegoilta:
Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata
Anja Snellmanin/Kaurasen tuotanto
Laura Gustafsson: Huorasatu
Pirkko Arstila: Susinainen
Lotta Dufva: Limbodusa
Emilia Kukkala: Kaiken jälkeen
Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia
Minna Rytisalo: Jenny Hill
Minna Lindgren: Vihainen leski
Martta Kaukonen: Sinun varjossasi
Riikka Pulkkinen: Lumo
Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö, Säihkenäyttämö
Mukaan lipsahti muitakin kuin suomalaisia:
Ja pakko ehdottaa yhtä ruotsalaistakin, koska sopii aiheeseen niin mehukkaasti, nimittäin Aase Berg: Akka.
Lisa Taddeo: Eläin
Sara Al Husaini: Huono tyttö
Pip Williams: Kadonneiden sanojen kirja
Euforia: Romaani Sylvia Plathista
Merete Pryds Helle: Nora
Stieg...
Voisikohan kyseessä olla Huojuvat keulat -kokoelman runo Ääni läheltä? Siinä runon minä tilaa "hyvin kaukaisen, hyvin loiton" puhelun "luo Herramme istuimen". Lopussa "soi aivan likeltä ääni: -- Mua liian kaukaa hait".
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
En löytänyt tästä aiheesta tehtyä tutkimusta. Mauri Sariolan kirjassa "Sumusta nousee risti" on päähenkilö Kuusama soutelemassa Eevan kanssa.Heidän keskustellessaan Eevan nimi muuttuu välillä Annikaksi ja takaisin Eevaksi. Mielenkiintoinen havainto kirjan lopussa on se, että toinen näistä naisista on murhaajan uhri, toinen murhaaja. Sariola, Mauri : Sumusta nousee risti Gummerus 1975 luku 14
Kappale voisi olla Juha Vainion suomeksi sanoittama ja esittämä ”Kasatshok”, joka alkaa: ”Perjantaina tilipussi aukee, huopatossutehdas hiljenee”. Portinvartija huutaa lähteville ”silvuplee”.Juha Vainio: Kasatshok YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Ns4FDprQUccKansalliskirjaston mukaan ”Kazatšok”-kappaleessa on yhdistetty Matvei Blanterin sävellykseen "Katjuša" uusi, duurisävellajissa menevä taite. Ilmeisesti tämän taitteen on säveltänyt Boris Rubaschkin, joka monissa julkaisuissa on merkitty koko kappaleen säveltäjäksi. Blanterin nimeä ei aina edes mainita julkaisuissa. Venäjänkielinen kappale saattaa siis olla "Katjuša".Kansalliskirjaston tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5009997?sid=4792917455
Klein on lainannut pipikoinnin alkuperäisen englanninkielisen ilmauksen 'pipikism' Philip Rothilta, joka käyttää sitä suomentamattomassa romaanissaan Operation Shylock. 'Pipikism' on Rothin keksimä uudissana, jonka hän määrittelee seuraavasti: “the antitragic force that inconsequencializes everything—farcicalizes everything, trivializes everything, superficializes everything”. Termin perustana on Operation Shylockin päähenkilön nimi Moishe Pipik. Nimi Pipik on johdettu jiddišin kielen napaa merkitsevästä sanasta. Philip Rothin sanoin, "Moishe Pipik! The derogatory, joking nonsense name that translates literally to Moses Bellybutton --".Pipikointi on siis suomentajan keksimä käännöstermi kuvitteelliselle ismille, jonka kirjailija on...
Lielahden kirjastossa sekä Sampolan ja Hervannan kirjastojen tietotoreilla voi digitoida C-kasetteja joko CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Jos henkilökohtaisia muistoja tai papereita ei löydy, voisi yrittää tutkia arkistoja. Arkistojen portissa kerrotaan, että jokaisesta lapsesta tehtiin kantakortti. Suomessa lastensiirroista on muodostettu Lastensiirtokomitean arkisto, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea. Aineiston käytöstä vastaa Kansallisarkisto, https://arkisto.fi/fi/asiointi-2. Sen luettelot löytyvät myös Finnasta, https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-45952.KA/HierarchyTree. Ruotsin puolella toimi Hjälpkommittén för Finlands barn, jonka arkistot löytyvät Riksarkivetistä, https://riksarkivet.se/.
Sotalapsilla on yhdistyksiä, sieltä osataan varmasti kertoa, onko heillä olemassa esim. verkostoja, joista voisi kysyä...
Hakemalla löytyi lopulta Hyvän olon hoitola Anne Sandbergin blogiteksti, josta löytyi hyvin samantapainen runo: http://annenhyvanolonhoitola.blogspot.com/2021/01/vuoden-alussa.html
Tiedustelin asiaa blogin kirjoittajalta, ja hän puolestaan kysyi asiaa ystävältään, joka oli tekstin aiemmin hänelle antanut. Ystävä oli saanut tekstin ulkoa opeteltavaksi joskus n. 55 vuotta sitten ollessaan seurakuntakerhossa. Hänellä ei valitettavasti ollut tietoa kirjoittajasta.
Runsaasta salapoliisityöstä huolimatta en valitettavasti onnistunut löytämään runoa mistään muualta, enkä siten myöskään sen tekijätietoja.
Kyllä, Marie Thérèse Louise of Savoy (englanti) / Maria Teresa Luisa di Savoia-Carignano (italia) / Marie Thérèse Louise de Savoie-Carignan (ranska) (8. 9. 1749 – 3.9.1792) oli avioliittonsa myötä arvonimeltään Princesse de Lamballe eli Lamballen ruhtinatar/prinsessa. Hänen isänsä oli Prince Louis-Victor de Savoie-Carignan, miehensä Louis Alexandre de Bourbon, prince de Lamballe.
Lähde: Encyclopaedia Britannica https://www.britannica.com/biography/Marie-Therese-Louise-de-Savoie-Car…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan prinsessa on:
hallitsijahuoneen naispuolinen ei-hallitseva jäsen.
Ruhtinatar taas:
eräistä naispuolisista hallitsijoista; ruhtinassuvun naispuolinen jäsen, vars. ruhtinaan puoliso.
Marie Thérèse Louise de Savoie-...
You are welcome to use the kitchen of Lippulaiva library.
The kitchen is usually open (except there may be events on Tuesday or Thursday nights) you can come without an appointment.
The kitchen has three hobs and Kapys has three kitchen points, all with an oven and hob. Two of the points are accessible.
The kitchen also has all the necessary kitchen utensils (pans, pots, etc.)
You only need to bring the ingredients.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Myöskään tiedonhaku ei tuottanut tulosta. Neuvolaan liittyvissä teoksissa ei näyttänyt olevan kuvailemasi kaltaista kirjaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/neuvola
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
United24-sivusto on Ukrainan viranomaisten perustama lahjoitusväylä. Myös monet vakiintuneet avustusjärjestöt keräävät lahjoituksia Ukrainan hyväksi. Tässä muutama linkki: Unicef, Spr ja Kirkon ulkomaanapu
https://www.unicef.fi/tue-lapsia/lahjoita/lahjoita-ukrainan-lapsille/?s…
https://www.punainenristi.fi/lahjoita/
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ukrainan-sota/