Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Se ei sanoituksen perusteella ole ainakaan Meiju Suvaksen Diggii Loo Diggi Ley (alunperin ruotsalaisen Herreyksen kappale).
Muistaisiko joku mistä laulusta kyseinen pätkä voisi olla? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Archerin katalogin 2015 mukaan vastaava Champion-tulppa olisi DJ7Y ja vastaava NGK-tulppa BPM7F (katalogin s. 50).
https://www.pmdinternational.com.au/catalogues/archer/ARCHER%202015%20C…
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
Tekoälyllä on epäilemättä vaikutusta työskentelyyn monissa työtehtävissä jo nyt. Koulutuksissa ja keskusteluissa on käynyt ilmi, että tekoäly muun muassa auttaa tekemään tiivistelmiä pidemmistä teksteistä ja kirjoittamaan sähköposteja. Myös Kysy kirjastonhoitajtalta -palvelu tutkii mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä. Tässä muutamia kommentteja nykytilanteen pohjalta.
Rajoitteita
Nimi velvoittaa. Olemme alusta asti profiloituneet palveluna, joka tarjoaa kirjaston henkilökunnan palvelua eli ihmisen antamaa henkilökohtaista palvelua. Tästä emme halua luopua. Eri asia on, ryhdytäänkö kirjaston palvelua ja työskentelyä yleensä muuttamaan niin, että sitä teetetään tekoälyllä tai roboteilla. Silloin tilanne muuttuu tietysti meidänkin...
Punkalaitumen Sanomat löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista vuodesta 1908 vuoteen 1939.
Linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?title=1236-8415&orderBy=DATE
Valtiolle voi tehdä oma-aloitteisen lahjoituksen. Tarkempia ohjeita voi kysyä Valtiokonttorista: https://www.valtiokonttori.fi/yhteystiedot/valtiokonttorin-yhteystiedot/
Lisätietoa löytyy mm. seuraavista verkkouutisista:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006146782.html
https://www.verkkouutiset.fi/a/valtiolle-voi-lahjoittaa-rahaa-mutta-til…
Kumpaankaan kysymykseen ei pysty antamaan suoraa vastausta. Pellavan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. sadon onnistuminen ja oma osaamisesi pellavan käsittelyssä. Aarin alalta voisi saada riittävästi pellavaa esimerkiksi muutaman pyyhkeen tekemiseen, mutta huonolla tuurilla sato tuhoutuu ja siitä ei saa mitään.Lampaan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. lampaan rotu ja se, kuinka ohutta lankaa villasta kehrätään. Yhdellä keritsemiskerralla suomenlampaasta saa villaa pari kiloa, muista roduista voi saada enemmän. Yhden lampaan villoista saa helposti kintaat, villapaidan tai enemmänkin vaatetta.Lisää tietoa suomenlampaan villasta: https://www.meillakotona.fi/artikkelit/suomenlampaan-villa
Kainuusta ja Kajaanista on kirjoitettu varsin kattavia paikallishistorioita, ja nämä käsittelevät myös isovihaa ja sen jälkeistä aikaa alueella. Tässä muutamia kirjoja:Vartiainen, A. (1980). Kajaanin kaupungin historia. I: Isonvihan loppuun / kirjoittanut A. Vartiainen (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Tyrkkö, M. (1980). Kajaanin kaupungin historia. II: V. v. 1717-1809 / Martti Tyrkkö (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Huurre, M., Keränen, J., Mielikäinen, J., Huurre, M., Keränen, J., & Huurre, M. (1986). Kainuun historia: 1, Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto.Turpeinen, O., & Mielikäinen, J. (1985). Kainuun historia. 2: Väestö ja talous 1721-1982. Kainuun maakuntaliitto.Heikkinen, A. (1986). Kainuun historia. 3: Hallinto ja...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Turun Unioninkatu kuuluu Telakkarannan alueeseen. Telakkarannan kaavaan suunniteltiin Kalmarin unioniin liittyvä sanastoa. Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikiven mukaan Korppolaismäki, Turun linna ja niiden väliin jäävä Telakkarannaksi kutsuttu rantasiivu ovat valtakunnan historian kannalta niin merkittäviä, että nimeämisen lähtökohdaksi otettiin valtiollinen historia. Siinä sijaitsi ennen muinoin Suomen portti, ja sinne keskittyivät myös taistelut. Näitä muistetaan muun muassa seuraavin nimin: Kuningatar Margaretan laituri, Unioninkatu, Eerik Pommerilaisen ranta ja Kaarle Knuutinpojan rantatie.Turun Sanomat "Turun nimistöä ruokkivat historia, työ ja meri" 25.5.2008 https://www.ts.fi/teemat/1074284767
Sirkka Seljan runossa Kuka nukkuu tuutussasi (kokoelmasta Niinkuin ovi, 1953) kyseiset kohdat kuuluvat näin: "Tuutisinpa tuutussani armaan silmien sineä" ja "Nukkuis tähti tuutussani".Sirkka Selja: Riikinkukon lapsi : Valitut runot 1942 - 2010 (2010, s. 94)
John Redlandin säveltämästä ”Den gula paviljongen” -kappaleesta on julkaistu myös suomeksi laulettuja versioita ja nuotteja, joissa on suomenkieliset sanat. Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoitus, jossa on vain muutama säe, on julkaistu nimellä ”Keltapaviljonki” ”Suuren toivelaulukirjan” osassa 20 ja nuotissa Solistiyhtye Suomi: ”Solistiyhtye Suomi” (Fazer, 1987). Sanoitus sisältyy myös kirjaan Palle: ”Pallen parhaat : ’kulttuurikuplittajan’ kuusi vuosikymmentä” (Alea-kirja, 1986, s. 219). Sanoitus alkaa: ”Jos sitten mentäisiin”. Sanoissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.Laulun ovat levyttäneet Pallen sanoin esimerkiksi Matti Louhivuori nimellä ”Pikkupaviljonki” ja ”Keltainen paviljonki” ja Solistiyhtye Suomi...
Larin-Kyöstin runo "Lapin joulu" sisältyy esimerkiksi hänen kirjaansa "Sydänpäivän lauluja" (K. J. Gummerus, 1916), joka on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. "Lapin joulu" alkaa sivulta 86 sanoilla "Lauloi lappi lapsellensa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20lauluja&term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20laulu&page=90Erkki Melartinin säveltämä laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).
Ihan samannimistä asiaa en löydä, mutta olisikohan kysymyksessä laulu "Humppaa pumppaa kuningas jumppaa", joka on laulukirjasssa nimeltään Olin laulukirja, Otava 2000. Tämä julkaisu löytyy varmasti monista kirjastoista.
Olisiko kyseessä elokuva Benjamin Buttonin uskomaton elämä, joka pohjautuu F. Scott. Fitzgeraldin novelliin. Elokuvan on ohjannut David Fincher, ja pääosissa ovat Brad Pitt ja Cate Blancett. Elokuvan ensi-ilta on Suomessa 20.2.2009.
http://www.finnkino.fi/movies/premieres/
Digimuodossa (mp3 yms.) kirjastosta ei löydy musiikkiäänitteitä.
Mutta kirjastossa, esimerkiksi pääkirjaston musiikkiosastolla, on paljon erilaisia 60-luvun hittejä cd-levyillä.
Harakan saaressa on ollut venäläisissä linnoituksissa tyypillinen kapearaiteinen rautatie.
Erkki Päiväläisen teoksessa Kemian vuodet Harakassa, 1988, kerrotaan sivulla 27 mm., että venäläiset ovat linnoittaneet Harakan saarta erityisesti Krimin sodan aikana (1853-1856). Venäläisten linnoitusten huollon ja täydennysten hoitamista varten saariin rakennettiin laivalaiturit, mukulakivetyt tiet tai kapearaiteinen rautatie. Rautatiellä pieni veturi (lokomobiili, lokomoauto) veti raskaita tykkejä ja ammuksia.
Kuva tällaisesta veturista löytyy mm. Museoviraston Rakennushistorian osaston julkaisusta no 9 2/79 sivulta 25.
