Markku Niskasen teoksesta Kallaveden sepittäjä: Aaro J. Jalkasen elämäkerta (2016) ilmenee, että Jalkanen vieraili Kuopiossa maanpakonsa jälkeen. Tarkemmin siinä ei kuitenkaan mainita pääsikö hän kiertämään vielä nimenomaan Puijonsarven nenän.
Olisiko tekijä kuitenkin Kirsti Loukola-Ruskeeniemi? Hänen ja Timo Heinon artikkeli vuodelta 1996 on julkaistu Economic Geology -julkaisussa:
Loukola-Ruskeeniemi, K. & Heino, T. 1996. Geochemistry and genesis of the black shale-hosted Ni-Cu-Zn deposit at Talvivaara, Finland. Economic Geology 91, 80–110
Linkki artikkelin abstraktiin löytyy alta:
https://pubs.geoscienceworld.org/segweb/economicgeology/article-abstract/91/1/80/21633
Economic Geology -julkaisu on Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjaston kokoelmissa. Kampuskirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/kumpula/
...
Kannattanee etsiä teoksia suoraan erilaisista tietokannoista. Kokeile esimerkiksi Helmet-hakua http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse etusivulta Tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään sanat venäjänkielinen kirjallisuus. Valitse pudotusvalikosta kieleksi suomi, ja kirjoita vasemmanpuoleiseen vuosi-kenttään esimerkiksi 2000 (tai mikä tahansa vuosi, jonka jällkeen ilmestyneitä teoksia haluat tutkia). Tässä linkki tällä tavoin tehdyn haun tuloslistaan:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ven%C3%A4j%C3%A4nkielinen%20kirjallisuus%29%20l%3Afin%20y%3A%5B2000-2018%5D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Tässä listassa on toki muutakin kuin nykykirjallisuutta, koska vuosirajaus tarkoittaa nimenomaan...
Valitettavasti ei.
Suomalaisten kirjastonjen e-kirjojen lainaus edellyttää aina voimassaolevaa kirjastokorttia.
Kirjastokortin saa vain, jos on osoite Suomessa.
Joitakin ilmaisia e-kirjapalveluita löytyy kirjastojen lisäksi.
Esim.
Kansalliskirjaston klassikkokirjasto http://klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi/
Project Gutenberg http://www.gutenberg.org/ (kirjoja myös suomeksi)
tai Projekti Lönnrot http://www.lonnrot.net/etext.html
Elisan klassikot https://kirja.elisa.fi/kirjat/ekirjat/ilmaiset-klassikot?language=fin
Google play https://play.google.com/store/books
1960-luvun ohjelmia on harvakseen tallella.
Eikä niistä juurikaan ole sisältöselvityksiä.
Valsitunut arvauksemme on Spede Show tai Speden saluuna, jotka pyörivät 1960-luvulla.
Tai VEK. Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan VEK-ryhmä oli 60-luvun Yle-viihteen ydinporukkaa.
Jatkamme selvittelyä.
Lähteitä:
Annala, Jukka
Toopelivisio
Helsinki : Teos, 2006.
Marjamäki, Tuomas
Spede, nimittäin
Jyväskylä : Docendo, 2017
Elävä arkisto: Jukka Virtanen & Matti Kuusla 80 vuotta
http://vintti.yle.fi/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/elava-arkisto-j…
VEK oli 1960-luvun viihteen voima-trio
https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/vek-oli-1960-luvun-viihteen…
Brahmsin yksinlaulun Dein blaues Auge (Lieder und Gesänge, op59. Nro 8, Dein blaues Auge) alkuperäinen sävellaji on Es-duuri ja laulu alkaa 1-viivaisesta b:stä. Tämä sävellaji näyttää olevan korkealle äänelle tarkoitetuissa nuoteissa. Petersin kustantamassa nuotissa Brahms, Johannes: Lieder : für eine Singstimme mit Klavierbegleitung. Band 2, Ausgabe für tiefe Stimme laulu alkaa 1-viivaisesta a:sta, vaikka nuotti nimensä perusteella on tarkoitettu matalalle äänelle. Muissa yksinlaulunuoteissa, jotka ovat nyt käsilläni, matalalle äänelle tarkoitettu versio alkaa 1-viivaisesta g:stä. Tuo Petersin nuotti näyttäisi siis olevan keskiäänelle sopiva ainakin tämän laulun osalta.
E-concerthousen sivulla on mahdollista...
Alla on katkelma Paavo Cajanderin Shakespearen Kesäyön unelman suomennoksesta vuodelta 1891. Katkelmassa myös tuo Lysanderin lausahdus, joka on ilmeisesti joissakin ranskankielisessä käännöksessä mainitsemassasi muodossa.
LYSANDRE.—Il a galopé son prologue, comme un jeune cheval; il ne connaît point d'arrêt. Voilà une bonne leçon, mon prince: il ne suffit pas de parler; il faut parler sensément.
LYSANDER. Hän ajelee kuin äksyä varsaa; ei ymmärrä sanoa: ptruu, humma! Hyvä opetus, armollinen herra: ei puhumisesta, jos ei puhu oikein.
http://www.gutenberg.org/files/17930/17930-h/17930-h.htm
http://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Voitte pyytää lehdet lueattaviksi lehtiosastolta. Lehtiä ei lainata.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vaski-kirjastoissa varaus on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, kun olet saanut siitä noutoilmoituksen tekstiviestillä tai sähköpostilla. Viestissä on varausnumero, jonka avulla löydät varauksesi kirjaston varaushyllystä. Jos et nouda tekemääsi varausta viestissä merkittyyn päivämäärään mennessä, siitä peritään noutamattoman varauksen maksu. Mikäli varauksen teossa on epäselvyyksiä, voit aina tulla kysymään apua ja ohjeita kirjastosta.
CV ja perustiedot Erkki Kanervasta löytyvät eduskunnan sivuilta. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/567.aspx
Myös sotapolku sivustolta löytyy hänestä tietoja. https://www.sotapolku.fi/henkilot/kanerva_erkki-emil_1903-05-26_savonranta/
Van der Auweraert, Peter on kirjoittanut artikkelin The fate of Joensuu Police Officer Erkki Kanerva : fighting racism in Finland, joka kertoo Erkki Kanervasta poliisin työssä.
Joensuun paikallishistoriikeistä saattaisi myös löytyä kertomuksia Kanervasta.
Suosittelen Markku Lappalaisen kirjaa Suomalainen sammakkokirja (2009) sekä Juha Laaksosen kirjaa Mietteliäs konna: sammakoita, käärmeitä ja liskoja (2017). Molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Niistä varmasti löydät vastauksia.
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
2010-luvulla Etelä-Korean pääkaupungiksi suunniteltiin Sejongin kaupunkia, joka sijaitsee 120 kilometriä nykyisestä pääkaupungista Soulista etelään. Sejongiin siirrettiin useita Etelä-Korean ministeriöitä ja valtionhallinnon toimintoja, mutta pääkaupungin siirtämisesti sittemmin kuitenkin luovuttiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sejong_(kaupunki)
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät venäjäkielen slangisanakirjat Slovar sovremennogo russkogo goroda : okolo 11 0000 slov : okolo 1000idiomatitšeskih vyrazenii / pod. red. ... B. I. Osipova (Moskva : AST, 2003) ja Dictionary of Russian slang & colloquial expressions = Russkij sleng / Vladimir Shlyakov and Eve Adler (Barron, cop. 1995). Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695286__Sven%C3%A4j%C3%A4*%20slangi*%20sanakirjat__P0%2C1__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1510113__Sven%C3%A4j%C3%A4*%20slangi*%20sanakirjat__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Osa Pompeijin uhreista koteloitui ja kun vulkaaniseen ainekseen jäänyt ontelo täytettiin kipsillä, näin saadusta kolmiulotteisesta mallista saatiin röntgenkuvauksella niin yksityiskohtainen kuva ruumiista, että siinä näkyy myös luusto.
Lisätietoa seuraavista Tieteen Kuvalehden ja Historia -lehden jutuista:
https://tieku.fi/menneisyys/historia/pompeji-osa-pompejilaisista-sai-tallin-paahansa
https://historianet.fi/sivilisaatiot/rooman-valtakunta/vesuvius-kylvi-tuhoa-ja-kuolemaa-pompeji-pimeni
Kysymystä voi tarkastella esim. henkilöautokorttiin vaadittavien ajo- ja teoriakokeiden tulosten valossa. Traficomin tilastojen mukaan vuosina 2011 - 2018 autokoulun käyneistä pääsi B-luokan ajokokeesta ensimmäisellä yrittämällä läpi enimmillään 72 %. Teoriakokeen ensimmäisellä yrittämällä selvittäneiden osuus vaihteli samalla jaksolla välillä 80 - 90 %. Jo näistä luvuista päätellen ajo-opetus ei ole vain muodollisuus.
Ajamisen osaaminen koostuu lisäksi monesta muustakin asiasta kuin ajoneuvon käsittelystä. Vaikka osaisikin käsitellä autoa, oikeassa liikenteessä ajaminen on oma haasteensa. Ajokokeen jälkeenkään ei kukaan ole vielä valmis kuljettaja, muistutetaan Autokoululiitosta.
Mahdollisia selvityksiä tai lisätietoa voi tiedustella...
Kyseessä on tosiaankin Celian tarjoama palvelu. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta äänikirjoina ja pistekirjoina ja Celian palveluita voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.
Celian asiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Sellon kirjastossa Leppävaarassa. Asiakkaaksi voi kirjautua Espoossa myös Entressen, Ison Omenan, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Otaniemen, Pikkulaivan ja Soukan kirjastoissa.
https://www.celia.fi/
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä. Asiakas ei voi itse tilata aineistoa muualta Suomesta, vaikka hän voi tehdä itse varauksia Satakirjaston alueelta löytyvään aineistoon.(Pomarkku kuuluu tähän ryhmään).
Kaukolainat ovat maksullisia, Satakirjastot perivät 8 euroa/laina
Ohessa kopio https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans -sivustolta: "Kaukopalvelutilauksia otetaan vastaan kaikissa Satakirjastoissa. Tilauksen voi tehdä myös lähettämällä pyynnön sähköpostitse omaan kirjastoosi. Myös puhelimella tilauksia otetaan vastaan, mutta kirjallinen pyyntö on selvyytensä vuoksi suositeltavampi."
