Venäjää ja karjalan kieltä tunteva tuttava kertoi, että sana on laina venäjän kielestä, ja tarkoittaa valurautaa. Karjalan kielen sanakirjan mukaan sanalla on karjalan kielessä useita merkityksiä: harkko-, valurauta; rautaharkko., rautapelti, tai rautapata:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Cukuna&b=1&ha=tsukuna
Toinen teoksista kuuluu varmaankin Camilla Mickwitzin Mimosa-trilogiaan, jossa päähenkilönä on noitatyttö Mimosa. Mämmi-kissa esiintyy ainakin kirjassa Mimosa ja täysikuufestivaali:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407980__Scamilla%20mickwitz%20mimosa__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__P0%2C1__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Trilogian muut teokset ovat:
Mimosa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407978__Scamilla%20mickwitz%20mimosa__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__P0%2C2__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Mimosan syntymäyö: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408006__Smimosan%20syntym%C3%A4y%C3%B6__Orightresult__U__X7?lang=fin...
Etsitty runo lienee Eila Kaustian Kullanruskea-kokoelman Rakkaussurussa lähdetään merille. Se sisältyy myös runoantologian Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta ero- ja jäähyväisrunojen osioon.
Vaikka Mustasaari onkin Helsingin seurakuntayhtymän omaisuutta, on se avoin kaikiin uskontokuntiin kuuluville sekä niihin kuulumattomille.
Kaupungin yleiset järjestyssäännöt rajaavat käyttöä. MyHelsinki
Helsingin piispat ovat jo vuonna 2016 toivoneet, että seurakunnan tiloja (ei kirkkoja) annetaan muslimien käyttöön. Yle
Ilmeisesti 2. kausi on tällä hetkellä saatavana vain Complete set -julkaisussa, jonka tekstityskielenä englanti. Toisesta kaudesta on ollut julkaisu, jossa on ruotsin- ja norjankielinen tekstitys, mutta se näyttäisi olevan loppuunmyyty.
Suomessa ainakin ympäristönsuojelulaki ja kaivoslaki säätelevät kullankaivuuta. Lait löytyvät Finlexistä:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621
Tietoa kullankaivuusta Yhdysvalloissa Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston EPA:n sivuilta. Suomeksi emme valitettavasti löytäneet tietoa:
https://www.epa.gov/regulatory-information-sector/mining-except-oil-and…
https://www.epa.gov/international-cooperation/reducing-mercury-pollutio…
Tietoa myös American Geosciences Institute (AGI) -järjestön sivuilta:
https://www.americangeosciences.org/critical-issues/faq/what-are-regula…
Hei,
Lastenkirjallisuusinsituutin Onnet-tietokannasta löytyi seuraavanlainen kirja. Tytön nini ei ole Saara, mutta muuten täsmää aika hyvin. Netistä löytyy kansikuvakin, jos sen perustella varmistuu, onko kyseessä sama kirja, jota haet.
Satu tuhmasta Kreetasta ja viisaasta Missusta
teksti: Emil Ludvik ; suom. Elvi Sinervo; kuv. Zdenek Miler
Helsinki : Kansankulttuuri, 1962
Tiivistelmä
Kreetta on niin laiska, ilkeä ja likainen että kaikki hylkäävät hänet: niin hänen kotinsa, huonekalunsa kuin vaatteensakin. Missu-kissan neuvokkuuden ansiosta ja huonekalujen ja muiden Kreetan kaltoin kohtelemien tavaroiden avulla Kreetta kuitenkin pestään, ja peseytymisen jälkeen tyttö on kuin toinen ihminen: alkaa pestä huonekaluja ja kissaansa, korjata...
Tilastoja löytyi Kuntaliiton sivun excel-taulukosta vuodelta 2019 yli 75-vuotiaista, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Luku Karkkilassa oli 922 ja Vihdissä 2111.
Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut antaa yli 65-vuotiaiden määrän, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/?rxid=444223df…
Tilastokeskuksesta luvut varmasti löytyvät ja sieltä voi kysyä asiasta, http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html.
Bob Dylanin kappaleeseen Every Grain of Sand ei ole tehty suomenkielistä sanoitusta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Paavo Rintalan teos Eläinten rauhanliike (1984) on Orwellia mukaileva, suomalainen ja satiirinen eläintarina, joka sopisi suoraan vertailukohdaksi Eläinten vallankumoukselle.
Muita mahdollisia vertailupareja voisivat olla esimerkiksi Lauri Pohjanpään poliittiset faabelirunot (esim. Metsän satuja ja muita runoja, 1924), Leena Krohnin hyönteismäisistä ihmisistä kertova Tainaron (1985) tai Pajtim Statovcin voimakasta eläinsymboliikkaa sisältävä Kissani Jugoslavia (2014).
Suomalaista satiiria vähäisemmällä eläinsymboliikalla edustaisivat esimerkiksi Veikko Huovisen teokset, kuten Lyhyet erikoiset (1967), Rauhanpiippu (1956) tai Lemmikkieläin (1966).
Jos kriteeriksi otetaan julkaistu oma runokokoelma, vahvoja ehdokkaita Tampereen ensimmäiseksi naisrunoilijaksi voisivat olla Ain'Elisabet Pennanen ja Aliina Salomaa. Pennasen esikoiskokoelma Tschandalan vanki ilmestyi vuonna 1907, Salomaan alun perin pääasiassa Wäinämöinen-lehdessä julkaistuista runoista koottu postuumi kokoelma Ylöspäin vuonna 1909.
Liikennevalon linssien pinta on tarkoituksella "sikin sokin naarmuinen".
Naarmut estävät auringonvalon heijastuksen haittoja. Liikennevalon vaihtuminen on helpompi havaita.
Pinnan kuvioiden ansiosta valo on myös helpompi nähdä monelta suunnalta.
http://www.kbrhorse.net/signals/lenses02.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Traffic_light
Kyseisen kappaleen suuri suosio on nimenomaan "Amelie"-elokuvan ansiota. Fréhel (1891-1951) oli suosittu laulaja Ranskassa erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Hän esiintyi monissa tuon ajan suosituissa elokuvissa (esim. Pépé le Moko) ja oli haluttu esiintyjä Ranskan estradeilla. Hän oli kuitenkin pahasti alkoholisoitunut ja huumeriippuvainen, mikä pilasi lopulta hänen uransa. Hän vetäytyi addiktioidensa vuoksi pois julkisuudesta viimeisinä vuosinaan, vaikka hänellä olisi ollut esiintyjänä kysyntää myös Ranskan ulkopuolella. "Amelie"-elokuvan kautta hänen laulunsa ovat tavoittaneet jälleen uusia sukupolvia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9hel
"Ruotsalainen juoma" oli - nimensä mukaisesti - ruotsalaisten kolmikymmenvuotisessa sodassa käyttämä kidutusmenetelmä. Yksi varhaisimmista ja havainnollisimmista kuvauksista sen käytöstä sisältyy Grimmelshausenin vuonna 1668 julkaistuun romaaniin Seikkailukas Simplicissimus (suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1950): "Renki kellistettiin maahan; hänen hampaittensa väliin tungettiin kiila, ja sitten kaadettiin hänen suuhunsa kiulullinen haisevaa lantavettä. Sitä he sanoivat ruotsalaiseksi juomaksi -- ." (s. 31, suomennos Werner Anttila)
The Disgusting Swedish Torture Drink - KnowledgeNuts
Kirja on ilmestynyt Mirja Rutasen suomentamana nimellä
Unia, ajatuksia, muistikuvia
ainakin kuutena painoksena, ensimmäinen v. 1985.
Saatavuudesta löytyy tietoja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) sivulta
www.helmet.fi
Olisikohan nyt sattunut jokin sekaannus?
Oletteko Helmet-kirjastojen asiakas? En löytänyt aivan Teidän
nimellänne olevaa asiakasta, mutta lähes samannimisen, jolla oli
tuo Kalavale lainassa.
Soitin Munkkiniemen kirjastoon, jonka kappale oli tuo rekisterissä
näkyvä teos. Kirja ei ollut hyllyssä.
Pyydän Teistä ystävällisesti kääntymään sen kirjaston puoleen,
josta olette lainannut ko. teoksen. Jos kyseessä on Munkkiniemen
kirjasto, ohessa yhteystiedot:
p. 09-31085033
Riihitie 22
00099 Helsingin kaupunki
sähköposti: munkkiniemen_kirjasto@hel.fi
Tätä kautta on valitettavasti mahdotonta selvittää kaikkien kauppojen tuotevalikoimaa, mutta ainakin valmiina juomana jotkut näyttävät löytäneen root beeriä Suomestakin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6699211
Myös nettikaupasta sitä näyttäisi saavan:
http://www.behnfords.fi/juomat-c-164.html
Sen sijaan mitään uutteita tai jauheita root beerin valmistamiseen en onnistunut löytämään. Asiaa kannattaisikin varmaan pikemmin kysellä esim. erilaisilta keskustelupalstoilta.
