Lumon kirjastosta voi lainata varattua aineistoa ja sinne voi tehdä uusia varauksia maanantaista 11.5. alkaen. Voit siis varata mittarin 11.5. alkaen netissä helmet.fi tai puhelimitse Lumon kirjastosta. Mittari löytyy helmet-hausta nimellä "energiamittari".
Kun saat ilmoituksen että varaus on noudettavissa, voit hakea mittarin kirjastosta. Löydät lisätietoa asioinnista Vantaan kirjastoissa 11.5.-31.5. välisenä aikana täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Vantaan_kirjastot_avoinna_rajoitetusti_1(210372).
Liittoutuneiden muuri Perè Lachaisen hautausmaalla on sekä teloitus- että hautapaikka: surmatut kommunardit haudattiin siihen, mihin he kaatuivat.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Delia Gray-Durant, Paris
Prosper Lissagaray, Parisin veripäivät eli Parisin kommunin historia v. 1871
Tekijänoikeuslaissa ja –asetuksessa säännellään tekijänoikeuksista.
Tekijänoikeuslaki on saatavilla Finlexissä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Lähtökohta on, että tekijänoikeudenalaisesta aineistosta ei saa tehdä kopioita ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tähän on joitakin poikkeuksia, kuten esimerkiksi kopiointi omaa, yksityistä käyttöä varten. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan itselle voi valmistaa kappaleita omaan käyttöön. Kappaleen valmistamisen voi antaa ulkopuolisen tehtäväksi.
Tekijänoikeuslaissa on myös joitakin kirjastoja koskevia rajoituksia jotka sääntelevät kopiointia kirjastoissa (16, 16 a, 16 b, 16 d ja 16 e §§)
Tekijänoikeuslain 9 §:ssä on...
Kysymykseen on haastavaa löytää täysin tyhjentävää vastausta, sillä joukkojen määrissä Saksan alueella oli merkittäviä vaihteluita kyseisten vuosien aikana. Lisäksi eri lähteissä on havaittavissa ristiriitaisuuksia.
Välittömästi sodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 joukkojen määrä Saksan alueella ylipäätään oli ymmärrettävästi korkea, mutta kotiuttamisten ja uudelleenjärjestelyiden myötä määrä alkoi kuitenkin laskea varsin nopeasti. Berliinin saarto 1948-1949 lisäsi jännitettä alueella uudelleen, mikä näkyi myös joukkojen määrässä.
Euroopan taisteluiden päättyessä toukokuussa 1945 Yhdysvalloilla oli Saksassa 61 divisioonaa, yhteensä 1 622 000 sotilasta. Jo myöhemmin kesällä 1945 julkaistiin suunnitelma miehitysjoukoista, joiden mukaan...
Saippuaa valmistetaan keittämällä rasvoja tai öljyjä emästen kanssa. Maultaan emäkset ovat karvaita. Hyvä tuoksu johtuu saippuoimisessa käytetyistä estereistä, jotka tuoksuvat useimmiten hyvältä.
Lähteet:
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/saippuan_valmistus_opettaja.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Em%C3%A4s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esterit
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa tiedonlähteille.
Tekijanoikeus.fi –sivustolla on tietoa tekijänoikeudesta ja linkkejä tekijänoikeusjärjestöjen sivuille
https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A
Opasnetistä löytyi sivusto Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ilmastopäästöistä: http://fi.opasnet.org/fi/Terveydenhuollon_ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t
Opasnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan tutkijan Jouni Tuomiston ylläpitämä wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.
Ylellä on hyvä sivu ilmastonmuutoksesta:
https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fyle.f…
Suomen ympäristökeskuksella on hyvä raportti lääketeollisuuden ympäristöasioista:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302215/SYKEra_20_2019…
Ympäristökeskuksesta voi kysyä...
Hei!
Nyt näyttäisi siltä, että valitettavasti Kullervo Karjalaisen suomentamaa versiota Toreadorin laulusta/-aariasta ei löydy minkään kirjaston kokoelmasta.
Meiltä Turusta löytyy kyllä Kaj Chydeniuksen suomennettu libretto Bizetin oopperasta Carmen mistä kyseinen aaria on. Meiltä löytyy myös Tauno Pylkkäsen suomennos Pieni toivelaulukirja 2- nuottikirjasta sekä Pylkkäsen ja Toivo Muroman suomennos Suuri toivelaulukirja- sarjan osasta Toivotuimmat.
Finna.fi- haun (Carmen, Bizet) kautta löytyy mm. useita suomennettuja librettoja Suomen eri kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&lookfor=carmen+bizet&type=AllFields...
Rantanen: linkki aikaisempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-rantanen-on-saanut?languag…
Hartonen: Hart-alku on peräisin germaanisista henkilönnimistä. Näitä nimiä olivat mm. Hartwig, Harteke, Hartich. Niistä on Suomeen tullut useita nimiä: esim. Harti, Harto ja Harttu. Keskiajalla nimimuotoja olivat mm. Hardus, Hardo, Hartulan Rawald, Gudmund Hardoinen, Hartuisten Madtz, Hardojoisten Madz. Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Sivu 101.
Kyseessä on ollut aika varmasti kilkki. Kilkit ovat raadonsyöjiä ja iskevät kiinni verkkoon takertuneisiin kaloihin. Näin ne kulkeutuvat kalojen mukana myös kalatukkuihin ja -kauppoihin.
Kannatta kokeilla verkossa olevaa Luontoportin lajitunnistusta. Palvelussa voit hakea Suomen luonnosta löytyviä lajeja mm. niiden ulkomuodon perusteella. Tässä Luontoportin tietopaketti kilkistä:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/kilkki
Nyt olen löytänyt tämän marssin: Lahti, 21.07.1931, nro 81, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1871848?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Runo muistuttaa amerikkalaisen Edwin Markhamin runoa Outwitted:
He drew a circle that shut me out —
Heretic, rebel, a thing to flout.
But Love and I had the wit to win:
We drew a circle that took him in!
Markhamin runoja on suomennettu vain vähän. "Tämän runon haluaisin kuulla 2" (Tammi, 1988) teoksesta löytyy runo nimeltä 'Kuokkamies', mutta siinä ei ollut kyseisiä säkeitä. Erkki Mutru on julkaissut teoksen "Luotilanka" (Koilliskulma, 1989), joka sisältää Mutrun omien runojen lisäksi kaksi Markhamin suomennosta 'Suotuisa hetki' ja 'Velvollisuus', mutta tätä kirjaa en saanut käsiini.
Tässä "Luotilangan" saatavuustietoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1059991?lang=fin
Kysy kirjastonhoitajalta on Suomen kirjastojen yhteinen tietopalvelu, mukana vastaamassa on yli 90 kirjastoa. Sivustoa julkaisee Kirjastot.fi-toimitus, joka on osa Helsingin kaupunginkirjastoon sijoitettuja valtakunnallisia kehittämispalveluja, jotka hoitavat yleisten kirjastojen valtakunnallista kehittämistehtävää (VAKE).
Tietoa palvelusta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Valtakunnallinen kehittämistehtävä, https://www.kirjastot.fi/vake-esite-2020-teksti?language_content_entity…
Kirsti Arajärven kirjassa Vesilahden historia (1950) on luku Vesilahden kantatilojen historiaa (sivut 639-673). Siinä on jonkin verran tietoa myös torpista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140538__SVesilahden%20hi…;
Minna Valkaman kokoamalta Torpparitietoa Vesilahdesta -sivustolta löytyy tietoa mm. joistakin Laukon torpista:
https://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html
Minna Valkaman sivulla Vesilahden torppariajan historiaa on myös tietoa torpista:
https://www.narvasoft.fi/laukko/torppahistoria.html
Kielitoimiston sanakirjan toimituksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanojen merkitysten esittämisjärjestys noudattaa Kielitoimiston sanakirjassa tavallisesti merkitysten yleisyysjärjestystä nykykielessä, ei esimerkiksi kronologista, kielihistoriallista järjestystä. Konkreettinen merkitys esitetään yleensä ennen abstraktia (esim. kuvallista), ja jos vanhempi ja uudempi merkitys ovat yhtä yleisiä, vanhempi esitetään ensin.
Yleisyysperiaate on ensisijainen, ja se 'voittaa' konkreettisuusperiaatteen esimerkiksi sana-artikkelissa kauna: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kauna."
Kielitoimiston sanakirjan toimitus/Kotus
Voisiko kyseessä olla Topeliuksen "Vattumato" Maija Karman kuvituksella? Siinä tytöt eksyvät metsään, nukkuvat siellä yönsä ja aamulla he heräävät ylellisessä vuoteessa metsän keskellä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lukijalta saamamme kommentin mukaan kirja voisi olla Pirkko Vainion kirja Kuplamatka kukkarantaan.
Voit finna.fi -sivulla valita tarkennetun haun ja siinä kirjoittaa hakusanat "kirjallisuusarvostelut" ja "Lönnroth, Heleena".
Näin saat viitteitä arvosteluihin. Esimerkiksi vanhoja Ruumiin kulttuuri -lehtiä voi hakea Helmetin sivuilta.
Samoin kirjasampo.fi palvelu tarjoaa aikalaisarvosteluja. Kirjallisuusarvosteluja -lehteä ja vanhoja Parnasson numeroita voi selata kirjastossa. Voit myös tähän Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun kirjoittaa hakusanan "kirjallisuusarvostelut" ja katsoa mitä neuvoja saat näin.
kyllä voi. Kannattaa laittaa kirjaston osoitteen lisäksi kuoreen maininta "lainojen palautus"
osoite on seuraava:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100
Jyväskylä.
Heinäveden kirjastosta löytyvät Marita Lindqvistin teokset: Maleena saa pikkuveljen, Maleena menee kouluun, Maleena yksitoistavuotias, Maleenan joulu ja Maleenan paras kesä.
Jos haluat tietää mitä kirjoja Heinäveden kirjaston kokoelmissa voin etsiä niitä kirjaston aineistotietokannasta:
osoitteessa: http://heinavesi.kirjas.to/ , valitse tiedonhaku.
Hyvää syksyn jatkoa myös sinulle!
CD, johon liittyy myös kirja löytyy Huutoniemen ja Suvilahden sivukirjastojen lastenosastoilta sekä kirjastoautosta. Näytti juuri nyt olevan kaikkialla paikallakin.
Voit itse tarkistaa aineiston löytymistä verkkokirjastostamme:
verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa? ja myös varata lainassa tai hyllyssä olevaa aineistoa noudettavaksi haluamastasi toimipisteestä. Varaamista varten tarvitset salasanan, joka on sama kuin automaateissamme käytettävä PIN-koodi sekä lainaajanumeron (kirjastokortista). Ellei sinulla vielä ole salasanaa, saat sen käymällä henkilökohtaisesti missä tahansa palvelupisteessämme.
