Hei,
Paras kate olisi varmaankin ostaa suoraan tekijältä, jos hänellä niitä on tai suoraan kustantajan verkkokaupasta. Etulinja-kustannuksella tällaista verkkokauppaa ei ole, eikä kirjailija näytä aktiivisesti kirjoja itse kauppaavan (siinäkin on aika paljon työtä, jos joutuu postittamaan kirjat erikseen, mikä on kaikki pois kirjoittamisesta ja muista töistä).
Ilmeisesti kirjailija on riittävän tyytyväinen kirjakauppojen tarjoamaan osuuteen, koska muutenhan niitä ei olisi tarjolla. Olettaa voi, että halvemmalla myyvät kaupat tilittävät myös pienemmän katteen kirjailijalle. Tosin tästähän ei ole mitään julkista ja virallista tietoa, millainen sopimus kirjailijalla on jälleenmyyjien osalta. Siihen voi vastata ainoastaan...
Suomisen perhe -elokuvista löytyvät hyvät analyysit ja esittelyt Elonetistä. Ensimmäisen elokuvan, joka on nimeltään Suomisen perhe, kohdalla kerrotaan, että kyseessä on ylempään keskiluokkaan kuuluva, pääkaupungissa asuva virkamiesperhe, jollaisten todellinen osuus koko väestöstä oli tuolloin n. 3 %. Lisäksi ensimmäisessä elokuvassa perhe äkkirikastuu. Suomisen perhe oli siis tuon ajan mittapuunkin mukaan varakkaampi kuin vaatimattomat taloudet.
Runo on Hannu Salakan kokoelmasta Tauko ennen laulua (Otava, 2000). Runo menee hieman eri tavalla. Kiiltomato-verkkolehdessä on Mika Nykäsen arvio Salakan teoksesta. Sen lopusta voit lukea runon viimeiset säkeet.
https://kiiltomato.net/critic/hannu-salakka-tauko-ennen-laulua/
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Balladi Imatra-immestä" sisältyy myös nuottiin "Vanhaa ja uutta" (Musiikki Fazer, 1978; FM06170-5). Nuotissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja laulun sanat. Samuli Saarelan toimittamassa nuotissa "Kaksikymmentä laulua Imatrasta" (2015) on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kaunehin kai oli Karjalassa hän".
Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Varhaisin kirjallinen kuvaus Kuippanasta lienee Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789). "Ganander selitti, että Kuippana on metsän esimies, pitkä ja hirveä olento, jolla on harmaa parta. Kuippana ajoi kettuja ja jäniksiä ansoihin ja rihmoihin. Häntä nimitetään metsän kuninkaaksi -- . Hän muistuttaa Rhomund Hallgrimin poikaa, trollia ja jättiläistä, joka oli perinyt kokonsa, voimansa ja julmuutensa isältään. Hän käveli niin raskaasti, että tuntui kuin hän tahtoisi kahlata maan läpi. Kaikki hänen tekonsa olivat hirveitä ja hänen muotonsakin oli julma. Hän asusti Kyrials bottenin eli Pohjolan metsissä." (Martti Haavio, Suomalainen mytologia)
Eero Ojasen Suomalaiset taruolennot kertoo, että Kuippana oli koko metsän haltija tai...
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy...
Jäätiköiden sulamisella on sekä globaaleja että paikallisempia vaikutuksia lämpötiloihin. Keskeisinä pidettyjä erityisesti paikalliseen lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa veden ja maan kyky varastoida lämpöä sekä jään kyky heijastaa auringonsäteitä takaisin avaruuteen, kun taas globaaleja tekijöitä ovat muun muassa merivirtauksissa tapahtuvat muutokset sekä metaanin kaltaisten voimakkaiden kasvihuonekaasujen vapautuminen jään sulaessa. Koska jään sulaminen kiihtyy lämpötilan noustessa, voivat muun muassa tällaiset tekijät aiheuttaa myös niin sanottuja takaisinkytkentöjä Grönlannin alueella — toisin sanoen sulava jää voi lämmittää ilmastoa, mikä aiheuttaa kiihtyvää jään sulamista, mikä jälleen lämmittää entisestään...
Aikaisemmin kuulutusten hakemisella tarkoitettiin avioliiton esteiden tutkimista. Avioliittolaki muuttui tältä osin vuonna 1988. Vuoden 1929 Avioliittolain 4. luvusta voi lukea kuuluttamisesta:
Avioliittolaki 234/1929 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Nykyään voimassa olevan lain voi lukea täältä:
Avioliittolaki 234/1929 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973).
Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4
Asiaa voi selvittää vaikka Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-järjestelmän kautta. Sieltä voi etsiä digitoituja Helsinki-karttoja eri ajoilta. Kaikissa kartoissa ei toki ole katunumeroita. Korttelien numerot näkyvät useammissa kartoissa, mutta osa kartoista on luonnoksia, joissa ei ole tarkkoja osoitteita. Haun voi kohdistaa tiettyyn aikaan ja hakutuloksen voi rajata karttoihin. Esimerkiksi kartat vuosilta 1820 -1880: Http://yksa.disec.fi/Yksa4/search/HELKA/?search.fields%5Btype%5D.values=Map&search.fields%5BtemporalYear%5D.value=1820&search.fields%5BtemporalYear%5D.endValue=1880
Läntinen ja Itäinen Heikinkatu olivat 1800-luvulla erottajalta nykyisen Kansallismuseon aseudulle johtavan esplandityyppisen kadun...
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä...
Ei ainakaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun mukaan. Osoitteessa https://dvv.fi/nimipalvelu voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä ja tarkastella nimien yleisyyttä. Nimipalvelun mukaan Thrax-nimeä ei ole annettu kenellekään suomalaiselle etunimeksi. Se ei ole myöskään kenenkään suomalaisen sukunimi.
Jos itselleen tai lapselleen haluaa hakea nimeä, jota ei ole kenelläkään muulla, Digi- ja väestötietovirasto ja seurakunnat päättävät tapauskohtaisesti, hyväksytäänkö nimi.
Alldeutscher Verband -järjestöstä ei valitettavasti vaikuttaisi löytyvän kirjallisuutta suomeksi. Myös Saksan 1800-luvun aatehistoriasta on julkaistu valitettavan vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Finna-tiedonhakupalvelusta löytyy jonkin verran Alldeutscher Verband -järjestöä käsittelevää kirjallisuutta, mutta se on pääasiassa saksaksi ja englanniksi. Valtaosa teoksista vaikuttaisi sijaitsevan ainoastaan Kansalliskirjastossa.
Suur-Suomi-aatetta käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta löytyy melko paljon. Sari Näreen ja Jenni Kirveksen toimittama Luvattu maa: Suur-Suomen unelma ja unohdus (Johnny Kniga, 2016) on Suur-Suomi-aatteen eri puolia käsittelevä artikkelikokoelma, jonka kattavasta lähdeluettelosta löytyy myös lisää...
Nuottijulkaisua tästä teoksesta ei ole olemassa. Äänite löytyy Järvenpään Mieslaulajien albumilta Tulkoon joulu (1999), CD-levynä (JMLCD-4) ja LP:nä, joita on kirjastojen lainakokoelmissakin.
Alkuperäinen nuottikäsikirjoitus löytyy Sibelius-museon arkistostosta Turusta. Myös Music Finlandin hallussa on kopio käsikirjoituksesta sekä painetusta kuoronuotista. Heillä ei kuitenkaan ole sopimusta säveltäjän oikeudenomistajien kanssa hänen musiikkinsa levittämisestä. Sune Carlssonin (1892-1966) musiikki on suojattu vuoden 2036 loppuun asti.
Sibelius-museon arkiston yhteystiedot löytyvät museon Internet-sivuilta osoitteesta https://sibeliusmuseum.fi/fi/yhteystiedot/.
Music Finland on suomalaista musiikkia, sen tuotantoa ja levittämistä...
Näin vanhaa kysytyimpien kirjojen listaa ei taida löytyä Internetistä, vaan ainoastaan painetuista lähteistä.
Kirjastolehdessä 1/1985 on julkaistu ”Painosmenestykset 1984” -listaus, josta löytyvät seuraavat tiedot:
Kotimainen kaunokirjallisuus
Kalle Päätalo, Nuorikkoa näyttämässä (100 000)
Laila Hietamies, Edessä elämän virrat (87 000)
Arto Paasilinna, Ukkosenjumalan poika (47 000)
Eeva Joenpelto, Rikas ja kunniallinen (42 000)
Joni Skiftesvik, Pystyyn haudattu (24 000)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (19 000)
Käännetty kaunokirjallisuus
Alistair McLean, Saalistus Barentsin merellä (55 000)
Belva Plain, Paratiisi liekeissä (33 000)
Desmond Bagley, Erehdysten yö (32 000)
Victoria Holt, Täysikuun metsästäjä (28 000)
Knut...
Paikannimet ovat joko perinnäisiä - eli siis historian saatossa puheessa syntyneitä - tai sitten viranomaispäätöksellä synnytettyjä.
Paikannimistä päättävät nykytilanteessa monet eri instanssit, esimerkiksi valtion viranomaiset, kunnalliset ja maakunnalliset elimet, sekä liikelaitostuneet valtion laitokset. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on jo useamman vuoden ajanut paikannimilain säätämistä, joka selkeyttäisi nimeämiskäytäntöjä, lisätietoa täällä.
Mikäli haluat edistää ehdotustasi, voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoihin, sieltä löytyy neuvoja ja tietoa asiasta.
Lähdeluettelo on keskeinen osa tieteellisiä, tutkimuksellisia julkaisuja ja pakollinen esimerkiksi opinnäytteissä. Lähteisiin viitataan tekstissä sovitun käytännön mukaan.
Kaunokirjallisuus on kuitenkin fiktiota, kielitoimiston sanakirjan sanoin sepitettä eli mielikuvitukseen perustuvaa kirjallisuutta. Siinä lähdeluettelo ei ole pakollinen eikä yleensä tarpeellinenkaan.
Toisaalta jos historiallisen romaanin tekijä pyrkii teoksessaan uskottavuuteen, hyvä taustatyö ja lähdekirjallisuuteen perehtyminen ovat suureksi eduksi. Lähteistä voi kertoa esimerkiksi kirjan esipuheessa tai loppusanoissa, vaikka ei kokoaisikaan varsinaista lähdeluetteloa. Lähdekirjallisuuden käytöstä on on tarpeen kertoa joskus myös tekijänoikeuksellisista syistä, jos...
Alun perin Renaultin pakettiauton mallinimi oli ”1000 kg” (myöhemmin Renault Voltigeur) Vuosina 1959-1965 tuotannossa ollut saman malliston 1400 kg pakettiauto sai myöhemmin nimekseen Renault Goélette. Helsingin Sanomien aikakone löytää Goéletten myynti-ilmoituksia lehdestä vielä 1980-luvultakin. Autoa kaupiteltiin myös retkeilykäyttöön muokattuna.
https://en.wikipedia.org/wiki/Renault_1_000_kg
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/muistatko-sodan-jalkeen-puurunko-pa…
Traficomin tilastoista voi tutkia "Liikennekäytössä olevat henkilö- ja pakettiautot merkeittäin ja malleittain" -tilastoa:
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Aj…
Tilastosta "Liikennekäytössä olevat kuorma-, linja- ja erikoisautot...
