Kyseessä saattaisi olla Gerald V. Kussin pakinakokoelma Me kalahullut (1965). Epätäsmällisesti kuvausta vastaavia teoksia voisivat olla myös esimerkiksi ruotsista suomeksi käännetty Curt Lindhén humoristinen Mätäkuun kalajuttuja (1958) tai Norman MacLeanin lämminhenkinen perhokalastusromaani Ja keskellä virtaa joki (1976, suom. 1993).
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat lapsille suunnatut tietokirjat, joiden avulla lapsi voi tutustua juutalaisuuteen.
Jane A., C. West: Juutalaisuus (Perhekirjat, 2013)
Atte ja Anna : meidän ja muiden uskonnot / Tytti Issakainen (Lasten keskus, 2019)
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
Lapaluu (engl. scapula) muistuttaa mielestäni hieman Afrikan karttaa. Tässä linkissä hyvä kuva lapaluusta: https://www.anatomystandard.com/Upper_Limb/Shoulder_Girdle/Scapula.html…;
Tai sitten lantioluu. Tässä linkissä kuva: https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/mihin-sattuu/lonkka/lonkan-rakenne…;
Oheisista lähteistä kannattaa tutkia ainakin kahta ensimmäistä. Kaivoslaissa on korostunut perinteisesti yleinen pyrkimys kaivoskivennäisten hyödyntämisen edistämiseen, minkä johdosta toiminta toisen omistamalla maalla mahdollistetaan.
Suomen kaivoslain kehitys privilegiosta kaivosaluelunastuslupaan https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/117126/Paivinen%20Juha.pd…
Maanomistajan asema malminetsinnässä kaivoslain mukaan https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63005/Nikkinen.Jouko.p…
Ympäristövastuu kaivostoiminnassa - perustuslain 20 §:n toteutuminen kaivoslupaharkinnassa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62777/Kattainen.Matti…
Yhdelle luukulle? Kaivoslupamenettelyn kehittäminen...
Elina Vaaran runo Balladi kokoelmasta Kallio ja meri (1924) alkaa lauseella "Kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla".
Voit lukea runon myös Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1569925
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.15766
Ennen perunanjalostuksen alkamista viljeltyjä perunoita kutsutaan maatiaisperunoiksi. Monet suomalaiset maatiaiset ovat vanhoja lajikkeita muulta: "Vesijärvi" eli "Harbinger" on englannista ja "Manteli" eli "Early Rose" on jalostettu Amerikassa 1867. Suomessa syntyi myös paikallisia lajikkeita. Melkeimpä joka seudulla oli omat suosikkinsa, ja samalla perunalla saattoi olla useita nimiä.
Maatiaisperunat poikkeavat suuresti nykyisistä lajikkeista. Ne ovat usein heikkosatoisia, hankalasti kuorittavia epäsäännöllisen ja muhkuraisen muotonsa vuoksi sekä ovat taudeille alttiita. Maatiaisperunalle on tyypillistä vahva maku. Ne soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.
Monia vanhoista perunoista on vaikea enää saada, eikä lajike aina ole se, miksi...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata laintulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta.
Töölön ja Itäkeskuksen kirjaston "[a]sianajajapäivystyksessä saa maksutonta alkuneuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapah…
Kuvan perusteella on vaikea päätellä, mikä hyönteinen on kyseessä, ja hyönteisten lajinmääritys pelkän ulkonäön perusteella on usein mahdotonta. Mielestäni kuvassa kuitenkin on jokin leppäkerttu. Sami Karjalaisen Suomen leppäkertut -kirjan perusteella kyseeseen voisi tulla joko lehtopirkko, kanervapirkko, ruutupirkko tai kosteikkopirkko.
Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo, 2020) https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.1230305
Karjalaisella on myös verkkosivu leppikset.fi, jossa esitellään kaikki Suomen leppäkerttu- eli leppäpirkkolajit ja niiden värimuotoja. Laajempi valikoima kuvia esitellään kirjassa, joka kertoo myös sanalliset tunnistusohjeet ja jossa ovat mukana myös toukat ja kotelot.
Laskelmaa yhden aikakauslehden valmistamiseen käytettävästä energiamäärästä ei näyttäisi löytyvän. Sen sijaan lehden hiilijalanjälkeä puusta aina paperinkierrätykseen asti on arvioitu. Erään laskelman mukaan yhden aikakauslehden hiilijalanjälki on n. 154 g CO2 ekv. Selvästi suurimman osan hiilijalanjäljestä muodostavat paperin valmistus (33%) ja painatus (31%).
"Aikakauslehtivuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan uudella henkilöautolla 45 kilometriä (CO2 ekv. = 164 g/km). Tehtyjen oletusten perusteella yhden aikakauslehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat siis noin kilometrin ajomatkaa henkilöautolla."
https://projectsites.vtt.fi/sites/leader/www.vtt.fi/sites/...
En valitettavasti löytänyt tällaisesta vatkaimesta mitään tietoa. Etsin kirjoista, verkosta, myös saksan kielisiä keittiölaitesivustoja, sekä vanhoista lehdistä Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Helsingissä on Tekniikan museo, josta voisi kysyä lisäapua, https://tekniikanmuseo.fi/, sähköpostiosoite, info@tekniikanmuseo.fi.
Tarkoittanet ohjelmasarjaa ”Iltavuoro”, jota TV2:n Ajanvietetoimitus teki 25 jaksoa vuosina 1967-1969. Sarjan ohjelmat olivat toivekonsertteja, joissa solistit esiintyivät eri työpaikoilla. Näistä konserttitallenteista vain yksi on säilynyt TV-arkistossa. Ritva-tietokannan mukaan säilynyt jakso on nimeltään ”Iltavuoro – toivekonsertti vaneritehtaassa”. Se on kuvattu Hämeenlinnassa. Sääksjärven jakelukeskuksessa marraskuussa 1967 kuvattu konsertti ei siis ole säilynyt. Siinä esiintyivät Irwin Goodman, Laila Halme ja Robin.
Lähteitä:
Rouva Ruutu vastaa Yleisradion sivulla 18.09.2008:
https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kotimainen-ohjelma-60-luvun-lopulta-iltavuoro.htm
Iltavuoro-ohjelman tiedot radio-...
Hei!
Kannattaa soittaa omaan lähkirjastoon tai käydä paikan päällä selvittämässä tilannetta. Kirjastossa voidaan tarkistaa, olisiko kirja päätynyt palauttamatta hyllyyn. Kirjan tiedot löytyvät tyttären kirjastokortin tiedoilla. Oman lähikirjaston yhteystiedot voi tarkistaa osoitteesta Helmet.fi.
Valitettavasti en pysty antamaan kysymykseen kovin tarkkaa vastausta. Yleisesti ottaen maalausten jäljennöksistä puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä teoksia, jotka on valmistettu samalla tekniikalla kuin alkuperäinenkin. Aikaisempina vuosisatoina kopioiminen oli taiteilijoiden tärkeä opiskelumetodi. Ajalla, jolloin valokuvia ei ollut saatavilla, matkustettiin kuuluisiin museoihin maalaamaan tai piirtämään jäljennöksiä.
Sotheby's-huutokauppakamari on järjestänyt joitakin mestariteosten jäljennösten huutokauppoja ja kertoo sivuillaan, miten ja millä perusteella jäljennösten arvo määräytyy. Siihen vaikuttavat työn ikä, laatu ja uskollisuus alkuperäiselle sekä tekijän henkilöllisyys, mikäli se on tiedossa. Arvoa voi olla mahdoton...
Pohdimme useampaakin kirjavaihtoehtoa, joissa käsitellään mopoja ja ihastumista. Näissä kaikissa olisi myös punertava ja sinertävä kansi. Jyri Paretskoin Shell´s Angles -kirjasta kerrotaan Kirjasammossa seuraavasti: Henri, Rudi ja Samu päättävät perustaa mopojengin, sillä mikä olisikaan hienompaa kuin ajella jengiliivit päällä mopolla, kaunis tyttö tarakalla? Tosin kellään ei ole tyttöystävää, eikä idean isällä Henrillä ole vielä sitä mopoakaan... Koska kuolematon idea syntyy huoltoaseman kulmilla notkuessa, nimeksi keksitään valtavan hieno ja vain kohtalaisen naurettava Shell's Angles. Liiviprojektiin värvätään mukaan myös Henrin salainen ihastus Milla, ja niin Shell's Angles on valmis ratsastamaan... Shell´s Angles on vuodelta 2013, ja...
Kadonneen kirjan voi korvata joko maksamalla kirjastolle kirjan hankintahinnan tai tuomalla vastaavan kappaleen tilalle. Korvaavan teoksen ei tarvitse olla käyttämätön, mutta sen on oltava siisti ja lainauskuntoinen. Kannattaa tarkastaa kirjan ISBN, sillä voi varmistaa että kyseessä on vastaava kappale. Korvaustapauksessa ota yhteyttä kirjastoon ja sovi miten hoidat korvauksen.
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi...
