Kirja ja elokuva ovat tietenkin aina kaksi erillistä taideluomusta, mutta Peter Brookin ohjaama mustavalkoelokuva Kärpästen herra vuodelta 1963 noudattaa hyvin tarkasti romaanin juonta. Vuonna 1990 valmistunut elokuva Kärpästen herra sen sijaan eroaa alkuperäisen romaanin juonesta melko paljon. Suurin ero kirjan ja Brookin elokuvan välillä on se, että elokuvassa on aikuisia läsnä: pojat huolehtivat loukkaantuneesta lentäjästä.
Lisätietoa: Nicola Presley: Film adaptations of Lord of the Flies
Tämä levy julkaistiin ensimmäisen kerran M. A. Nummisen ensimmäisen kirjan, "Kauneimmat runot", äänilevyliitteenä, mini LP:nä vuonna 1970. Keski-kirjastojen kokoelmissa sitä ei enää ole, mutta muutamista kirjastoista sen voi saada lainaan. Voit kysyä kaukolainasta lähikirjastostasi. Tässä Finna-hakupalvelun tietoja levyn sijainnista muissa kirjastoissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Cd-levyllä "Kiusankappaleita : 1, Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73" on levyn tietojen mukaan myös tämä "M. A. Numminen lukee ja laulaa runojaan" -levyn runot ja musiikkikappaleet . Sen saa lainaan myös Keski-kirjastoista:
https://keski.finna.fi/Record/keski.220591#componentparts...
Varsin lähelle muisteltua sarjaa menee Catherine Marshallin romaaniin perustuva Christy, vaikka siinä ei matkustetakaan merten taa, vaan ylös vuorille. Tosipohjainen tarina perustuu kirjailijan äidin kokemuksiin 1910-luvulla. 21-osainen TV-sovitus nähtiin meillä TV2:n ohjelmistossa alkaen 19.11.1995. Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt romaani julkaistiin suomeksi kaiketikin TV-sarjan suosion innoittamana 1997.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5781
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4709
Hei,
Tämä on James Houstonin Aavekettu (Ghost fox, suom. 1979 Tammi & Femi).
Saatavissa kirjastoista (ainakin kaukolainana jos ei omassa kokoelmassa ole).
Ylellä on tallenteet kaikista Euro2020 otteluista Areenassa katsottavana, löydät ne esim. sivulta https://yle.fi/urheilu/3-11948652
Pääset katsomaan niitä klikkaamalla sinistä Yle-kuvaketta ottelun tuloksen jälkeen tai suoraan Areenasta hakemalla.
Suomen suurin jalkapallofoorum on osoitteessa http://futisforum2.org/ jonne voit myös luoda tunnuksen keskustellaksesi asiasta.
Fysiikkaan liittyvissä peruskysymyksissä voinee luottaa verkkotietosanakirja Wikipediaan, joka kertoo, että "kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä."
Kiteisellä aineella puolestaan tarkoitetaan "kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen. Kiteinen aine ei tyypillisesti koostu yhdestä kiteestä, vaan monista pienistä "kiteistä" eli rakeista, joita erottavat raerajat."
Tästä voisi päätellä, että kvartsi...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Valitettavasti näitä satuja ei ole vielä löytynyt. Olen välittänyt kysymyksen valtakunnalliselle tiedonhakulistalle, jos joku tunnistaisi sadut, tai kenties joku palvelun lukija. Lisätiedot esimerkiksi siitä, olivatko sadut kasetilla vai CD:llä, yksittäisinä satuina vai osana kokoelmaa, tai siitä esiintyikö kertomuksissa selvästi ei-suomalaisia nimiä, voivat auttaa satujen löytymisessä.
Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
Näin lavealla määrittelyllä on vaikea ehdottaa mitään tiettyjä runoja, mutta sopivia runoja voisi etsiä vaikkapa seuraavista runovalikoimista:
‒ Bländad av död och kärlek : 130 år finlandssvensk poesi / i urval av Maïmouna Jagne-Soreau, Martina Moliis-Mellberg, Martin Welander
‒ De bästa svenska dikterna : från Stiernhielm till Aspenström / valda, presenterade och kommenterade av Jan Olov Ullén
‒ En hälsning i glädje och sorg / texterna samlade och utvalda av Carita Björkstrand
‒ Levande svensk poesi : dikter från 600 år / i urval av Björn Håkanson
‒ Modern finlandssvensk lyrik : en antologi / red. av Claes Andersson och Bo Carpelan
‒ Rosor är röda : älskade verser ur gamla poesialbum / i urval av Leena Järvenpää
‒ Skapa den sol som...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan krankku-sana tarkoittaa jakkaraa tai vastaavaa.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_06c65159a23b32f0bd41189183b1dcef&word=krankku:2
Runon on suomentanut Ville Repo nimellä "Metsän reunassa lumisena iltana". Runo löytyy kokoelmista Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992) ja Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (WSOY, 2003).
Kangasalan kaupungin sivuilta löytyy tietoa muinaisesta Sarsasta: https://www.kangasala.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-kangasalasta/….
Verkosta löytyy myös Muinaisen Sarsan salaisuudet -kokonaisuus, jonka sivuilta löytyy havainne- ja vertailukartta Sarsan alueesta ennen ja jälkeen vuoden 1604 luonnonmullistuksen: https://storymaps.arcgis.com/stories/768b395141284568bd53f3f261989422?f….
Hei,
verkkokirjastosta voi hakea kuvakirjoja asiasanoilla, kuten: "alkoholinkäyttö" "masennus" "mielenterveyshäiriöt". Haun voi rajata lasten aineistoon. Helmet-verkkokirjastosta voi hakea teoksia myös hyllypaikasta "1.79 VAIKEAT ASIAT", jonka alta voi löytyä sopivia kirjoja.
Ehdottaisin seuraavia teoksia:
Karsikas: Amos ja sumupuu (käsittelee vanhemman masennusta)
Karsikas: Yksisarvinen (käsittelee vanhemman päihderiippuvuutta)
Myös seuraavat teokset voisivat olla sopivia:
Appelgren: Vesta-Linnea kuunvalossa
Tahvanainen: Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen
Verkkokirjastosta voi tarkistaa onko kirjaa paikalla tietyssä kirjastossa ja tehdä tarvittaessa varauksen haluamaansa teokseen.
Suorilta salamaniskuilta suojaavaa salamasuojausta käytetään lähinnä korkeiden kohteiden kuten tietoliikennemastojen, kirkontornien ja muiden korkeiden rakennusten ja räjähdysvaarallisten tilojen suojaukseen.
Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Suojautuminen ukkoselta.
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että vuonna 2021 Suomessa julkaistiin 1303 tietokirjanimikettä. Lukuun eivät sisälly peruskoulun oppikirjat eivätkä muut koulu- ja kurssikirjat. Tietokirjojen osuus oli 35,5% kaikista nimikkeistä.
Lähde: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom…
Kirjan Hän kirjoittajanimi on Anonyymi ja kirja on suomennettu 2 kertaa. Suomentajat ovat Saara Puranen (1971) ja Pasi Junila (1989). Pseudonyymin takana oli amerikkalainen kirjailija Borden Deal (1922-1985).
Lähteet ja lisätietoja:
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8416
Wikipedia: Borden Deal: https://en.wikipedia.org/wiki/Borden_Deal#cite_note-5
Missisippi Writers & Musicians: Borden Deal: https://www.mswritersandmusicians.com/mississippi-writers/borden-deal
Sanoin "Siellä, Onnen maassa..." alkava runo on Tabermannin kokoelmasta Aistien alamainen. Se sisältyy myös hänen "rakastetuimpia runojaan" sisältävään valikoimaan Ihme nimeltä Me. Käsiin ei kuitenkaan ole piirretty, vaan niihin on "vaihdettu huulten nahka".
American silver plate marks -verkkosivulla on eräs kuvailua muistuttava leima: Barbour silver co Hartford CT. Voit verrata sitä oman rasiasi merkintöihin. Hakuterminä googlessa käytin "mark with a windmill with two pipes".
https://www.silvercollection.it/AMERICANSILVERPLATEMARKSB.html
Englanninkielistä informaatiota yrityksestä löytyy verkosta, esim. https://www.925-1000.com/forum/viewtopic.php?t=9514
Luettelointitiedoissa lause on harvinainen, vaikka monet kääntäjät tekevät samaa kuin Riina Vuokko.
Lause tarkoittaa, ettei käännös ole aivan sanasta sanaan, vaan kääntäjä on halunnut tavoittaa myös kirjan tunnelman suomen kielellä.
Kersti Juva on kirjoittanut kääntäjän ammatista teoksia, joissa kielten erilaisuuksia pohditaan ansiokkaasti. https://kieliasiantuntijat.fi/juvan-teos-on-jannittava-sukellus-kaannosvastineiden-valtamereen/
