Kirjastokortin osalta:
voit kuolettaa korttisi jossakin Helmet-kirjastossa. Kuoletuksen voi suorittaa myös puhelimitse.
Uuden kortin hankkimiseksi on henkilökohtainen käynti jossakin Helmet-kirjastossa välttämätön, mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Uusi kortti maksaa 3 euroa (15-vuotta täyttäneet), alle 15-vuotiaat 2 euroa.
Yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI
Hevosvarikoita oli erilaisia. Talvisodan aikana kenttäarmeijan jokaisen armeijakunnan esikunnassa oli eläinlääkintätoimisto ja armeijakunnan eläinlääkäri. Hänen alaisenaan toimi kenttähevossairaala, johon kuului myös kenttähevosvarikko (K.Hev.V). Varikko vastasi täydennyshevosten vastaanottamiessta, hoidosta ja luovuttamisesta divisioonilla ja muille armeijakunnan joukoille. Divisioonien eläinlääkintäkomppanioiden yhteydessä toimi pienempiä hevosvarikoita. Lisäksi sotatoimialueen ulkopuolella toimi 11 kotihevosvarikkoa (KotiHev.V), jotka vastasivat kenttäarmeijan hevostäydennyksestä.
Lisätietoja esim.
Partio, A Marjanna. Hevossairaalan potilaat. Talvisodan aikaisten kenttähevossairaaloiden potilaiden sairaudet ja tappiot....
Kysymyksestä ei voi varmuudella tietää, kysytäänkö teknisiä ohjeita HelMet-tietokannassa olevien bibliografisten tietueitten siirtämiseksi Refworks-ohjelmaan vai kysytäänkö, onko tämä sallittua, joten vastaan varmuuden vuoksi molempiin,
HelMet-tietokanta on julkaistu avoimena datana, joten sen käyttö on vapaata. Yksityiseen käyttöön sen hyödyntäminen olisi muutenkin vapaata. Lisätietoja löytynee täältä: http://www.hri.fi/fi/dataset/helmet-kirjastojen-aineistoluettelot. Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä järjestelmäpäällikkö Susanna Aakkoon (susanna.aakko@hel.fi).
Heikki Poroila
Vanhempaa tietoa etnisten ravintoloiden määrästä on Tilastokeskuksen sivulla https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-12-12_004.html
Kannattaakin kääntyä Tilastokeskuksen tietopalvelun puoleen, yhteystiedot https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/index.html
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kannattaa myös olla yhteydessä, yhteystiedot https://mara.fi/yhteystiedot
Viron osalta tietoa voisi löytyä Viron tilastokeskuksesta, yhteystiedot https://www.stat.ee/contacts
Sakari Topeluksella on satu nimeltä Koivu ja tähti, joka päättyy tuohon tähden löytymiseen tietyn koivun latvasta.
Satu löytyy useista Topeliuksen satukokoelmista lähimmästä kirjastostasi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivu_ja_t%C3%A4hti
Kaija Österlundista löytyy tietoa hyvin niukasti. Teoksessa Pöytä koreaksi: Kattauksen ja pöytätapojen historiaa (2005) kerrotaan, että Museovirastossa työskennellyt Kaija Österlund (Levonen) suunnitteli Aino-aterinsarjan, aiheena Isonkyrön Leväluhdan lähteestä löydettyjen rannerenkaiden ornamentiikka. Uskoisin, että hän on myös Risto-kirjojen kirjoittaja, mutta varmennusta ja lisätietoja ei löydy mistään lähteistä.
Mikäli et ole antanut kirjastolle sähköpostiosoitettasi eikä postivalintasi ole sähköposti, varausilmoitus tulee automaattisesti kirjepostina. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit itse muuttaa postivalinnan sähköpostiksi ja samalla ilmoittaa voimassa olevan sähköpostiosoitteesi. Muutoksen voit tehdä kirjautumalla omiin tietoihisi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kärpänen lyö päättömästi itsensä lampun tulikuumaa lasia vasten, ja ihminen itkee, ei kärpästä, vaan omaa itseänsä Arvid Järnefeltin lyhyessä novellissa Kärpänen ja ihminen. Novelli sisältyy Järnefeltin vuonna 1926 julkaistuun novellikokoelmaan Huligaani ynnä muita kertoelmia.
Jos muutat omissa tiedoissasi postivalinnaksi, saat ilmoituksen saapuista varauksista sekä taskukirjastoon että sähköpostiisi. Omien tietojen muutokset voi toistaiseksi tehdä vain kirjautumalla Helmet.fi:hin. Kirjaudu omiin tietoihin, klikkaa omaa nimeäsi ja valitse Muuta yhteystietoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukirjasto(157393)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ihana elämä -elokuvaa on Helmet-kirjastoissa vain viiden DVD:n kokoelmassa Fellini : collector's box. Pakkauksia on vain kaksi. Ne ovat tällä hetkellä lainassa, ja varauksiakin on, joten aivan heti sitä ei saa lainaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1986143__Sihana%20el%C3%A4m%C3%A4%20fellini__P0%2C1__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
Dorian julkaisusta "Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999" voit lukea 1700-luvun väestökirjanpidosta: http://www.doria.fi/handle/10024/98780
Vuoden 1877 tilastouudistus merkitsi tämän julkaisun mukaan huomattavia lisäyksiä sekä väkiluku- että väestönmuutostaulujen sisältöön. Vaikuttaa siltä, että alettiin kerätä kunnittaiset väkilukutiedot systemaattisesti vasta tämän jälkeen.
Nicole Garcian vuonna 2016 ohjaamasta elokuvasta Mal de pierres (suomeksi esitetty elokuvateattereissa nimellä Kaikki mitä rakastimme) ei valitettavasti ole tallennetta missään Suomen kirjastossa, ei siis myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.elonet.fi/fi
Aineiston sisältö esitystavasta riippumatta määrittää paikan kirjastoluokituksessa. Elokuvat ovat elokuvan keinoin kerrottua fiktiota ja siinä mielessä rinnakkainen ilmiö kertomakirjallisuudelle, joten samaan kirjastoluokkaan sijoittaminen on tuntunut perustellulta. Elokuvan ja elokuvataiteen luokka 77.4 on varattu sisällöille, joiden aiheena on elokuva ja elokuvataide. Elokuva-aiheiset dokumenttielokuvat luokitetaan tähän luokkaan. Muun aiheisten dokumenttien luokka määrittyy niiden aiheen perusteella, ja vastaavasti fiktiiviset "kertomaelokuvat" sijoitetaan fiktiivisten aineistojen luokkaan 84.2.
Digi-Sound niminen firma on ainut löytämäni. Heillä hinta on 0,25 eur/min = 14,88 eur/h. http://www.digi-sound.fi/videopalvelut.html?gclid=EAIaIQobChMI25Kgq6PV5gIVD5SyCh1Rggq-EAMYAyAAEgJUo_D_BwE#
Kannattaa kuitenkin kysäistä palvelua muistakin digitointipalvelua tarjoavista yrityksistä.
Kirjastossa miniDVD-digitointia ei valitettavasti ole tarjolla.
Jonkin verran Anni Swanin kirjoja on kirjastojen kokoelmissa myös äänikirjoina ja e-kirjoina eri puolilla Suomea. Suurin osa kirjoista on satuja, mutta joukossa on myös hänen nuortenkirjojaan. Alla linkki luetteloon, josta selviää myös minkä kirjaston kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FeBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FNonmusicalCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FSoundRecording%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=swan+anni&type0%5B%5D=Author
Viitearvot ovat nimensä mukaisesti viitteellisiä, sillä on hyvin yksilöllistä, kenelle mikäkin hemoglobiini on "sopiva". Professori Pertti Mustajoki kertoo Hyvä terveys -lehden artikkelissa, että viitearvo tarkoittaa käytännössä sitä, että 95 prosentilla perusterveistä ihmisistä hemoglobiinilukema osuu määrätylle välille.
Hemoglobiiniarvot määritellään verenpunasolujen koon, värin ja määrän mukaan.
Lähde 1, Hyvä terveys: https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/korkean_hemoglobiiniarvon_vaarat
Lähde 2, Mehiläinen: https://www.mehilainen.fi/anemia
Viranomaisten toimivaltuudet tartuntataudin torjunnassa löytyvät kootusti Kuntaliiton sivulta https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2020/viranomaisten-toimivaltuu…. Valmiuslain (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552) käyttöön ottoa ei tarvita, päätös voidaan tehdä kunnassa.
Kyseessä voisi olla Radiomafian Heinähässäkkä, jota toimittivat Pertti Salovaara, Jusu Lounela ja Mikael Hästbacka heinäkuun arkiaamuissa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/30/heinahassakan-hairikkopuhelut
Auringon keskietäisyys maasta on noin 150 miljoonaa kilometriä. Erään laskelman mukaan maan keskilämpötila nousisi noin 42 celsiusasteeseen, jos olisimme 50 gigametriä eli 50 miljoonaa kilometriä eli noin kolmanneksen lähempänä aurinkoa. Viimeistään tässä vaiheessa meret luultavasti kuivuisivat ja elämä kävisi muutenkin mahdottomaksi, mutta luultavasti jo paljon pienemmän kirimisen jälkeen.
Samaa kaavaa voi halutessaan käyttää myös maksimietäisyyden laskemiseen, vaikkapa sillä oletuksella, että maan keskilämpötila olisi 10-15 astetta.
Wikipedian mukaan aurinkoenergiasta vain noin 0,008 prosenttia päätyy ihmiskunnan käyttöön. Se, miten paljon sitä missäkin käytetään, riippuu tekniikasta, reusrsseista ja...