Kirja löytyy Linda-tietokannasta osoitteesta http://finna.fi Tietokanta ei ole vapaasti selailtavissa netissä, vaan sinne pääsee Helsingin kaupunginkirjaston ja Helsingin yliopiston koneilta. Lähin kirjasto, mistä se löytyy on Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta.
Kierkegaardin Joko-tahi -teosta ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa näyttää olevan paikalla kirja Sören kierkegaardin teoksia osat 1 ja 2, johon Joko tahi sisältyy Koskenniemen suomennoksena.
http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Mikrofilmin lukulaite on Oulun kaupunginkirjaston lukusalissa (3. krs.) Lukusali on avoinna ma-pe 9-20, la 10-17, su 12-16, juhlapyhien aattopäivinä 9-17. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata käyttöönsä etukäteen (p. 08-558 47321).
Ihminen ei ole kyylle saalis, joten sen ensimmäinen isku voi olla ns. myrkytön varoitusisku. Puraisu on aina lyhytaikainen, kyy ei jää koiran lailla puremaan kohdettaan, koska tarkoitus on vain myrkyn siirtäminen. Kerrotaan kyllä juttuja käärmeistä, jotka ovat iskeneet kumisaappaaseen ja hampaat ovat jääneet siihen kiinni. Se ei ole kuitenkaan käärmeen tarkoitus vaan vahinko.
Kyyn pureman terveysvaikutuksista ja toimenpiteistä on tietoa oheisten linkkien takana. Kyyn puremaan on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka se ei aikuiselle ihmiselle ole välttämättä hengenvaarallinen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://www.tohtori.fi/?page=3830134&id=4565283
Heikki Poroila
Suomalaiselle tällainen ilmaisu kieltämättä vihjaa, että puhuja on samaa sukupuolta. Mutta jos ilmaisu esiintyy tilanteessa, jossa on esimerkiksi töissä miehiä ja naisia, mutta jompia kumpia on esimerkiksi jollain osastolla selvä enemmistö, eihän se väärinkään olisi miehen sanoa "tyttöjen kanssa". Tällaisessa tilanteessa olisi ehkä kuitenkin parempi lisätä lauseeseen jokin selventävä ilmaisu kuten "korjaamon poikien kanssa juteltiin siitä", jolloin asiasta puhuva nainen ei välttämättä laske itseään samaan ryhmään. Sen sijaan ilmaisu "muitten tyttöjen kanssa juteltiin" vahvistaa, että puhuja on samaa sukupuolta.
Jos ei sanojan sukupuolta voi tietää, kuulija tai lukija todennäköisesti olettaa, että ilmaisun käyttäjä on samaa sukupuolta kuin...
Kyllä sarjassa on julkaistu myös osa 2 (Gehrman 2000). Se löytyy esimerkiksi HelMetin kokoelmasta tätä kautta: http://luettelo.helmet.fi/record=b2030810~S9*fin. Sen saa kaukolainaksi Kittilään kuten muunkin HelMet-aineiston.
Heikki Poroila
Valitettavasti Helmet-uutuusluetteloita voi toistaiseksi selata vain RSS-muodossa. Napsauta luettelon nimen vieressä olevaa RSS-kuvaketta, niin saat uutuudet esiin.
Ongelmaa tutkitaan ja toivottavasti uutuusluetteloita pääsee taas mahdollisimman pian selailemaan normaaliin tapaan. Pahoittelen häiriötä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Uudenkaupungin kirjastossa ei ole kirjojen kierrätyshyllyä. Kirjalahjoja voidaan ottaa vastaan, jos niitä tarvitaan kirjaston kokoelmiin. Kannattaa käydä kirjastossa kysymässä tarkemmin.
Kouvolan kirjastoissa on lainattavissa useita erilaisia versioita Kama Sutra -teoksesta. Tarkat tiedot saatavuudesta eri kirjastoissa voit itse tarkistaa kirjaston aineistohausta osoitteessa Kyyti.fi tai kysymällä suoraan lähikirjastostastasi.
Postikorttien historiaa ja merkitystä käsitteleviä teoksia on julkaistu paljon. Esimerkiksi Finnasta (https://finna.fi/) löytyy hakusanalla ”postikortti historia” yli 400 tulosta, kun aineistotyypiksi valitsee kirjan. Palvelusta on mahdollista myös katsella vanhoja postikortteja.
Erik Johansonin ja Teuvo Termosen kirjoittamassa teoksessa ”Postikortti Suomessa” (1981) kerrotaan postikortin historiasta ja sen kehitysvaiheista. Kirjan mukaan vanhimmat postikortin kaltaiset kuvitetut tervehdykset ovat noin vuodelta tuhat, jolloin kortit tehtiin papyrus- tai puulevylle. Teollisesti postikortteja alettiin valmistaa 1700-luvulla Ranskassa, ja 1840-luvulla Englannissa alettiin lähettää valokuvapostikortteja. 1840-luvun Englannista ovat...
Tunnusluvun uusinta vaatii käyntiä kirjastossa. Ota myös henkilötodistus mukaasi ja kerro asiasta henkilökunnalle niin saat valita uuden tunnusluvun, joka yhdistetään kirjastokorttiisi.
Mainitsemasi venäläinen nimi (Евгеневна) translitteroidaan suomenkieliseen tekstiin muodossa Jevgenjevna.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk49/Venalaisten_henkilonnimien_opas.pdf
Tutkin kirjaston kokoelmia ja kysyin asiaa vielä suoraan Otto Latvaltakin, mutta cecaelia-merihirviölle ei ilmeisesti ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä nimitystä. Suomentajalla on siis mahdollisuus keksiä itse sopivalta kuulostava nimitys olennolle.
Muutaman matkatoimiston lähteen mukaan tämän Uuden-Seelannin kiiltomadot ovat laji, joka löytyy vain juuri näistä luolista. Kiiltomatojen heimoon kuuluu noin 2000 lajia, Tämän lajin nimi ei selvinnyt, eikä siis löytynyt tietoa juuri tämän kiiltomatolajin elintavoista. Alla yleistä tietoa kiiltomadoista Oulun yliopiston sivuilta:
https://www.oulu.fi/yliopisto/node/53604
Kiiltomatoluolaa esitellään monilla matkailijoiden sivustoilla:
http://adalminasadventures.com/waitomo-kiiltomatojen-tahtitaivaan/
Keski-Häme-lehden artikkelin mukaan kiiltomatonaaraat houkuttelevat koirasta luokseen valollaan. Myös toukat hehkuvat, mutta tällöin valon on tarkoitus varoittaa petoja niiden pahasta mausta. Kiiltomatoaikuinen ei syö lainkaan....
Jätti Janhunen -kuvakirjan kirjoittaja ja piirtäjä on Olle Snismarck. Kirja on ilmestynyt Pellefantti-sarjassa ja sen on kustantanut Kustannus Oy Williams 1970-luvulla. Kirjan tiedot löytyivät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/)
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=55724&PROFILESET=SNK2&DATABASE=6&DEPARTMENT=0&SORT=3&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&LOCATIONID=10,1,9
Tässä vielä tiivistelmä kirjan sisällöstä:
Jättiläinen nimeltään Janhunen asuu nimettömässä maassa, jossa parhainta herkkua sen mielestä ovat talojen tiilikatot. Ihmisiä harmittaa, koska sadesäällä ilman suojaavaa kattoa he vilustuvat. Maahan...
Suomenkielisiä yleisteoksia apinoista on verrattain vähän, yksittäisiin lajeihin keskittyviä kirjoja löytyy hieman enemmän. Jos hakua laajennetaan kattamaan myös vieraskielinen aineisto, kirjoja löytyy enemmän. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on muutama käypä englanninkielinen teos aiheesta, jos suomenkielisyys ei ole ehdoton edellytys.
Bloom, Steve, Ihmeelliset apinat
Goodall, Jane, Simpanssien valtakunta
Strum, Shirley C., Melkein ihmisiä : matka paviaanien maailmaan
MacKinnon, John, Punaisen apinan jäljillä [oranki]
Morris, Desmond, Planet Ape
Morris, Desmond, Monkey
Nowak, Ronald M., Walker's primates of the world
Redmond, Ian, Primates of the world
Ensisijaisesti nuorille lukijoille suunnatuista teoksista mainittakoon...
Matthew Walkerin teosta Miksi nukumme : unen voima (2019) on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Näin ollen teosta ei tilata kaukolainaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Jos haluat lainata teoksen Keravalta, sinun pitää rekisteröityä Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi ja käydä lainaamassa teos jostakin Kirkes-kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit lukea lisätietoa Kirkes-kirjastojen asiakkuudesta.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/kirjastokortti
