Ainosta on tietoa mm. Viljo Tarkiaisen teoksessa Aino ja muut Kalevalan naiset, 1911. s. 17-57 Nuoret naiset: Aino, Pohjan neito, Kyllikki ja Annikki
Kalevalan hyvät ja hävyttömät (1999) teoksessa on Ulla Pielan artikkeli: Aino-myytti
Sinikka Tuohimaan kirjaan Nainen, kieli ja kirjallisuus (1988) sisältyy kappale Naiskuvia Kalevalassa
Myös seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Tarja Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (2004)
Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta (2005)
Louhen sanat : kirjoituksia kansanperinteen naisista (1990). Teoksen sisältö https://outi.finna.fi/Record/outi.118723#componentparts
Opinnäyte, esimerkiksi: Yhteinen perhe, jaetut tunteet /N Hämäläinen...
Kyseessä saattaisi olla Tammen kultaisissa kirjoissa ilmestynyt Arianen Kalle Kani, vaikka aivan kaikki annetut tuntomerkit eivät siihen täsmääkään. Kirjasta löytyy lisätietoa ja kansikuva esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513038890.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tietokanta, josta, voi selvittää mm. starttirahaa saaneet puolivuosittain. Sen mukaan esim. tammi-kesäkuussa 2019 starttirahaa on saanut 3545 henkilöä (työllistettynä olevat) ja 1644 henkilöä (alkaneet työllistämiset) ei-työttöminä olevista ja työttömille henkilöille maksetut vastaavat luvut ovat 3003 ja 1233. Alla linkki sivulle, josta hakuja voi tehdä:
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/table/tableViewLayout1/
Tarkempaa tietoa eri aloille myönnetyistä starttirahoista ei löytynyt. Alla kuitenkin linkki Ylen uutiseen, joka käsittelee...
Four Catsin esittämään kappaleeseen Kaikki muuttuu (You can have her, suom. Kari Tuomisaari) ei näytä löytyvän painettuja sanoja. Myöskään netistä ei ole apua.
Four Catsin artikulointi on kuitenkin selvää, joten netistä voisi saada tekstit itse poimimalla lauluesityksestä.
Käytettävissämme olevista lähteistä emme valitettavasti onnistuneet löytämään sen tarkempaa selitystä etsimällesi ilmaukselle. Heikki Lehikoisen teoksessa 'Ole siviä sikanen. Suomalaiset eläinuskomukset' (Teos, 2009) mainitaan vain, että kristinuskon kuvastossa susi on vertautunut paholaiseen ja Eero Ojasen kirjassa Suomen myyttiset eläimet (Minerva, 2019) taas mainitaan että susia kutsuttiin metsänhaltijan koiriksi.
1. Helmet-verkkokirjastossa ei näytä olevan yhdistettyä maailmankartastoa ja tiekarttaa. Eurooppa on laajin alue, josta tiekartta löytyy. Voit tarkastella hakua täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2333899__Stiekartat__P0%2C4__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt.
Netissä haku tuottaa ainakin yhden verkkokaupan, josta löytyy Giant World Road Map. Senkään tiedoissa ei kuitenkaan mainita sisältääkö se välimatkat ja tienumerot. https://www.mapstudio.co.za/product/giant-world-road-map/
2. Tietokoneesi merkki ei ole tiedossani, mutta esimerkiksi HP tuen sivulta löytyy ohjeita otsikolla ”HP:n pöytätietokoneet - päivämäärän ja kellonajan asettaminen, kello jättää, kellonaika ja päivämäärä ovat...
Kirjastot ottavat harkiten ja valikoiden vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia julkaisuja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Suosittujen aikakauslehtien vuosikerrat eivät kuulu kirjastoissa pysyvästi säilytettäviin aineistoihin, joten niitä on kyllä turha tarjota. Kirjastot itsekin antavat niitä vuosittain ilmaiseksi tai myyvät hyvin halvalla saadakseen tilaa uusille lehdille. Käytännössä ainoa toivottu täydennysaineisto koostuu vanhemmasta kirjallisuudesta, joka on päässyt kirjastosta katoamaan. Aina kannattaa käydä oman kirjaston johtajan kanssa puhumassa, jos on jotain lahjoitettavaa, siis muuta kuin aikakauslehtiä.
Heikki Poroila
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Palaamme asiaan heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Suomen merimuseo ylläpitää Suomen kauppalaivastotietokantaa, joka sisältää tietoja Suomen kauppalaivastosta vuosilta 1921–1987.
Tietokannassa aluksien eri vuosien tiedot on yhdistetty kronologisesti, joten laivojen vaiheita voidaan seurata läpi vuosien. Aluksia voidaan hakea esimerkiksi nimen, laivatyypin, takiloinnin, rekisteröintipaikan ja omistajan perusteella. Haku voidaan myös rajoittaa tiettyjen vuosien tietoihin.
Tietokannan verkko-osoite: http://kauppalaiva.nba.fi/
Suomen merimuseon verkko-osoite: https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/etusivu
Voitte myös olla yhteydessä Suomen merimuseoon tiedon saamiseksi.
Suomen merimuseon tietopalvelun yhteystiedot (tietopalvelupyynnöt ajanvarauksella...
Kirjallisuushistorioista en löytänyt jälkeäkään Jakovlevista, mikä ei Järnefeltin kuvauksen perusteella varsinaisesti yllätä. Hänen luonnehdinnassaan "runoilija ja suuri haaveilija" lienee paino ollut vankasti jälkimmäisellä osalla. Jakovlev, "saksalaisäidin saksankielinen poika", oli kielitaitoinen matkailija ja itsekin runoja kirjoittamaan ryhtynyt kirjallisuuden ja taiteen tuntija. Julkaistiinko Jakovlevin runoja koskaan jää epäselväksi; niin kuin Järnefelt kirjoittaa, "mikä oli runojen lopullinen kohtalo, en tiedä." On siis täysin mahdollista, että Vasili Ivanovitsh Jakovlev oli yksi niistä maailmanhistorian suurista elämäntaiteilijoista, joiden vaiheita ei sen suuremmin ole elämäkertoihin kirjattu ja että...
Vuonna 2018 ilmestyneet lasten- ja nuortenkirjat:
Kotimaiset lastenkirjat 311
Kotimaiset nuortenkirjat 87
Käännetyt lastenkirjat 413
Käännetyt nuortenkirjat 147 yht. 958
Tiedot löytyvät Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoista. Viime vuoden tilastotietoja ei vielä ole saatavilla.
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kotipalvelu on tauolla poikkeustoimenpiteiden aikana. Aluehallintovirasto AVI on linjannut, että kirjakasseja tai poistokirjoja ei tule nyt jakaa. Vaikka henkilökohtaista kontaktia ei olisi, on kuitenkin olemassa vaara, että virus voi tarttua puhdistamattomien kirjojen välityksellä. Turku noudattaa tässä siis AVIn linjaa. Varauksia voi tällä hetkellä tehdä verkkokirjaston kautta, mutta varaukset voi noutaa vasta kun kirjastot aukeavat. Tällä hetkellä lukemista voi löytää sähköisistä palveluista.
Lisätietoa koronaviruksen vaikutuksista kirjojen jakamiseen ja muihin kirjastopalveluihin voit lukea AVIn sivuilta: http://www.avi.fi/web/avi/usein-kysytyt-kysymykset#F-KIR
Tässä Vaski-kirjastojen...
Kirjastoissa noudatetaan hallituksen linjauksia koronavirusepidemian vuoksi. Valitettavasti poikkeusaikana asiakkaat eivät voi tulla kirjaston tiloihin lainkaan.
"Puolikas ja 'ters'" tarkoittavat toista ja kolmatta alkoholiryyppyä. Ilmaukset tulevat perinteisistä ruotsalaisista snapsien nimityksistä: ensimmäinen on helan, toinen halvan, kolmas tersen, neljäs kvarten, viides kvinten jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Snaps
Kirjan osan kopiointi yksityiseen käyttöön, kuten omaan opiskeluun, on sallittua. Voit siis kopioida nuo sivut itsellesi, mutta et saa levittää niitä eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastossa voit kopioida 20 sivua maksutta, jonka jälkeen hinta on 40 senttiä/sivu. Henkilökunta ei kopioi kirjan osiota puolestasi, vaan sinun tulee tehdä se itse.
Syitä on lukuisia. Osa periytyy kolonialismin vääristyneestä globalisaatiosta. Euroopan mahtivallat valloittivat luonnonrikkauksia saadakseen suuria aluekokonaisuuksia, jotka eivät noudattaneet paikallisten kulttuuri- ja kielialueiden rajoja. Yhteen joutui ihmisryhmiä, joilla oli hyvin vähän yhteistä keskenään. Myöhempien aikojen toistuvat konfliktit ja sisällissodat ovat osaltaan tätä perua, ja ne ovat estäneet yhteiskunnallista eheytymistä ja kehitystä. Sotia seuraa usein pitkäaikaista taloudellista kurjuutta ja pakolaisuutta.
Vähän kehittyneitä maita on trooppisella vyöhykkeellä, missä viljely on usein vaikeaa ja missä taudit lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät tuottavuutta. On myös toistuvaa kuivuutta ja heinäsirkkaparvien kaltaisia...
Enter ry:n tarjoamaa opastusta tietokoneiden ja puhelimien käytössä on tarjolla useissa Helsingin kirjastoissa. Kyseiset kirjastot ja opastusten aikataulut löytyvät Helmet-palvelusivustolta. Opastusta on tällä hetkellä esimerkiksi Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Malmin kirjastoissa.
Lisätietoa löydät Helmet-palvelusivustolta kunkin kirjaston sivulta. Tarkemmat tiedot saa ko. kirjastosa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=8.9.2020…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat
Maija Asunta-Johnston kirjoittaa teoksissaan elämästä Unkarin maaseudulla. Hänen Unkariin sijoittuvat teoksensa ovat julkaisujärjestyksessä Punapukuisen naisen talo (2000), Onnellisen naisen vuosi (2002), Naiset eivät syö retiisejä (2004), Punainen jääkaappi (2006) ja Verkkorakkautta vartuneille (2008). Maija Asunta on julkaissut myös nuortenkirjallisuutta.
Teosten saatavuuden kirjastoalueesi toimipisteistä voit tarkistaa vaikka täältä. https://keski.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921229969
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
Maybe you can ask someone else to return the book for you?
If that doesn’t work, then the late fee isn’t very high. Only 20 cents a day. (14 x 0,2 = 2,8€) https://www.helmet.fi/en-US/Events_and_tips/News_flash/Services_of_the_Helmet_libraries_3011202(218110)
