Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Tulkitsisin, että kyse on virren 340 toisen säkeistön alusta, joka on suomennettuna "Kuin kaivoskuiluun piilottaa hän ajatuksensa" (suom. P. Kivekäs). LähdeRuotsin kirkon virsikirja (2003) https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4709360975
Tutkiskelin Kanada-maljasta ja jääkiekon mestaruusjuhlista vuosien varrella kirjoiteltua eikä vastaani tullut viitteitä siitä, ettei alkuperäinen palkinto olisi ollut ainakin hetkellisesti seremonioissa mukana joka kerta. Vuodesta 1992 alkaen alkuperäinen palkinto on luovutettu mestarijoukkueelle vain hetkeksi: aito malja annetaan voittajajoukkueelle jäällä mestaruuden ratkettua. Tämän jälkeen otetaan tarvittavat kuvat, alkuperäinen otetaan talteen ja tilalle vaihdetaan kopio.Alkuperäinen Kanada-malja on materiaaliltaan alpakkaa. Alun perin pokaalissa oli vain sen yläosa, malja ja puualusta. Palkintoa on jouduttu korottamaan jo kahdesti, kun vuodesta 1975 lähtien pokaaliin on kaiverrettu voittajajoukkueen lisäksi myös pelaajien nimet....
Valitettavasti en löytänyt kuvailuusi sopivaa äidinkielen oppikirjaa. Oma-alkuisia oppikirjasarjoja ovat Oma lukutaito, Oma aapinen ja Oma kieli. Näistä mikään ei sovi kuvailuusi. Oma lukutaito ja Oma aapinen -sarjat ovat värikuvitettuja ja kovakantisia. Oma kieli puolestaan on 1950-luvulta. Missään näistä kirjoista ei myöskään ole Säde Hagert -nimistä henkilöhahmoa.1990-luvun oppikirjasarjoista sana äidinkieli esiintyy sarjassa Koulun äidinkieli (Pirkko Kiravuo ym.). Voisikohan kyseessä olla se? Sen sisältöä en valitettavasti päässyt tarkistamaan, joten kuvituksesta tai henkilöhahmoista ei ole tarkempaa tietoa.
Jos arvelet, että merkeillä on rahallista tai keräilyarvoa, kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin tai valtakunnallisiin harrastajiin ja asiantuntijoihin.Suomen Filatelistiliiton artikkeli Mitä tehdä perimälläni kokoelmalla? antaa joitakin vinkkejä.https://www.filatelisti.fi/tietoa/mita-tehda-peritylle-kokoelmalle/Paikallinen postimerkkikerho voisi ehkä auttaa. Heillä saattaisi olla tietoa myös aloittelevista keräilijöistä siinä tapauksessa, että merkeillä ei ole arvoa.https://www.hmlpmkerho.fi/Myös postimerkkiliikkeet, jotkut antikvariaatit ja huutokaupat ostavat ja myyvät merkkejä.https://www.philabid.fi/Näistä kirjoista (löytyvät Hämeenlinnan kirjastosta) voisi olla hyötyä, vaikka ne onkin suunnattu keräilijöille:Postimerkkeilijän...
Keräilijän aarteet – Kupittaan savi -teoksessa kerrotaan, että esineen pohjaan maalatut nimikirjaimet kertovat sen, kuka tuotteen on suunnitellut ja/tai maalannut koristelun. Kun Marjukka Pääkkönen-Paasivirta toimi tehtaan taiteellisena johtajana 1950-luvulla, käytännöksi vakiintui, että tuotteet merkittiin tussisigneerauksella: Made in Finland ja suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet. Kupittaan saven esineiden tunnistamista vaikeuttaa se, etteivät he käyttäneet vuosileimoja. Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) löytyy Lastu-kirjastoista: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.317169?sid=4862061502Täältä löytyy yksi listaus Kupittaan saven taiteilijoiden signeerauksista: https://www.signaturer...
En löytänyt varmaa tietoa siitä, karkottaako nuotiotuli villielämiä. Vaikuttaisi siltä, että se voi karkoittaa joitain elämiä, mutta sen vaikutus vaihtelee eläinlajin ja tilanteen mukaan. Jotkin eläimet voivat olla uteliaita ja tulla lähemmäs, mutta toiset karttavat. Myös nuotiolla kypsennettävä ruoka voi houkutella jotain eläimiä lähestymään nuotiopaikkaa. Susia ei vuoden 2024 levinneisyyskartan mukaan ole ollut Perämeren saarissa. Näet levinneisyyskartan alla olevasta Ylen jutusta ja Luonnonvarakeskuksen tuottamasta raportista, johon juttu viittaa. Suurpedot-sivustolla on ohjeet suden ja muiden suurpetojen kohtaamiseen. Lähteet ja lisätietoaYle: Kartta näyttää, missä Suomen 295 sutta elävät 18.6.2024 https://yle.fi/a/74-...
Painoindeksi lasketaan jakamalla paino luvulla, jonka saa, kun kertoo pituuden itsellään. Esim. jos paino on 78 kg ja pituus 1,7m, jaetaan 78 1,7 x 1,7:llä
(2,89). Tuloksena on tässä tapauksessa 27.
Pentti Lempiäisen kirjassa Nimipäivättömien nimipäiväkirja mainitaan, että myös Rhean nimipäivä on 8.4. Nimen Rhea kirjoituasu perustuu kreikkalaiseen mytologiaan, kun taas Rea on roomalaista alkuperää.
Kirjojenvaihtopiste toimii itsepalveluperiaatteella. Meidän on mahdoton sinällään seurata, mitä kirjoja pisteeseen tulee, ja mitä sieltä menee. Joten tietyn kirjan seuraaminen ja varaaminen ei onnistu kirjaston henkilökunnan kautta. Voin vain neuvoa, että käyt itse säännöllisesti katsomassa kirjanvaihtopistettämme ja toivottavasti tärppää etsimäsi kirjan kanssa!
Hei!
Etsimäsi runo näyttäisi olevan nimeltä Morgon. Sen alkusanat ovat:
"När morgonens sol genom rutan smyger".
Keskivaiheella on kirjoittamasi säe hieman eri muodossa:
"ty dagen är du,
och ljuset är du,
solen är du,
och våren är du,
och hela det vackra, vackra,
väntande livet är du!"
Runo on kokoelmasta UrMOLN, 1922
Valitettavasti käännöstä ei löytynyt. Käytin apuneuvona Lahden runotietokantaa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Karin Boyelta ei ole suomeksi käännettyä kokoelmaa. Yksittäisiä runoja on antologioissa ja lehdissä. Tätä kyseistä runoa en löytänyt.
Hei!
Englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi on jo, pyritään tekemään tulevaisuudessa useammillakin kielillä. Tässä linkki:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php
Tässä hakupalveluita, joista teoksia kannattaa etsiä:
Aalto-yliopisto, joka on mukana Finna.fi -palvelussa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=AALTO#86355
Google scholar
https://scholar.google.fi/
WorldCat maailmanlaajuinen kirjastotietokanta
https://www.worldcat.org/
Kannattaa tutustua yhdistystoiminnasta julkaistuun kirjallisuuteen:
Yhdistysoikeus / Heikki Halila, Lauri Tarasti
Yhdistyksen ABC : opas suomalaiseen yhdistystoimintaan / Kari Loimu
Yhdistystoiminnan käsikirja / Kari Loimu
Yhdistystoimintaa säätelee yhdistyslaki. Lain 13 § käsittelee yhdistyksestä eroamista.
Lain 5 luku käsittelee päätöksentekoa ja muun muassa yhdistyksen kokousta ja kokouskutsua.
Yhdistyslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Hei,
turvetutkimusraportin 454 eli Vaasassa ja Mustasaaressa tutkitut suot ja niiden turvevarat on vapaasti luettavissa, mutta sen oikea linkki on http://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_454.pdf
Käyttäjätunnus on kirjastokorttisi takana oleva numerosarja. Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Jos unohdat tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kustantaja Tammen verkkosivuilla ei ole mitään viitettä tämän sarjan osien 4 ja 5 julkaisuaikataulusta. Tammen tiedottaja Ari Elo ari.elo@tammi.fi osaa varmaan paremmin kertoa, aikooko kustantaja suomentaa koko sarjan vai ei. Valitettavasti nimittäin ei ole mitään takeita siitä, että kerran aloitettu sarjan suomentaminen ja julkaiseminen viedään loppuun. Kustantaja on voinut tehdä sopimuksen koko sarjasta, mutta pidättää silti itselleen oikeuden olla julkaisematta, jos edelliset osat eivät ole menneet tarpeeksi hyvin kaupaksi. Tämä ei valitettavasti ole harvinaista.
Heikki Poroila
Savonlinnan kirjastosta pyydettiin sinua ottamaan yhteyttä kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Sitä kautta laina voidaan uusia, jos siihen ei ole varauksia. Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot/paakirjasto_joeli
