Erik H. Eriksonin teoksen Lapsuus ja yhteiskunta kummankin painoksen (1962 ja 1982) painopaikka on Jyväskylä ja kustantaja on Gummerus.
https://finna.fi
Vaski-kirjastojen eräpäivämuistutus on mahdollista saada vain sähköpostina. Oletusarvoisesti sähköpostin ei pitäisi mennä roskapostiin, mutta voit tarkistaa asian omasta postistasi. Mene G-mailin valikon kautta kohtaan roskaposti ja mikäli roskapostista löytyy kirjaston eräpäivämuistutus, mene sen kohdalle kursorilla ja klikkaa hiiren oikeaa puolta ja valitse "ei roskaposti". Voimme testata tätä nyt myös siten, että lähetämme järjestelmästä viestin sinulle. Mikäli se menee roskapostiin, voit yllä mainittuja ohjeita noudattaen muuttaa kirjaston lähettäjänä "ei roskapostiksi". Mikäli viesti tulee normaalisti, roskapostista ei ole huolta.
Sisäinen tarkastus on eduskunnan kanslian muista toiminnoista riippumaton yksikkö. Se raportoi hallinnollisesti puhemiehelle ja toimintansa tuloksista kansliatoimikunnalle.
Sisäisen tarkastuksen tehtäviä hoitaa tarkastuspäällikkö.
Tuglas-seuran ja Baltia-kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi vastaus kysymykseenne.
Kyseessä on vuoden 2009 Tallinna laul –sävellyskilpailun voittajalaulu Tallinn. Kappaleen on säveltänyt Piret Laikre, sanat ja sovitus on Tõnu ja Piret Laikren. Solisteina laulavat Raimondo Laikre ja Marvi Vallaste ja heitä säestävät Daniel Reinaru (rummut), Kaarel Liiv (basso), Merje Kägu (kitara).
https://www.tallinn.ee/est/uudised?id=26095
Etsimäsi runo on Tiarnia-sarjan kokoelmasta Tanssiinkutsu (1980), sen neljäs runo.
Saat runon sähköpostiisi.
Pentti Saarikoski: Tiarnia-sarja (Otava, 2012
Kysyin tätä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sieltä neuvottiin tiedustelemaan asiaa Kansallisarkiston yhteydessä toimivalta heraldiselta lautakunnalta https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/tehtavat_organisaatio/heraldinen-lautakunta
Voit lähettää kysymyksi lautakunnalle kirjaamon kautta kirjaamo@arkisto.fi .
Kyseessä lienee ns. lentikulaarinen kuva -painos:
https://www.discogs.com/ACDC-Rock-Or-Bust/release/6343565
Katselukulman mukaan muuttuva kuva tai kolmiulotteinen syvyysvaikutelman luova stereokuva kaksiulotteisella pinnalla luodaan erillisen linssilevyn avulla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentikulaarinen_kuva
James Joycen Odysseus (Ulysses) on niin sanottu yhdenpäivänromaani, jonka tapahtumat sijoittuvat yhteen vuorokauteen. Yhdenpäivänromaanit on asiasana, jolla löytyy kirjastotietokannoista ja esimerkiksi Kirjasammosta helposti lukuisia teoksia.
Yhdenpäivänromaaneja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:
Virginia Woolf: Mrs. Dalloway
George Saunders: Lincoln Bardossa
John Steinbeck: Oikutteleva bussi
Don de Lillo: Cosmopolis
Michael Cunningham: Tunnit
Ian McEwan: Lauantai
Aleksander Solženitsyn: Ivan Denisovitšin päivä
Claude Simon: Historia
Volter Kilpi: Alastalon salissa : kuvaus saaristosta
Mika Waltari: Surun ja ilon kaupunki
Kari Hotakainen: Jumalan sana
Joel Lehtonen: Putkinotko
Kirjoittamalla Helmet-hakuun...
Kysyin viisaammilta kollegoita ja Leena Helsingistä muisti Swanin sadun Tyttö ja kuolema. Olisikohan se oikea, vaikka pikku poika onkin tyttö?"Vähän sinne päin kuin kysymäsi satu on Anni Swanin satu ”Tyttö ja kuolema”. Siinä tyttö, muistaakseni Liisa, lähtee juhliin vaikka äiti on vaikeasti sairaana.Kuolema vie äidin hengen, joka on kynttilän muodossa. Liisa ryntää kuoleman perään ja saa riistettyä kynttilän ja vietyä sen kotiin. Äiti pelastuu, onnellinen loppu. Rudolf Koivun upeat kuvat." Helmet kirjastosta löytyy kaksikin eri painosta Anni Swanin saduista, joissa "Tyttö ja kuolema" on julkaistu. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1537064__SAnni%20Swanin%20satu%20%E2%80%9DTytt%C3%B6%20ja%20kuolema%E2%80%9D.%...
Tietoa ei valitettavasti löytynyt, mutta kannattaa olla yhteydessä suoraan Pikku Kakkoseen, yhteystiedot pikkukakkonen@yle.fi tai postiosoite Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere.
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta.
Ihan samannimistä asiaa en löydä, mutta olisikohan kysymyksessä laulu "Humppaa pumppaa kuningas jumppaa", joka on laulukirjasssa nimeltään Olin laulukirja, Otava 2000. Tämä julkaisu löytyy varmasti monista kirjastoista.
Olisiko kyseessä elokuva Benjamin Buttonin uskomaton elämä, joka pohjautuu F. Scott. Fitzgeraldin novelliin. Elokuvan on ohjannut David Fincher, ja pääosissa ovat Brad Pitt ja Cate Blancett. Elokuvan ensi-ilta on Suomessa 20.2.2009.
http://www.finnkino.fi/movies/premieres/
Digimuodossa (mp3 yms.) kirjastosta ei löydy musiikkiäänitteitä.
Mutta kirjastossa, esimerkiksi pääkirjaston musiikkiosastolla, on paljon erilaisia 60-luvun hittejä cd-levyillä.
Harakan saaressa on ollut venäläisissä linnoituksissa tyypillinen kapearaiteinen rautatie.
Erkki Päiväläisen teoksessa Kemian vuodet Harakassa, 1988, kerrotaan sivulla 27 mm., että venäläiset ovat linnoittaneet Harakan saarta erityisesti Krimin sodan aikana (1853-1856). Venäläisten linnoitusten huollon ja täydennysten hoitamista varten saariin rakennettiin laivalaiturit, mukulakivetyt tiet tai kapearaiteinen rautatie. Rautatiellä pieni veturi (lokomobiili, lokomoauto) veti raskaita tykkejä ja ammuksia.
Kuva tällaisesta veturista löytyy mm. Museoviraston Rakennushistorian osaston julkaisusta no 9 2/79 sivulta 25.
Kortti on varmaan voimassa, jos olet käyttänyt sitä pari vuotta sitten. Varmuuden saat soittamalla p. 044-7037331 ja antamalla kirjastokorttisi numeron. Oulun kaupunginkirjaston kortti käy myös Kiimingin kirjastossa.
Mainitsemaasi nimekettä en löytänyt pohjoismaisista kirjastoista. Tarkistin myös seuraavat: British Library, Kongressin kirjasto, WorldCat-kokoelmatietokanta.
Samanaiheisia kirjoja kyllä löytyy useita. Esim. Keyes, Jessica: Bring your own devises (BYOD) survival guide (2013)
Tämä kirja on tilattavissa kaukolainaksi Porvoon kirjaston kautta Helsingistä.
Olisiko Svensk biografisk lexikon -teoksen artikkelista ja siihen sisältyvistä lähdeviitteistä aluksi apua?
http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8049
