Kyseessä on laulu "Olen Luojani pikku varpunen" jonka on säveltänyt Krohn, Ilmari (1867-1960) ja sanoittanut Haahti, Hilja (1874-1966).Nuotteja lauluun löytyy useammasta eri nuottikirjasta. Linkistä pääset selaamaan Helmet-kokoelmasta löytyviä nuottikirjoja, joista kappale löytyy: Olen Luojani pikku varpunen / Krohn, Ilmari | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi). Jos sinulla on Helmet-kirjastokortti, niin voi tehdä nuottiin varauksen verkossa, muussa tapauksessa suosittelen käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa henkilötodistuksen kanssa, niin saat itsellesi sitä kautta kirjastokortin.Kappaleesta löytyy myös musiikkitallenteita, joita pääsee kuuntelemaan Kansalliskirjastossa paikan päällä: Versiot - Olen Luojani pikku varpunen....
Wikipediassa on tosiaan melko suppea artikkeli. Wikipedia
Artikkelissa kuitenkin mainitaan surunvalittelukirje ja sillä hakusanalla löytyy mm. Helsingin yliopiston historiantutkimuksen blogi ja Anna Koivusalon artikkeli En sure kuten pitäisi, joka kertoo 1800-luvun surunvalittelukirjeistä.
Google-haulla "osanotto adressi historia" tulee esiin Anne Haapasen opinnäytetyö Suru, osanotto ja muiston kunnioittaminen jossa adressit ovat yhtenä osana.
Nea Lehtisen pro gardu - tutkielma Surun ja kuoleman kielentämisestä suomessa, voisi myös löytyä jotain mielenkiintoista.
Nuoren Kekkosen kanssa korkeuspissinnässä kilpaili Kalle Kuosmanen. "Kalle-setä" oli yksi Lepikon torpassa asuneista Urhon isän Juho Kekkosen työtovereista. "Kalle-setä oli aivan erityisesti ottanut tehtäväkseen minun opettamiseni elämän suurta ja vaikeaa koulua varten. Hän oli minulle kuin isä ja vanhempi veli." -- "Yksi omalla tavallaan murheellinen tapahtuma on jäänyt minulle mieleen. Meillä oli Kalle-sedän kanssa rituaalina, että joka ilta ennen vuoteeseen menoa kävimme yhdessä pissillä talon seinustalla. Meillä oli joka kerta myös kilpailu siitä, kumpi pissii korkeammalle seinähirsiin. Minä voitin aina ja iloni ynnä ylpeyteni oli suuri. Kerran kävi sitten niin, että Kalle-setä voitti minut korkeuspissinnässä. Purskahdin itkuun...
Kyseessä on Fiona Kellyn Mysteerikerho-sarja, jossa ystävykset Belinda, Holly ja Tracy ratkovat mysteereitä. Kuvailemasi juoni on kirjasta Valepuvussa. Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6c32ae87-78c1-4aaa-9c35-3….
You are welcome to use the kitchen of Lippulaiva library.
The kitchen is usually open (except there may be events on Tuesday or Thursday nights) you can come without an appointment.
The kitchen has three hobs and Kapys has three kitchen points, all with an oven and hob. Two of the points are accessible.
The kitchen also has all the necessary kitchen utensils (pans, pots, etc.)
You only need to bring the ingredients.
Varmasti voi, mutta se vaatii tietosia muutoksia asenteessa. Ainakin jos on uskomista amerikkalaisiin deittisivustoihin, joilla moni näyttää kyselevän samaa. Esim. theadultman.com tai Datingmetrics.com
Peli voisi olla Mall Tycoon, joka on julkaistu vuonna 2002. Myös Sims-pelistä on kaupunkiversioita, mutta en saanut selville, onko niitä julkaistu ennen vuotta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Wikipedia: Mall Tycoon https://en.wikipedia.org/wiki/Mall_Tycoon
Finna.fi: https://finna.fi/Record/helmet.1613040
Kyseessä voisi olla Maria Kupiaksen (oik. Annina Holmberg) Operaatio-hevoskirjasarjan ensimmäinen osa, Operaatio Aquamarina (WSOY 2001). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au959b31bd-3846-4a79-8348-a….
Soitoille ei ole omaa nimitystään. Puhutaan myös sisäänsoitosta. Yleensä kuitenkin mainitaan, monesko soitto on kyseessä: ensimmäinen soitto, toinen soitto ja kolmas soitto.
Suomen Kansallisoopperan sisäänsoiton melodia on Fredrik Paciuksen oopperasta Kung Karls jakt (Kaarle-kuninkaan metsästys). Se oli ensimmäinen suomalainen ooppera, ja se kantaesitettiin vuonna 1852. Libreton oopperaan kirjoitti Zacharias Topelius.
https://www.kansallisteatteri.fi/serve/teatterisanasto-kansallisteatter…
Suomen Kansalliooppera/Arkisto
Vastaajan omien muistikuvien perusteella kyseessä voisi olla 100 eläinsatua, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1978. Kirjasta otettiin useita painoksia, ja ainakin yksi niistä oli keltakantinen. Sadut ovat alun perin ranskalaisia, ja suomeksi ne on kertonut Anja Leppänen.
Valitettavasti en saa kirjaa käsiini että voisin tarkistaa asian, mutta kannattaa tiedustella kirjaa joko oman kirjaston kokoelmasta tai kaukolainaksi esim. Varastokirjastosta.
Muutama selkokirja löytyy aiheesta.
Haaveita ja haluja. Selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta. Kirjoittanut Satu Hyttinen.
Niinan juhlapäivä ja muita tarinoita. Kirjoittanut Sirpa Palokari.
Seksistä selkoa. Kirjoittanut Tittamari Marttinen.
Kahden. Rakkaudesta ja seksistä selkokielellä. Kirjoittanut Pertti Rajala.
Avioliittotesti. Kirjoittanut Veera Nieminen. Tämä on romanttinen hyvänmielen kirja siitä millaista parisuhde voisi olla.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (s. 1435) kertoo, että vaivata-sana on johdos sanasta "vaiva", joka taas on vanha germaaninen lainasana. Sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä. Sanan germaaninen alkumuoto waiwan on syntynyt tuskaa ilmaisevasta wai-tyypisestä huudahduksesta. Suomen kirjakielessä sanat "vaiva" ja "vaivata" ovat esiintyneet jo Agricolan-aikaisista kirjoituksista alkaen.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan (s. 72) alustaa-sana on johdos sanoista ala ja alus. Alustaa-sanan merkityksiä ovat perustaa, panna alulle, aloittaa, sekoittaa taikinanjuuri, vatvoa taikinaa. Alustaa-sana on ilmestynyt ensimmäistä kertaa Agrigolan-aikaisissa teksteissä. Se, mistä Agricola on...
Kysymyksessä annetaan paljon hyviä johtolankoja verkkohaun tueksi. Ikävä kyllä, emme kuitenkaan onnistuneet löytämään oikeaa animaatiota.
Orpokoti esiintyy kyllä ainakin vanhassa animaatiossa Christmas Comes But Once a Year, mutta mikään muu tuntomerkeistä ei täsmää. https://en.wikipedia.org/wiki/Christmas_Comes_But_Once_a_Year
Englanninkielisten googlehakujen lisäksi koetettiin auttavalla saksan kielellä etsiskelyä. Saksalaisen kielialueen elokuvassa se voisi toimia paremmin, mutta tälläkään tavoin ei onnistanut. Jouluanimaatioksi tarina kuulostaa tapahtumiensa puolesta aika erikoiselta. Olisikohan se jäänyt mieleen joillekin lukijoistamme? Vastauksen kommenttikenttään voi vinkata.
Tässä vielä laaja listaus erilaisista...
Laulu "Lapsuuden vala", joka on Saukin suomeksi sanoittama ja Tapani Kansan esittämä versio Benito de Jesúsin sävellyksestä "Nuestro juramento", on julkaistu ainoastaan vinyylisinglenä sekä LP-levyillä Tapani Kansa ja 16 iskelmää 1. CD-muodossa laulua ei ole saatavilla.
Laulu on kyllä kuultavissa tällä hetkellä esimerkiksi Spotifyssä ja YouTubessa.
Tätä Singerin mallia on valmistettu vuonna 1927 Skotlannissa.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Tšingis-kaanin aikaisten mongolien kerrotaan toimineen näin hätätapauksissa, kun muu ruoka ja juoma oli loppunut. Hevosia voitiin myös lypsää, minkä vuoksi soturit suosivat tammoja ratsuinaan.
Aikuisen hevosen verimäärä on suuri. Vertailukohdaksi voi ottaa, että nykyaikaisessa verenluovutuksessa hevonen voi koosta riippuen luovuttaa 3-5 litraa verta kerralla muutaman kuukauden välein.
Lähteet:
Morris Rossabi: “All the Khan’s Horses,” http://afe.easia.columbia.edu/mongols/conquests/khans_horses.pdf
"Hevosia hankala saada verenluovuttajiksi". Kaleva, 20.7.2012: https://www.kaleva.fi/hevosia-hankala-saada-verenluovuttajiksi/1911884
