Hei!
Tässä on muutama kirjaa.
Kuvakirjat (85.231):
Appelgren, Tove: Vesta-Linnéa -kirjat
Björnstjerna: Sagan om den underbara familjen kanin
Fardell, John: När Leo blev uppäten
Furberg, Lena: Min ponny Mulle
Gustavsson, Per: När prinsessor har kalas - ja muut kirjat samassa sarjassa
Klinting, Lars: Castor-kirjat
Kuhlmann, Torben: Armstrong: den första musen på månen
Nilsson Thore, Maria: Bus och frö på varsin ö
Nordqvist: Pettson och Findus-kirjat
Olsson, Lotta: Morris -kirjat
Strömberg, Sara: Birger det lilla storsjöodjuret
Wieslander: Mamma Mu-kirjat
Vähän enemmän tekstiä (84.31 - lasten):
Andersson, Fredrika: Nagu-Nalle-kirjat
Bexell, Eva: Boken om prostens barnbarn
Bjärbo, Lisa: Viggo och...
1. Kattava kirjaston palvelupisteiden verkko (sekä fyysiset kirjastot että nykyään tietenkin verkko; kaikki yleiset kirjastot ovat verkossa), joka kattaa Suomen jokaisen kunnan.
2 Useimmat palvelut, kaikki peruspalvelut, ovat maksuttomia ja tasa-arvoisesti kaikkien ulottuvilla.
3. Myös useimmat tieteelliset kirjastot ovat Suomessa kenen tahansa kiinnostuneen käytettävissä.
4. Suomessa on paljon valtakunnallisia verkkopalveluita, joiden keskuksena toimii kirjastot.fi.
5. Suomessa on rakennettu paljon kirjastoiksi suunniteltuja rakennuksia, myös syrjäisempiin kuntiin. Monessa kunnassa kirjasto on keskeinen kulttuuripalvelu.
6. Yleisten kirjastojen kokoelmat ovat moniarvoisia eli hankintaa ei säätele arvopohjainen ajattelu saati...
Lehti löytyy muutamien yliopistokirjastojen kokoelmista, mm. Kansalliskirjastosta. Sen lisäksi se on Työväenliikkeen kirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Alla linkit kirjastojen sivuille:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.tyovaenperinne.fi/
http://www.varastokirjasto.fi/fi/
Asikkalan Kurhilasta on julkaistu kotiseutukuvaus ja paikallishistoriikki Sukupolvesta toiseen : emäntien muisteloita Kurhilasta ja Hillilästä (toim. Anna-Marja Oksa ja Kurhilan-Hillilän maatalousnaiset, 1993).
Maila Alhon työryhmä on toimittanut paikallishistoriikin Nuijamäeltä Myötämäelle : Kurhilan-Hillilän kyläkirja (1997).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin. Saatavuuden voit tarkistaa tästä linkistä: https://lastu.finna.fi/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Helmet-kirjastoissa teosta 4 kappaletta ja varauksia 17. Jos varauksen tekee nyt, on luultavaa että kirjan saamisessa kestää useita kuukausia. On kuitenkin mahdoton sanoa tarkempaa kestoa, sillä asiaan vaikuttaa niin monta tekijää - esimerkiksi muiden varaajien mahdolliset varausten perumiset sekä muiden varaajien lainausten kesto.
Jos kirjaa tarvitaan nopealla aikataululla, niin toinen vaihtoehto on Kansalliskirjasto Helsingin puolella. Sen kokoelmissa on kyseisestä teoksesta lukukappale eli kirjaa voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa aukioloaikojen puitteissa. Kotilainaus ei kuitenkaan ole mahdollista Kansalliskirjaston kautta.
Kirjan saatavuustiedot Kansalliskirjaston kokoelmissa: https://...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden poistomyynneistä ei ole luullakseni olemassa luetteloa, ja myynti saattaa olla joskus myös kampanjaluontoista eli esillä vain tietyn ajan. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on juuri nyt poistokirjamyyntiä, mutta sitä ei ole aina. Kirjastojen poistomyyntien tilanteen saa selville ottamalla niihin yhteyttä ja kysymällä.
Kivihiili on yksi kivilajeista. Se koostuu pääasiassa hiilestä, hapesta ja vedystä. Kivihiili on satoja miljoonia vuosia sitten syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin.
Lähteet:
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Stephenie Meyerin Twilight-kirjasarja jatkuu Keskiyön aurinko -romaanilla. WSOY julkaisee kirjan suomeksi syyskuussa.
Lisätietoa kustantajan sivulta https://www.wsoy.fi/kirja/stephenie-meyer/keskiyon-aurinko/9789510463246
Kirja on jo tilattu Seinäjoen kirjastoon.
Vaskin verkkokirjaston etusivulta hakupalkin alapuolelta löytyy "Tarkennettu haku", jota klikkaamalla pääsee haun sivulle. Sen avulla voi rajata hakemansa aineiston aiheen, julkaisutyypin ja julkaisuvuoden. Hakiessa uusimpia terveysaiheisia julkaisuja voi sen määrittää aiheeksi, valita kielen, julkaisumuodon ja aivan alhaalta pystyy määrittämään julkaisuvuoden. Lehden voi hakea myös suoraan lehden nimellä, jos tietää minkä haluaa varata.
Hakutulos tällä haulla näyttää ensimmäisenä lehtiä, koska niitä ilmestyy kirjoja useammin. Oikeasta reunasta voi myös vielä määrittää aineiston muodon esim. kirjat tai lehdet.
Lehtien ja kirjojen varaus onnistuu klikkaamalla hakutuloksissa lehden/kirjan nimeä, jonka jälkeen sen...
Eduskunta äänesti 6.11.2020, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Kansanedustajat tukivat valiokunnan mietintöä äänin 141-10. Erimielisyyttä ei ollut tyttöjen ja naisten silpomista koskevasta osuudesta, siitä äänestäneet olivat yksimielisiä. Myös ei-äänen antaneet kannattivat tyttöjen silpomisen kieltämistä entistä selvemmin.
Kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä valiokunta selvitti myös poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa oikeustilaa ja käytäntöä. Vastalauseissa haluttiin mietinnön perusteluista pois poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskeva osuus.
Ylen verkkouutisesta voi tutkia miten kansanedustajat äänestivät. Äänestyksessä "jaa"...
Apollo-avaruusaluksien Saturn V -kantoraketeissa käytettiin toisen ja kolmannen vaiheen ajoaineena nestemäistä vetyä ja nestehappea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturn_V
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/...
Hei!
Henkilöhahmojen nimiä on tapana muuntaa kielialueelle sopiviksi. Tässä tutkimustyö aiheesta esimerkkinä Harry Potter -kirjat :
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/124658/gradu2015kosunen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
esimerkki Ronja Ryövärintytär-elokuvasta:
https://eoto.blogs.tamk.fi/tag/film-industry/
Alkuperäinen nimi on kyllä Mattis, kuten tältä sivulta käy ilmi:
http://paljonmeluakirjoista.blogspot.com/2015/06/astrid-lindgren-ronja-rovardotter-elina.html
Tuija Halosen hautapaikka ei valitettavasti selvinnyt. Olimme yhteydessä mm. Helsingin seurakuntaan ja kokeilimme hautahaku.fi palvelua sekä selasimme muualta saatavaa tietoa. Varmaahan ei ole edes onko hänet haudattu Helsinkiin. Ikävä kyllä hautapaikka pysyi arvoituksena.
Vaikka nokkoskuidulle on annettu erilaisia silkkiin viittaavia nimityksiä, esim: "Pohjolan silkki" tai "nokkossilkki", taitaa se kuitukasvina ja tekstiilimateriaalina olla lähinnä verrattavissa puuvillaan ja pellavaan. Nokkoskuidun työstämisessä on omat haasteensa, mutta ekologisena ja hengittävänä luonnonkuituna se on herättänyt kiinnostusta.
Nokkonen tekee paluuta kuitukasviksi https://yle.fi/uutiset/3-5126221
Nokkoskuidun hyödyt ja mahdollisuudet tekstiiliteollisuudelle https://www.knokkon.fi/nokkoskuidun-hyodyt-ja-mahdollisuudet-tekstiilit…
Nokkoskuidun tunnistusmenetelmät https://core.ac.uk/download/pdf/33736075.pdf
Suomessa tehdyissä kokeiluissa nokkoskuidun teollinen kehruu ei onnistunut ilman sidoskuituja. Nokkosesta on...
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
