Ilmeisesti kyseessä on Helmet-kirjastojen kortti. Mikäli tietosi ovat vielä kirjaston asiakasrekisterissä, voit käyttää korttia. Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ne olisi hyvä päivittää kirjastossa käydessä. Tällöin saat myös korttiin liitetyn tunnusluvun.
Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, saat uuden kortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://www.helmet.fi/fi-FI
George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu ( A Song of Ice and Fire) -kirjasarjasta on ilmestynyt vasta viisi osaa. Kuudennen ja seitsemännen osan nimet ovat jo tiedossa, mutta ne eivät siis vielä ole ilmestyneet. Lisää tietoa vaikkapa Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulen_ja_j%C3%A4%C3%A4n_laulu
Game of Thrones -sarjan 8. tuotantokausi on jo ilmestynyt. 7. tuotantokaudella sarja ohitti ilmestyneiden kirjojen tapahtumat. Tietoa sarjasta esimerkiksi elokuvatietokanta IMDB:n sivuilta:
https://www.imdb.com/title/tt0944947/episodes?season=8&ref_=tt_eps_sn_8
Kirjojen suhteen nimimerkin Kärsimätön on siis venytettävä kärsivällisyyttään ilmeisesti vielä hyvän aikaa.
Uuden kirjastokortin saaminen sulun aikana ei ole mahdollista, koska asiakkaita ei Valtioneuvoston päätöksellä saa päästää kirjaston tiloihin. Myöskään emme pysty tarkistamaan henkilöllisyyttäsi puhelimen tai sähköpostin välityksellä, Joten ainoa mahdollisuus lainata e-aineistoja olisi se että löydät kirjastokorttisi.
Liittoutuneiden muuri Perè Lachaisen hautausmaalla on sekä teloitus- että hautapaikka: surmatut kommunardit haudattiin siihen, mihin he kaatuivat.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Delia Gray-Durant, Paris
Prosper Lissagaray, Parisin veripäivät eli Parisin kommunin historia v. 1871
Verkkotietopalvelussa on hankalaa ottaa kantaa yksittäisen remontin tai korjaustoimenpiteen oikeaan suorittamistapaan. Se on usein tapauskohtaista, eikä meillä ole riittävää alan asiantuntemusta.
Sinällään korkkilevyn käyttö mosaiikkiparketin alla ääneneristyksessä on mahdollista. Tosin se ei kerrostalossa liene paras tapa. Rakennustiedon puu- ja parkettilattioita käsittelevän artikkelin mukaan: "Omakotitaloissa mosaiikkiparketti liimataan yleensä suoraan betoniin. Ääneneristystä parantamaan voidaan käyttää esimerkiksi 2 millin paksuista korkkilevyä, joka liimataan ensin betoniin. Se ei täytä ääneneristysvaatimuksia, joten kerrostalossa ääneneristys on ratkaistava muulla tavalla."
Putkiremonttiin tulisi hankkia asiantuntevat valvojat....
Kannattaa kokeilla Spirituals Database -tietokantaa: http://spirituals-database.com/
Vanhoissa yhteisöllisissä musiikkisuuntauksissa ei ole välttämättä ollut tapana kerätä kappaleiden tai esittäjien tarkkoja tietoja, etenkin kun musiikki on kehittynyt pitkälti suullisen perinteen tapaan orjuudessa elävien afroamerikkalaisten keskuudessa (lisätietoja Randye Jonesin esseessä). Em. tietokantaan on kuitenkin kerätty tietoa levytetystä materiaalista ja vähän muustakin.
Vuoden 2019 vastauksista n. 70 % on tallennettu näkyviin.
Syynä yksityisiin vastauksiin on pääasiassa tietosuoja, eli kysymykset tai vastaukset sisältävät henkilökohtaisia tietoja tai eivät sisällä tietoa, joka voisi olla hyödyksi muille kysyjille.
Kaikista vastauksista näkymättömissä on isompi määrä, koska osa varhaisimpien vastausten sisällöstä on jo vanhentunutta. Myöskin palvelun alkuvaiheessa vastaajat herkemmin jättivät julkaisematta vastauksiaan, vaikka ne olisivatkin olleet täysin julkaistaviksi sopivia.
Vastauksia on palvelussa vuodesta 1999 alkaen annettu (24.7.2020) 74160, niistä julkisessa arkistossa on näkyvissä 45812.
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806
Liikenneasemaketju Jari-Pekan toimipisteissä ei myydä tupakkaa ja alkoholia.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/58027
Mahdollisesti voi olla muitakin, mutta tämä lienee tunnetuin esimerkki.
Jaalan suojeluskunnasta ei näytä olevan mitään erillistä julkaisua.
Asiassa voisi edetä tutkimalla arkistolähteitä suojeluskunnista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suojeluskunnat
Laajempia yleisesityksiä suojeluskunnista löytyy.
Selen, Kari. Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918 – 1944
Suojeluskuntain historia, osat I – III.
Lisäksi Kymenlaakson suojeluskunnista kerrotaan mm. kirjoissa:
Pullinen, Antti: Sama kaiku on askelten : Etelä-Iitin suojeluskunnan ja lottien matkassa 1918-1944
Toivonen, Pentti: Isänmaan asialla : suojeluskuntatyötä keskisessä Kymenlaaksossa vuosina 1917 -1944
Lehto, Iisko: Suojeluskuntapiirin osuus liikekannallepanon suorituksessa Pohjois-Kymenlaaksossa 1939 ja 1941....
Lastenkirjavuosi-blogissa on selkeä listaus, mukana esimerkiksi ilmainen englanniksi ja ruotsiksi saatavilla oleva e-kirja. Lastenkirjavuosi: Koronavirus ja muut pöpöt lastenkirjoissa
Mainitun blogin lista perustuu Tuula Korolaisen ja Ida-Lina Nyholmin tekemään laajempaan listaan, joka löytyy Pro lastenkirjallisuus ry:n sivuilta. http://prolastenkirjallisuus.fi/vieraspalsta/popot-tutuiksi-kirjoja-viruksista-bakteereista-ja-sairastamisesta/
Kirjoja tulee koko ajan lisää, esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on hankinnassa lääkäri Sonja Sulkavan 35-sivuinen kirja Akseli ja koronavirus (2021).
Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin alakoululaisille suunnatun Kepler62-sarjan viides osa Virus (2017) ja kuudes osa...
Kysymyksessä siteeratut säkeet osuvat siinä määrin lähelle kahta säkeistöä nimimerkki Mäki-Mikon opettavaisesta runosta Varo vaaraa!, joka julkaistiin Karjala-lehden Lasten ja nuorison osastossa 12.11.1938, että tekisi mieli ehdottaa sitä lähteeksi tai esikuvaksi Evijärvellä esitetylle runolle. Kenties alkuperäinen Mäki-Mikon runo on matkannut siirtoväen mukana Karjalasta Evijärvelle ja muokkautunut sitten siellä kysyjän esittämään muotoon.
"Tuli kerran - aivan totta - / kylään herrasväki Rotta. / Ensin vieraat söivät, joivat, / sitten emot tarinoivat. // Sillä aikaa nuoriväki / - emotkin sen hyvin näki - / peittosilla olla tahtoi. / Minkäs sille emot mahtoi."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005874?page=14
Kirsi Kunnaksen elämää ja tuotantoa on esitelty mm. Wikipediassa (vapaassa nettitietosanakirjassa). Sivuston osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsi_Kunnas .
Tietoa Kirsi Kunnaksesta löytyy myös seuraavista osoitteista:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
http://kirjailijat.kirjastot.fi/ (Valitse pudotusvalikosta kirjailijan nimi. Seuraavan sivun pudotusvalikosta voit valita paitsi tekstinäytteen niin myös henkilötiedot ja tietoja tuotannosta.)
- Kirjatietoa Kirsi Kunnaksesta voi hakea mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 (toim. Ismo Loivamaa), BTJ Kirjastopalvelu 2001
- Suomalaisia kirjailijoita, (toim. Juhani Kohonen ja...
Valitettavasti tätä cd-romia ei ole lainattavana yleisissä eikä tieteellisissä kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy cd-romina Vakuutuslautakunnan lausuntoja 1994-2006, mutta sitä ei saa kotilainaan. Yleisissä kirjastoissa lausuntoja on kirjamuodossa vuosilta 1988-1995.
1) Lastensuojelun ytimissä: molemmat Vaasan kaupunginkirjaston kappaleet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 10.6.2011
2) Nuorisorikollisuus: molemmat Vaasan kaupunginkirjaston kappaleet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 10.6.2011
Voit halutessasi varata kirjat joko verkkokirjaston kautta tai soittamalla/käymällä kirjastossa.
Kyllä se on mahdollista. Voit sopia ajankohdasta vaikkapa verkkolomakkeella, joka löytyy palvelua esittelevältä sivustolla
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101526 . Sopivaa ajankohtaa ja tiedonhaun aihepiiriä voi myös selvitellä puhelimitse pääkirjaston tietopalvelusta, puh. 03 812 5500. Tervetuloa!
Kirja ei ole lähtenyt liikkeelle, koska sitä ei ole löydetty hyllystä. Soitin Sellon kirjastoon, eikä sitä vieläkään löydetty, mutta Sellon virkailija sanoi vielä jatkavansa etsiskelyä. Jos kirja löytyy, se tietysti lähtee tulemaan sinulle, mutta jos sitä ei löydetä, se merkitään kadonneeksi, ja silloin ei tosiaan ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa seuraavaa palautuvaa nidettä.
Kirjaa ei tosiaan enää löydy Helmet-kirjastoista. Pääkaupunkiseudulla sitä ei näyttäisi olevan muissakaan kirjastoissa, joten voit tilata sen kaukolainaksi. Melinda-tietokannan mukaan sitä on saatavissa mm. Kuopion varastokirjastosta:
http://finna.fi
Kaukolainapyynnön voit tehdä täällä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Markku Niskasen teoksesta Kallaveden sepittäjä: Aaro J. Jalkasen elämäkerta (2016) ilmenee, että Jalkanen vieraili Kuopiossa maanpakonsa jälkeen. Tarkemmin siinä ei kuitenkaan mainita pääsikö hän kiertämään vielä nimenomaan Puijonsarven nenän.