Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
Hei!
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa. Olen laittanut kysymyksen eteenpäin valtakunnalliselle Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostolle, jospa sitä kautta vastaus löytyisi. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaisi runon.
Tilaan ei ole tulossa Helmet-kirjastoa. Suunnittelupäällikkö Lauri Riikonen kertoi, että kirjastoksi nimettyyn tilaan on tulossa kiinteistön puolesta lautapelejä.
Rantamatarasta tai muista mataroista ei löydy tietoa Myrkytystietokeskuksen hausta osoitteesta Myrkytystietokeskus | HUS. Jättäisin sen syömättä, sillä sitä ei suositella syötäväksi yhdessäkään lukemassani villivihanneksia käsittelevässä opuksessa. Yleisesti ottaen kannattaa syödä vain kasveja, joiden myrkyttömyydestä on aivan varma ja jotka tunnistaa varmasti.
Soitin vielä myrkytystietokeskukseen, eivätkä hekään löytäneet kasvista mitään tietoa. Myös ammattilaisen neuvo oli "En kokeilisi ensimmäisenä. Vaikka kasvi ei olisi myrkyllisen, se voi aiheuttaa vatsavaivoja tai allergiaoireita"
Tuoksumatarasta Luontoportti sivustolla on jonkin verran tietoa myös ravintokasvina. (Kasvi on kuitenkin eri kuin Rantamatara.) "Tuoreena...
Suurin osa Suomessa viljellyistä kasvilajikkeista on saapunut tänne ulkomailta jossain kohtaa, esimerkiksi peruna saapui 1700-luvulla. Muinaistulokkaiksi, eli lajikkeiksi jotka ovat saapuneet Suomeen ennen 1600-lukua, voidaan laskea ainakin viljat (kaura, ohra, ruis, vehnä), tattari, nauris, härkäpapu ja herneet. Muita pitkään kasvatettuja vihanneksia ovat kaali, lanttu, palsternakka, porkkana, sipuli, peruna ja punajuuri, jotka joko saapuivat 1600-luvun jälkeen tai joiden saapumisajankohtaa en onnistunut löytämään.
Lisää viljojen historiasta: https://syotavakaupunki.fi/maanviljelyn-historian-vaiheita-suomessa/
Tietoa 1700-luvun viljelyksistä: https://suomisyojajuo.fi/2020/01/03/pihapellon-perukoilta/
Maailmansodissa palvelleiden saksalaisten sotilaiden henkilöasiakirjat ovat nykyään Saksan Liittoarkistossa. Sivuilla on lomakkeet asiakirjojen tilausta varten.
Suomessa on aikaisemmin toiminut myös Saksalaisten sotilaiden lapset ry, joka on pystynyt auttanut sukujuurien selvittämisessä. Tällä hetkellä yhdistyksen verkkosivut eivät näytä olevan toiminnassa.
Kansallisarkisto on laatinut aiheesta kaksiosaisen selvityksen, josta saa monenlaista taustatietoa:
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948: Osa I, Saksalaisten sotilaiden lapset = Children of foreign soldiers in Finland 1940-1948. Volume I, The children of German soldiers. Kansallisarkisto.
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden...
Voisikohan kyseessä olla Huojuvat keulat -kokoelman runo Ääni läheltä? Siinä runon minä tilaa "hyvin kaukaisen, hyvin loiton" puhelun "luo Herramme istuimen". Lopussa "soi aivan likeltä ääni: -- Mua liian kaukaa hait".
Tässä muutamia ehdotuksia:
Englund, Anna: Lautapalttoo
Haanpää, Pentti: Isännät ja isäntien varjot
Hirvisaari (Hietamies), Laila: Kylä järvien sylissä, Siniset Viipurin illat
Hämäläinen, Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä
Jotuni, Maria: Huojuva talo
Kyrö, Tuomas: Liitto
Kähkönen, Sirpa: Mustat morsiamet
Oranen, Raija: Pitkät hiukset
Tikkanen, Henrik: Kulosaarentie 8
Tuominen, Pirjo: Kultavainiot
Viita, Lauri: Moreeni
Waltari, Mika: Appelsiininsiemen, Kuka murhasi rouva Skrofin
Westö, Kjell: Kangastus 38, Missä kuljimme kerran
Lastu-verkkokirjastosta löytyy enemmänkin teoksia, joissa kuvataan ainakin osittain ovat 1930-lukua.
Amanda Lear julkaisi sinkun Enigma (Give a Bit of Mmh to Me) vuonna 1978. Suomeksi sen levytti Seitsemän Seinähullua Veljestä seuraavana vuonna, eli 1979. Biisin nimi oli myös Enigma, Raul Reimanin käännöksenä (liite).
https://en.wikipedia.org/wiki/Enigma_(Give_a_Bit_of_Mmh_to_Me)
https://www.youtube.com/watch?v=2Mu19gmNqus
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Opetushallituksen Opintopolku-portaaliin on koottu korkeakoulujen antamia tietoja koulutuksistaan. Sen mukaan oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) suoritusaika on 5 vuotta: https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.000000000000000….
Tilastotietoa tutkintojen suoritusajoista en onnistunut löytämään. Tilastokeskus (https://stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html) tilastoi koulutusasioita monin tavoin, mutta ei tältä kantilta.
Olisikohan kyse Ezra Poundin runostaa, josta seuraaavassa ote:
"And the days are not full enough
And the nights are not full enough
And life slips by like a field mouse
Not shaking the grass"
Suomeksi runo löytyy Tuomas Anhavan käätämänä kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 58.
"Eivätkä päivät ole kyllin täydet
eivätkä yöt ole kyllin täydet
ja elämä luikahtaa ohi kuin peltohiiri
ruohon värähtämättä"
En löytänyt kyseiselle runoelmalle suomennosta tutkimistani tietokannoista. Runoelman voi lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta. Lahden Lastu-kirjaston sivuilta löysin kuvauksen Elgarin oratoriosta ja runosta, sen voit lukea täältä.
Puutarhamansikka on Amerikasta kotoisin olevan virginianmansikan (Fragaria virginiana) ja chilenmansikan (Fragaria chiloënsis) risteytys. Sitä voi Suomessakin tavata luonnosta villiytyneenä, mutta sen alkuperä on aina tarhassa. Hoidettujen tarhojen ulkopuolella sen marjojen koko pienenee.
Ennen nykyistä puutarhamansikkaa Suomessa on viljelty eurooppalaista alkuperää olevaa ukkomansikkaa (Fragaria moschata), jota sitäkin voi edelleen tavata luonnosta vanhojen puutarhojen liepeiltä.
Pienimarjainen ahomansikka (Fragaria vesca) on Suomessa luonnonvarainen laji.
Lähteet:
Luontoportti: https://luontoportti.com/t/2657/virginianmansikka, https://luontoportti.com/t/252/ahomansikka, https://luontoportti.com/t/1198/ukkomansikka
Suomen...
Kappale voisi olla Juha Vainion suomeksi sanoittama ja esittämä ”Kasatshok”, joka alkaa: ”Perjantaina tilipussi aukee, huopatossutehdas hiljenee”. Portinvartija huutaa lähteville ”silvuplee”.Juha Vainio: Kasatshok YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Ns4FDprQUccKansalliskirjaston mukaan ”Kazatšok”-kappaleessa on yhdistetty Matvei Blanterin sävellykseen "Katjuša" uusi, duurisävellajissa menevä taite. Ilmeisesti tämän taitteen on säveltänyt Boris Rubaschkin, joka monissa julkaisuissa on merkitty koko kappaleen säveltäjäksi. Blanterin nimeä ei aina edes mainita julkaisuissa. Venäjänkielinen kappale saattaa siis olla "Katjuša".Kansalliskirjaston tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5009997?sid=4792917455
Koottua Rölli-laulukirjaa ei ole lukuun ottamatta Rölli ja metsänhenki -elokuvan tiimoilta julkaistua Uusia Rölli-lauluja -kirjaa. Nämä laulut on julkaistu nuottina vain tässä kirjassa, joten vaihtoehtoja ei valitettavasti näille ole.Vanhemmista kappaleista Tässä tulee Rölli löytyy useista laulukirjoista, esim. Suomen lasten laulukirjan tiedoissa lukee "sanat, melodia, kosketinsoitin ja sointumerkit". Laulu on myös Suuri toivelaulukirja 13:ssa. Muunlaisia nuotteja kappaleesta ei näytä olevan.Omituisten otusten kerho on Suuri toivelaulukirja 19:n lisäksi Pianohitit - lastenlauluja : helpot sovitukset, kivat kompit! -kirjassa.Robotti Ruttunen löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 18:sta.
Tietoa Verkkoviestinnän erityiskysymyksistä on koottu Kuntaliiton sivullehttps://www.kuntaliitto.fi/laki/julkisuus-ja-tietosuoja/verkkoviestinnan-erityiskysymyksiaKuntaorganisaatioiden verkkoviestintään vaikuttavat sekä julkishallinnon toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja suositukset että yleiset verkkoviestinnän odotukset.Kuntalain 410/2015 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/410 29.2 § mukaan "Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden...
Kirsi Kunnaksen elämää ja tuotantoa on esitelty mm. Wikipediassa (vapaassa nettitietosanakirjassa). Sivuston osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsi_Kunnas .
Tietoa Kirsi Kunnaksesta löytyy myös seuraavista osoitteista:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
http://kirjailijat.kirjastot.fi/ (Valitse pudotusvalikosta kirjailijan nimi. Seuraavan sivun pudotusvalikosta voit valita paitsi tekstinäytteen niin myös henkilötiedot ja tietoja tuotannosta.)
- Kirjatietoa Kirsi Kunnaksesta voi hakea mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 (toim. Ismo Loivamaa), BTJ Kirjastopalvelu 2001
- Suomalaisia kirjailijoita, (toim. Juhani Kohonen ja...
Valitettavasti tätä cd-romia ei ole lainattavana yleisissä eikä tieteellisissä kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy cd-romina Vakuutuslautakunnan lausuntoja 1994-2006, mutta sitä ei saa kotilainaan. Yleisissä kirjastoissa lausuntoja on kirjamuodossa vuosilta 1988-1995.
