Tuglas-seuran ja Baltia-kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi vastaus kysymykseenne.
Kyseessä on vuoden 2009 Tallinna laul –sävellyskilpailun voittajalaulu Tallinn. Kappaleen on säveltänyt Piret Laikre, sanat ja sovitus on Tõnu ja Piret Laikren. Solisteina laulavat Raimondo Laikre ja Marvi Vallaste ja heitä säestävät Daniel Reinaru (rummut), Kaarel Liiv (basso), Merje Kägu (kitara).
https://www.tallinn.ee/est/uudised?id=26095
Etsimäsi runo on Tiarnia-sarjan kokoelmasta Tanssiinkutsu (1980), sen neljäs runo.
Saat runon sähköpostiisi.
Pentti Saarikoski: Tiarnia-sarja (Otava, 2012
Kysyin tätä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sieltä neuvottiin tiedustelemaan asiaa Kansallisarkiston yhteydessä toimivalta heraldiselta lautakunnalta https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/tehtavat_organisaatio/heraldinen-lautakunta
Voit lähettää kysymyksi lautakunnalle kirjaamon kautta kirjaamo@arkisto.fi .
Kyseessä lienee ns. lentikulaarinen kuva -painos:
https://www.discogs.com/ACDC-Rock-Or-Bust/release/6343565
Katselukulman mukaan muuttuva kuva tai kolmiulotteinen syvyysvaikutelman luova stereokuva kaksiulotteisella pinnalla luodaan erillisen linssilevyn avulla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentikulaarinen_kuva
James Joycen Odysseus (Ulysses) on niin sanottu yhdenpäivänromaani, jonka tapahtumat sijoittuvat yhteen vuorokauteen. Yhdenpäivänromaanit on asiasana, jolla löytyy kirjastotietokannoista ja esimerkiksi Kirjasammosta helposti lukuisia teoksia.
Yhdenpäivänromaaneja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:
Virginia Woolf: Mrs. Dalloway
George Saunders: Lincoln Bardossa
John Steinbeck: Oikutteleva bussi
Don de Lillo: Cosmopolis
Michael Cunningham: Tunnit
Ian McEwan: Lauantai
Aleksander Solženitsyn: Ivan Denisovitšin päivä
Claude Simon: Historia
Volter Kilpi: Alastalon salissa : kuvaus saaristosta
Mika Waltari: Surun ja ilon kaupunki
Kari Hotakainen: Jumalan sana
Joel Lehtonen: Putkinotko
Kirjoittamalla Helmet-hakuun...
Kysyin viisaammilta kollegoita ja Leena Helsingistä muisti Swanin sadun Tyttö ja kuolema. Olisikohan se oikea, vaikka pikku poika onkin tyttö?"Vähän sinne päin kuin kysymäsi satu on Anni Swanin satu ”Tyttö ja kuolema”. Siinä tyttö, muistaakseni Liisa, lähtee juhliin vaikka äiti on vaikeasti sairaana.Kuolema vie äidin hengen, joka on kynttilän muodossa. Liisa ryntää kuoleman perään ja saa riistettyä kynttilän ja vietyä sen kotiin. Äiti pelastuu, onnellinen loppu. Rudolf Koivun upeat kuvat." Helmet kirjastosta löytyy kaksikin eri painosta Anni Swanin saduista, joissa "Tyttö ja kuolema" on julkaistu. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1537064__SAnni%20Swanin%20satu%20%E2%80%9DTytt%C3%B6%20ja%20kuolema%E2%80%9D.%...
Tietoa ei valitettavasti löytynyt, mutta kannattaa olla yhteydessä suoraan Pikku Kakkoseen, yhteystiedot pikkukakkonen@yle.fi tai postiosoite Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere.
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta.
Aikaisemmin kuulutusten hakemisella tarkoitettiin avioliiton esteiden tutkimista. Avioliittolaki muuttui tältä osin vuonna 1988. Vuoden 1929 Avioliittolain 4. luvusta voi lukea kuuluttamisesta:
Avioliittolaki 234/1929 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Nykyään voimassa olevan lain voi lukea täältä:
Avioliittolaki 234/1929 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973).
Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4
Asiaa voi selvittää vaikka Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-järjestelmän kautta. Sieltä voi etsiä digitoituja Helsinki-karttoja eri ajoilta. Kaikissa kartoissa ei toki ole katunumeroita. Korttelien numerot näkyvät useammissa kartoissa, mutta osa kartoista on luonnoksia, joissa ei ole tarkkoja osoitteita. Haun voi kohdistaa tiettyyn aikaan ja hakutuloksen voi rajata karttoihin. Esimerkiksi kartat vuosilta 1820 -1880: Http://yksa.disec.fi/Yksa4/search/HELKA/?search.fields%5Btype%5D.values=Map&search.fields%5BtemporalYear%5D.value=1820&search.fields%5BtemporalYear%5D.endValue=1880
Läntinen ja Itäinen Heikinkatu olivat 1800-luvulla erottajalta nykyisen Kansallismuseon aseudulle johtavan esplandityyppisen kadun...
Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
...
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä...
Ei ainakaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun mukaan. Osoitteessa https://dvv.fi/nimipalvelu voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä ja tarkastella nimien yleisyyttä. Nimipalvelun mukaan Thrax-nimeä ei ole annettu kenellekään suomalaiselle etunimeksi. Se ei ole myöskään kenenkään suomalaisen sukunimi.
Jos itselleen tai lapselleen haluaa hakea nimeä, jota ei ole kenelläkään muulla, Digi- ja väestötietovirasto ja seurakunnat päättävät tapauskohtaisesti, hyväksytäänkö nimi.
Alldeutscher Verband -järjestöstä ei valitettavasti vaikuttaisi löytyvän kirjallisuutta suomeksi. Myös Saksan 1800-luvun aatehistoriasta on julkaistu valitettavan vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Finna-tiedonhakupalvelusta löytyy jonkin verran Alldeutscher Verband -järjestöä käsittelevää kirjallisuutta, mutta se on pääasiassa saksaksi ja englanniksi. Valtaosa teoksista vaikuttaisi sijaitsevan ainoastaan Kansalliskirjastossa.
Suur-Suomi-aatetta käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta löytyy melko paljon. Sari Näreen ja Jenni Kirveksen toimittama Luvattu maa: Suur-Suomen unelma ja unohdus (Johnny Kniga, 2016) on Suur-Suomi-aatteen eri puolia käsittelevä artikkelikokoelma, jonka kattavasta lähdeluettelosta löytyy myös lisää...
Lähimpänä etelänapaa sijaitseva pääkaupunki Uuden-Seelannin Wellington. Se sijaitsee leveyspiirillä -41.28664.
Etelänapaa lähinnä oleva maa on Chile, mutta sen pääkaupunki Santiago sijaitsee huomattavasti pohjoisempana (leveyspiirillä -33.45694).
Lähteet:
LatitudeLongitude.org-sivusto: https://latitudelongitude.org/nz/wellington/, https://latitudelongitude.org/cl/santiago/
World Atlas -sivusto: https://www.worldatlas.com/webimage/countrys/an.htm
Näin vanhaa kysytyimpien kirjojen listaa ei taida löytyä Internetistä, vaan ainoastaan painetuista lähteistä.
Kirjastolehdessä 1/1985 on julkaistu ”Painosmenestykset 1984” -listaus, josta löytyvät seuraavat tiedot:
Kotimainen kaunokirjallisuus
Kalle Päätalo, Nuorikkoa näyttämässä (100 000)
Laila Hietamies, Edessä elämän virrat (87 000)
Arto Paasilinna, Ukkosenjumalan poika (47 000)
Eeva Joenpelto, Rikas ja kunniallinen (42 000)
Joni Skiftesvik, Pystyyn haudattu (24 000)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (19 000)
Käännetty kaunokirjallisuus
Alistair McLean, Saalistus Barentsin merellä (55 000)
Belva Plain, Paratiisi liekeissä (33 000)
Desmond Bagley, Erehdysten yö (32 000)
Victoria Holt, Täysikuun metsästäjä (28 000)
Knut...
Paikannimet ovat joko perinnäisiä - eli siis historian saatossa puheessa syntyneitä - tai sitten viranomaispäätöksellä synnytettyjä.
Paikannimistä päättävät nykytilanteessa monet eri instanssit, esimerkiksi valtion viranomaiset, kunnalliset ja maakunnalliset elimet, sekä liikelaitostuneet valtion laitokset. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on jo useamman vuoden ajanut paikannimilain säätämistä, joka selkeyttäisi nimeämiskäytäntöjä, lisätietoa täällä.
Mikäli haluat edistää ehdotustasi, voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoihin, sieltä löytyy neuvoja ja tietoa asiasta.
Hei,
Paras kate olisi varmaankin ostaa suoraan tekijältä, jos hänellä niitä on tai suoraan kustantajan verkkokaupasta. Etulinja-kustannuksella tällaista verkkokauppaa ei ole, eikä kirjailija näytä aktiivisesti kirjoja itse kauppaavan (siinäkin on aika paljon työtä, jos joutuu postittamaan kirjat erikseen, mikä on kaikki pois kirjoittamisesta ja muista töistä).
Ilmeisesti kirjailija on riittävän tyytyväinen kirjakauppojen tarjoamaan osuuteen, koska muutenhan niitä ei olisi tarjolla. Olettaa voi, että halvemmalla myyvät kaupat tilittävät myös pienemmän katteen kirjailijalle. Tosin tästähän ei ole mitään julkista ja virallista tietoa, millainen sopimus kirjailijalla on jälleenmyyjien osalta. Siihen voi vastata ainoastaan...
