Etsimäsi runo on Anna-Mari Kaskisen runo Mikä mies!, jonka voit lukea Anna-Mari Kaskisen kootuista runoista Minä en sinua unohda (2001 ja 2007, Kirjapaja).
Runokokoelma löytyy oman verkkokirjastosi kokoelmista.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla).
Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio määrittelee korrelaation kieliteteessä näin: "korrelaatiolla tarkoitetaan sellaisten samavartaloisten sanojen välistä suhdetta, jotka eivät ole toisiinsa johtosuhteessa, esim. valkaista – valkea – valkoinen":
http://scripta.kotus.fi/cgi-bin/visktermit/visktermit.cgi?h_id=kCHDEAFHH&h_sana=%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5Dkorrelaatio%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5D
Kysymäsi sanat eivät ole samavartaloisia, joten tässä mielessä kyse ei ole korrelaatiosta.
Lea Virtasen Suomalainen kansanperinne -kirjassa mainitaan kertomusten alalajeina mm. taru, legenda ja myytti. Tarun sanotaan olevan vanhahtava termi ja aiemmin myytin synonyymi. Legenda on kertomus kristinuskon pyhistä henkilöistä. Myytti on...
Helmet-kirjastoissa teosta 4 kappaletta ja varauksia 17. Jos varauksen tekee nyt, on luultavaa että kirjan saamisessa kestää useita kuukausia. On kuitenkin mahdoton sanoa tarkempaa kestoa, sillä asiaan vaikuttaa niin monta tekijää - esimerkiksi muiden varaajien mahdolliset varausten perumiset sekä muiden varaajien lainausten kesto.
Jos kirjaa tarvitaan nopealla aikataululla, niin toinen vaihtoehto on Kansalliskirjasto Helsingin puolella. Sen kokoelmissa on kyseisestä teoksesta lukukappale eli kirjaa voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa aukioloaikojen puitteissa. Kotilainaus ei kuitenkaan ole mahdollista Kansalliskirjaston kautta.
Kirjan saatavuustiedot Kansalliskirjaston kokoelmissa: https://...
Kun Salattujen elämien televisiointi alkoi 25.1.1999, Katso-lehti valotti ohjelman luonnetta ja nimeä lukijoilleen seuraavasti: "Kolmikerroksisen talon kuuden asunnon asukkailla on salaisuuksia ja unelmia, joita he eivät halua paljastaa naapureilleen eivätkä aina edes lähimmille ystävilleen ja rakkailleen." (Katso 4/1999)
Etsitty novelli saattaisi olla Crucifixus etiam, jonka on kirjoittanut Walter M. Miller, jr. Se on ilmestynyt suomeksi Robert Silverbergin toimittamassa novellikokoelmassa Huomispäivän maailmat : kymmenen tieteiskertomusta (Gummerus, 1971).
Crucifixus etiam tapahtuu Marsissa. Kääriäkseen vähän ylimääräistä rahaa sen päähenkilö Manue Nanti ottaa osaa Mars-projektiin, jonka "päämääränä oli tehdä Marsista asuttava paikka siirtolaisille niin että he eivät tarvitsisi enää maapallon tukea ja selviytyisivät ilman happilaitteita, eristyspukuja ja monia eri lisälaitteita joita ihmisen nyt oli käytettävä pysyäkseen hengissä neljännellä planeetalla".
Avril Rowlandsin kirjassa (ilmestynyt v. 1998) Elämää Nooan arkissa Nooa saa Jumalalta kaikenlaisia ohjeita, mutta ei kuitenkaan noita mainitsemiasi ohjeita.
Kirjassa on mm seuraavanlaiset ohjeet: ”Odottele vähän ja mieti”, ”Pidä silmäsi ja korvasi auki, niin selvität ongelman aiheuttajan nopeasti”, ”Jospa kysyisit neuvoa eläimiltä”, "Keskustele, älä vain puhu”, ”Sinun täytyy odottaa kärsivällisesti” ym.
Tässä Museoviraston jutussa käsitellään myös Huvilakadun rakennusten historiaa. Mukana on myös kirjallisuusviitteitä.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1551
Hakusanalla "Ullanlinna" löytyy monia alueesta kirjoitettuja teoksia. Voin suositella esimerkiksi seuraavia teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1848762?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1859250?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1916333?lang=fin
Helmet-kirjastolla on kolme e-lehtipalvelua, joita voit käyttää kotoa käsin. E-magz -palvelussa on 63 kotimaista aikakauslehteä, ja sitä käytetään yleisimmillä nettiselaimilla. PressReader -palvelussa on ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä. Sitä on mahdollista käyttää joko selaimella tai samannimisellä sovelluksella. Flipster tuli RBDigital-lehtipalvelu tilalle. Se sisältää muun muassa kymmeniä englanninkielisiä aikakauslehtiä. Sitä voi käyttää selaimella tai sovelluksella. Ohjeet e-lehtien käyttöön löydät tästä linkistä https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
The Economist -lehteä ei valitettavasti tällä hetkellä ole Helmetin e-lehtipalveluissa, mutta National Geographic ja National...
Kaikki Helmet-kirjaston teokset asiasanoitetaan Finto-asiasanaston mukaan. Helmet-haku siis kohdistuu esimerkiksi teoksen nimen lisäksi - tai ennen kaikkea - asiasanoihin. Asiasanat ovat varsin loogisia ja enempiä tarkistelematta voi arvata, että hakusanoilla 1900-luku ja siirtolaisuus löytyy jo ko. aihepiirin teoksia.
Hyvä keino löytää sopivia asiasanoja on myös katsoa niitä jonkin halutun aihepiirin teoksen yhteydestä. Taivaanraapijat-romaani on asiasanoitettu seuraavilla hakusanoilla:
Ketola, Jussi, fikt.
romaanit
siirtolaiskirjallisuus
rakennustyöt
pilvenpiirtäjät
aikuistuminen
miehet
toveruus
työtapaturmat
amerikansuomalaiset
kaupungit
1900-luku
New York
kaunokirjallisuus...
"Nattnordan", suomeksi "maatuuli", on säätieteellinen ilmiö, joka on selkeästi esitetty Ilmatieteen laitoksen sivulla ks. Merituuli ja maatuuli - Ilmatieteen laitos. Hakusanoja tiedonhakijalle artikkelihakuja varten ovat esim. solgångsvind, sjöbris, landbris, kvällsbris.
Muutamia kirjoja aiheesta: Olkkonen, Petteri: Saaristomerenkulku, Rinne, Juhani: "Suomalainen sääopas", Meisel, Tony: "Kaptenens nödhandbok : hur du löser krissituationer till sjöss",
Helmet-kirjastojen uutuudet -luetteloista löytyvät tosiaan vain listat uusimmista aikuisten tai lasten elokuvista ja TV-sarjoista (DVD- tai BR-muodossa). Genren tai aiheen mukaisia luetteloita ei ole. Luettelot löytyvät alta:
https://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Helmet-haussa voi hakea hakusanalla toimintaelokuvat. Klikkaamalla Järjestys-kohdasta sanaa "vuosi" saa tuloksen aikajärjestyksessä uusimmat ensin. Tässä haun tulos:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stoimintaelokuvat__O-date__…
Haun voi rajata myös vain DVD- tai BR-elokuviin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stoimintaelokuvat__Ff%3Afac…;
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stoimintaelokuvat__Ff%3Afac…
Lähetin juonet postituslistallemme.
Kollegat Helsingistä ja Rovaniemeltä tiesivät, että jälkimmäinen juoni on Stephen Hallin Haiteksti.
Toivottavasti ensimmäinenkin ratkeaa piakkoin. Lisään tiedon vastaukseen, kun se selviää. Tai kenties joku palstan lukija tietää, ja lisää sen kommenttina.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti: nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.). Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun. Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä. Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
Noutokirjasto ei vaikuta varauksen saantiin.
Huom: Viimeisten kuukausien aikana kirjastojärjestelmässä on ollut teknisiä ongelmia palautusautomaateilla palautettaessa. Vaikutus on kohdistunut varattuun aineistoon. Vian selvittäminen on työn alla.
Francis Goyan Nostalgia - kappaleen nuotit (sovitettu sekä kitaralle että pianolle) löytyy seuraavasta nuottijulkaisusta, jota on vielä saatavana ainakin joistakin maakuntakirjastoista
Tapani Kansan parhaat
Fazer, [1977]
