Kannattaa kokeilla Spirituals Database -tietokantaa: http://spirituals-database.com/
Vanhoissa yhteisöllisissä musiikkisuuntauksissa ei ole välttämättä ollut tapana kerätä kappaleiden tai esittäjien tarkkoja tietoja, etenkin kun musiikki on kehittynyt pitkälti suullisen perinteen tapaan orjuudessa elävien afroamerikkalaisten keskuudessa (lisätietoja Randye Jonesin esseessä). Em. tietokantaan on kuitenkin kerätty tietoa levytetystä materiaalista ja vähän muustakin.
Vuoden 2019 vastauksista n. 70 % on tallennettu näkyviin.
Syynä yksityisiin vastauksiin on pääasiassa tietosuoja, eli kysymykset tai vastaukset sisältävät henkilökohtaisia tietoja tai eivät sisällä tietoa, joka voisi olla hyödyksi muille kysyjille.
Kaikista vastauksista näkymättömissä on isompi määrä, koska osa varhaisimpien vastausten sisällöstä on jo vanhentunutta. Myöskin palvelun alkuvaiheessa vastaajat herkemmin jättivät julkaisematta vastauksiaan, vaikka ne olisivatkin olleet täysin julkaistaviksi sopivia.
Vastauksia on palvelussa vuodesta 1999 alkaen annettu (24.7.2020) 74160, niistä julkisessa arkistossa on näkyvissä 45812.
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806
Liikenneasemaketju Jari-Pekan toimipisteissä ei myydä tupakkaa ja alkoholia.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/58027
Mahdollisesti voi olla muitakin, mutta tämä lienee tunnetuin esimerkki.
Jaalan suojeluskunnasta ei näytä olevan mitään erillistä julkaisua.
Asiassa voisi edetä tutkimalla arkistolähteitä suojeluskunnista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suojeluskunnat
Laajempia yleisesityksiä suojeluskunnista löytyy.
Selen, Kari. Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918 – 1944
Suojeluskuntain historia, osat I – III.
Lisäksi Kymenlaakson suojeluskunnista kerrotaan mm. kirjoissa:
Pullinen, Antti: Sama kaiku on askelten : Etelä-Iitin suojeluskunnan ja lottien matkassa 1918-1944
Toivonen, Pentti: Isänmaan asialla : suojeluskuntatyötä keskisessä Kymenlaaksossa vuosina 1917 -1944
Lehto, Iisko: Suojeluskuntapiirin osuus liikekannallepanon suorituksessa Pohjois-Kymenlaaksossa 1939 ja 1941....
Lastenkirjavuosi-blogissa on selkeä listaus, mukana esimerkiksi ilmainen englanniksi ja ruotsiksi saatavilla oleva e-kirja. Lastenkirjavuosi: Koronavirus ja muut pöpöt lastenkirjoissa
Mainitun blogin lista perustuu Tuula Korolaisen ja Ida-Lina Nyholmin tekemään laajempaan listaan, joka löytyy Pro lastenkirjallisuus ry:n sivuilta. http://prolastenkirjallisuus.fi/vieraspalsta/popot-tutuiksi-kirjoja-viruksista-bakteereista-ja-sairastamisesta/
Kirjoja tulee koko ajan lisää, esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on hankinnassa lääkäri Sonja Sulkavan 35-sivuinen kirja Akseli ja koronavirus (2021).
Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin alakoululaisille suunnatun Kepler62-sarjan viides osa Virus (2017) ja kuudes osa...
Kysymyksessä siteeratut säkeet osuvat siinä määrin lähelle kahta säkeistöä nimimerkki Mäki-Mikon opettavaisesta runosta Varo vaaraa!, joka julkaistiin Karjala-lehden Lasten ja nuorison osastossa 12.11.1938, että tekisi mieli ehdottaa sitä lähteeksi tai esikuvaksi Evijärvellä esitetylle runolle. Kenties alkuperäinen Mäki-Mikon runo on matkannut siirtoväen mukana Karjalasta Evijärvelle ja muokkautunut sitten siellä kysyjän esittämään muotoon.
"Tuli kerran - aivan totta - / kylään herrasväki Rotta. / Ensin vieraat söivät, joivat, / sitten emot tarinoivat. // Sillä aikaa nuoriväki / - emotkin sen hyvin näki - / peittosilla olla tahtoi. / Minkäs sille emot mahtoi."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005874?page=14
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toimintakertomukset löytyvät julkaistuina vuodesta 2004 lähtien, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Historiikki Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta sisältää tietoa palvelun kehityksestä, https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kysy-kh-historia-2…
Palvelun toimintaperiaatteet on kirjattu info-osaan, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta sekä kysymyslomakkeen täyttöohjeesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/kysymyslomakkeen-tayttoohje.
Palvelusta on kysytty paljon palvelussamme, sieltä löytyy eri aikoina hiukan erilaisia vastauksia. UKK:n on koottu päivitettyjä vastauksen palvelun toiminnasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/...
Samuli Paulaharjun Suomenselän wieriltä (1930) on luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Pääsette lukemaan teoksen alla olevasta linkistä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59688/1930_f470727.pdf?sequ…
Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja voi etsiä kansallisbibliografia Fennicasta tai Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Uusintapainos teoksesta vuodelta 1981 on lainattavissa Keski-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi/Record/keski.16562
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Akira Kurosawan elokuva Dersu Uzala (1975) sai Suomen ensi-iltansa Helsingissä 19.3.1976 Capitol-elokuvateatterissa.
TV:ssä Dersu Uzala on esitetty 25.3.1985 (MTV), 18.3.1995 (Yle TV1) ja 31.8.1999 (Yle TV2).
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_127725
Hei, tässä muutama vinkki:
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti (seuraavat osat Mörköreitti ja Mörköviesti)
Vuokko Hurme: Kiepaus (seuraavat osat Kaipaus ja Keikaus) tai Värikkäät 1: Tiukun salaisuus (seuraava osa 2: Kirjava kartano ja 3:Varjovieras)
Karin Erlandsson: Helmenkalastaja (seuraavat osat Linnunkesyttäjä, Vuorikiipeilijä ja Kukistaja)
Heli Rantala: Suurenmoinen sitruunaseikkailu tai Kaikkien aikojen kookoskeikka
Siri Kolu: Villitalo (seuraavat osat Villitalon valitsemat, Villitalo taistelee)
Vahva-Jussista kertova sarjakuvalehti esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1949 Aku Ankka -tarinassa Super Snooper, jonka on piirtänyt ja käsikirjoittanut Carl Barks. Tarinasta käy ilmi, että kyse on supersankarisarjakuvasta. Vahva-Jussi pystyy mm. hyppäämään kokonaisen rakennuksen yli ja murskaamaan kiviseinän nyrkillään.
Barksin Vahva-Jussi -tarina ilmestyi Suomessa ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 5/1952 ja sen jälkeen mm. kokoelmateoksissa Aku Ankan parhaat 46 (1993), Aku Ankka - Näköispainos 1951-52 (1994), Carl Barksin kootut 6 (2008) ja
Ankkalegendat 1 (2014).
Piirtäjä-käsikirjoittaja Don Rosa on tehnyt tarinalle jatko-osan nimeltä Super Snooper Strikes Again, joka on julkaistu suomeksi nimellä Sankari ylitse muiden. Se on...
Kyseessä on todennäköisesti Joel Hallikaisen kappale Hyvästi voi sanoa vain kerran. Sen kertosäe alkaa: "Ehkä milloinkaan ei voi tulla tuollaista onnen aikaa". Se on julkaistu levyllä Anna vierellesi tulla vuonna 1993.
Kyseessä lienee Rakennuskaari ja sen 7.luku. 3§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Edilex- ja Finlex-tietokannoista tehdyissä tiedonhauissa ei löydy aiheesta oikeuskäytäntöä. Laajaan kirjallisuushakuun meillä ei ole resursseja mennä.
Ukrainan 43,5-miljoonaisesta väestöstä 0,2%, eli noin 100 000 henkeä on juutalaista syntyperää. (2022, CIA World Factbook). Ukrainan parlamentin eli Verkhovna Radan omilla verkkosivuilla on päivittyvä luettelo parlamentin jäsenistä. (päivitetty 11.7.2022).
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/ukraine/
https://itd.rada.gov.ua/radatransl/Home/deps/en
Kehottaisin suhtautumaan varauksella Twitterissä tai muussa sosiaalisessa mediassa esitettyihin väitteisiin, joissa ei ole esitetty mitään luotettavia lähteitä asian tueksi.
Ainoa ruokaan assosioituva väsymystä merkitsevä ruotsinkielinen ilmaus, jonka löysin, oli 'stekt', mutta sen vastaavuutta 'nakit ja muusin' kanssa en valitettavasti pysty arvioimaan. Merkitykseltään vastaavia tavanomaisempia sanoja ovat esimerkiksi 'utmattad', 'utpumpad', 'utschasad', '(ut)sliten' ja 'förbi'.
Uttryck För Trötthet - 23 Uttryck För Att Vara Trött 2022 (svenskaorduttryck.se)
Synonymer till uttröttad - Synonymer.se
Jos tarkastellaan asiaa painetun aineiston ja kirjaston kokoelmien kautta, näyttää Turkin ihmisoikeus- ja sananvapausasioita koskeva keskustelu olleen aktiivisimmillaan 1990-luvun jälkipuoliskolla ja kuluvan vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. "Nykytilanne" ei ainakaan toistaiseksi ole tuottanut mainittavasti uutta kirjallista aineistoa aiheesta, toisin kuin vaikkapa Ukrainaan ja nyky-Venäjään liittyvät kysymykset.
Tuoretta verkkojuttelua aiheesta toki löytyy, mutta tätä analyyttisempaa kirjallista materiaalia kaipaava joutuu valitettavasti tinkimään tarkastelunäkökulman ajankohtaisuudesta ja tyytymään enemmänkin nykytilannetta taustoittavaan aineistoon.
Turkki-kirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjastossa:
Toni Alaranta, ...
Kyseinen kolmas säkeistö "Se kyynel onnen ompi ja auvo taivaisen..." on myöhemmin lauluun liitetty tuntemattoman henkilön kirjoittama lisäsäkeistö.
Lähde: Pajamo, Reijo (2013): Koulun laulutunnilla: Tietoa vanhoista koululauluista
Renault-johtaja Georges Besse murhattiin kotinsa edustalla Pariisissa 17.11.1986. Vasemmistolainen Action Directe -järjestö ilmoittautui murhan suorittajaksi. Tapahtumasta kerrottiin Helsingin Sanomissa ensin lyhyesti 18.11.1986 ja seuraavan päivän 19.11.1986 uutisessa melko laajasti. Varmasti myös muut sanomalehdet siitä tuolloin kirjoittivat.
Helsingin Sanomat 19.11.1986
https://en.wikipedia.org/wiki/Georges_Besse
Mikó on unkarilainen sukunimi, joten kyseessä voisi olla joku unkarilainen taiteilija.
En onnistunut löytämään signeerausta Mikó. Yksi vaihtoehto voisi olla Nandor Mikola. Unkarilaissyntyinen taiteilija oli syntynyt vuonna 1911. Hän oli alkuperäiseltä nimeltään Mikó Mikolajcsik Nándor Jósef. Hän muutti nimensä muotoon Nandor Josef Mikola vuonna 1936 muutettuaan Suomeen.
Selasin läpi kirjoja, joissa on Mikolan taulujen kuvia. Hän on käyttänyt erilaisia signeerauksia. Yleisimmin hän on käyttänyt koko nimeä Nandor J. Mikola. Joissain tauluissa signeeraus on lyhyempi muoto, pelkkää sanaa Mikó näissä ei ollut.
Lähteenä käytetty: Nandor J. Mikola: Akvarelli on elämäni (1980)
