Nuotteja suomalaisten säveltäjien huiluteoksista löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. On sävellyksiä sekä soolohuilulle (ilman säestystä) että huilulle pianon tai muun säestyssoittimen kanssa. On sekä helpohkoja että soittoteknisesti vaativampia yksittäisnuotteja tai kokoelmia. Ohessa muutama esimerkki:
Hilpeä huilu : suomalaisia sävellyksiä huilulle ja pianolle [osat 1 ja 2] (sis mm. Melartinin ja Hannikaisen kappaleita ja sovituksia suomalaisista kansanlauluista. Sibelius, Jean: Nocturne (sovitus huilulle ja pianolle Belsazarin pidot -teoksen Nocturne nimisestä osasta.) Melartin: Sonata : for flute and guitar. Saariaho, Kaija: Laconisme de l'aile (soolohuilulle, sävelletty 1982).
Jyväskylän...
Syöpätautien hoitomenetelmistä ja hoitojen hinnoista saat parhaiten
tietoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpätautien klinikalta http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,969
Syöpäjärjestöt tarjoavat neuvontaa ja tietoa syövästä ja sen eri hoito-muodoista http://www.cancer.fi/
Alunperin kokoelmassa För trädets skull (1935) ilmestynyt Ja visst gör det ont löytyy Viljo Kajavan suomennoksena kokoelmasta Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Se on totta: kivulla puhkeevat nuput -.
Tarkoitat ilmeisesti Taskukirjastoa. Tästä sovelluksesta ja sen ylläpidosta on nyt luovuttu, koska Taskukirjaston toiminta on ollut epävarmaa ja sen kehitysnäkymät ovat olleet heikot. Taskukirjastoa korvaamaan olemme saaneet vuoden alusta uuden Helmet-mobiilisivuston. Se ei ole sovelluskaupasta ladattava applikaatio vaan verkkosivusto, joka toimii myös mobiililaitteella.
Voit kirjautua uuteen Helmet Finnan osoitteessa https://helmet.finna.fi/ . Kirjautumisessa tarvitset kirjastokortin tunnuksen ja pin-koodin kuten ennenkin. Kirjauduttuasi näet omat tietosi ja oman kirjastokorttisi Oma tili -otsikon alta. Kyseessä on uuden sivuston betaversio, joten kaikki sivuston ominaisuudet eivät vielä ole käytössä. Harmittavasti...
Aineistoa löytyi melko niukasti. Lehtinen, Eeva-Liisa: Les géants de Raisio sisältää mm. Raision kirkon syntytarinan ja tarinoita jättiläisistä.Topelius, Zacharias: Le tomte du chateau d'Abo on tarina Turun linnan tonttu-ukosta. Topeliukselta löytyy myös satukokoelma Ruisseau et ruisslet. Kirjat Naïfs d'ici et d'ailleurs... sekä Martigaou, Molboer, Sciocchi, Hölmöläinen... sisältävät monikielisiä tarinakatkelmia hölmöläisistä neljän maan kansanperinteessä. Kunnas, Mauri: Le Pére Noel. Kuvakirja joulupukista.
Niila –nimi on ortodoksinen nimi. Nimi löytyy ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterista, joka sisältyy Yliopiston nimipäiväalmanakkaan 2006 (Helsingin yliopisto, 2005).
Nimipäiväkalenterissa nimi esiintyy kaksi kertaa: 19.5. ja 13.9. Ortodoksisen käytännön mukaan nimipäivää vietetään kuitenkin ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu. Nämä ortodoksisen kirkon pyhät löytyvät julkaisuista Kirkkovuoden pyhät, osat 1 ja 2. Lisää nimenannosta ortodoksisen kirkon mukaan voi lukea kirjoista Valitse nimi lapselle! (Perhemediat, 3.p. 2006) ja yllämainitusta Yliopiston nimipäiväalmanakasta.
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elias” on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Elia”, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Nimestä on monia erilaisia muotoja eri kielissä kuten englannin ”Ellis” ja ”Eliot”, ranskan ”Élie” ja ortodiksien ”Ilja”.
Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja)
Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary
Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon
Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002
Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja...
Emme onnistuneet löytämään mistään tietoa siitä miten tällainen onnistuisi. Kaikkialla mainitaan vain, että villavaatetta ei saa kuivattaa auringossa, koska se kellastuu hyvin nopeasti. Kovin helpolla jo tapahtunutta vahinkoa ei varmaankaan saa korjatuksi, sillä aurinko nimittäin muuttaa villakuidussa olevan rikin rikkihapoksi ja kuidut haurastuvat.
Lukijamme ehdotti sappisaippuan testaamista. Sappisaippualla lähtevät ainakin tahrat tehokkaasti.
Tiedettäisiinköhän Marttaliitossa? Heidän neuvontanumeronsa löytyy täältä: http://www.martat.fi/yhteystiedot/
LÄHTEET:
http://www.tiede.fi/artikkeli/1253/arjen_ilmiot_sarja_puhdistaako_aurin…
Vastaus kysymykseen, mistä sukunimi Tiirikainen on lähtöisin, löytyi Kirjasto fi:n arkistosta.
Tämän allaolevan linkin kun kopioi osoitekenttään,saa vastauksen kysymykseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9ea2b255-f69…
Useissa niin koti- kuin ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu selvä yhteys veren korkean kolesterolimäärän ja sydänsairauksien, erityisesti sepelvaltimotaudin kanssa. Kananmuna sisältää kolesterolia 385 mg 100 g:aa kohti. Puhumattakaan munankeltuaisesta, jonka kolesteroliarvo on aivan absoluuttista huippuluokkaa 1120 mg/100 g. Toisin sanoen, vaikka en ravintoekspertti olekaan, sanoisin, että tiu eguja on liikaa, jos ei halua altistaa itseään sydänsairauksille. Lisää tietoa saat esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Suomalaiset ravitsemussuositukset. Edita, 1998.
Ruoka-aineiden ravintoainesisältö. Kansaneläkelaitos, 1993.
Toivonen, Terho: Suomalaisen sydänkirja. Kirjayhtymä, 1992.
Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saat...
Matti Huurre kertoo kirjassaan Kivikauden Suomi (Otava 2001) sivulla 192 seuraavasti: "--- Suomenlahden eteläpuolella, josta vasarakirveskansa tänne tuli, pidettiin jo nautakarjaa, lampaita, vuohia ja sikoja. Eläinten kuljetus meren yli on tuskin ollut ongelma, sillä veneet, joilla ihmiset pystyivät ylittämään meren, olivat varmasti riittävän kookkaita ainakin pienkarjaa ja vasikoita varten." Näin ollen voidaan olettaa, että sika on tunnettu Suomessa jo kivikaudella. Varmoja luulöytöjä on ainakin rautakaudelta (Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, s. 188).
Siasta ja sian historiasta löytyi pari erittäin hyvää kuvakirjaa, joista voi olla apua:
- Kotieläinten villi elämä (Stefan Casta - Staffan Ullström, Tammi 1998);
- Svin är...
Iivo on lyhennys nimestä Iivari.Virossa Ivo / Iivo kuului 1960-luvun alussa suosituimpiin nimiin. Karjalaiset Iivot juontavat nimensä venäjän Ivanista (ja ovat näin ollen Länsi-Suomessa yleisten Jussien kaimoja; Ivan on nimittäin venäläinen muoto Johannes-nimestä). Iivo on tullut muotiin uudelleen 2000-luvun vaihteen tienoilla muiden vanhojen nimien myötä.
Lisää nimitietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4. uud. p. 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
AutoCAD –ohjelmista löytyy useita suomenkielisiä opaskirjoja. Voit etsiä niitä esim. Seinäjoen kaupunginkirjaston kotisivulla Seitti-haun kautta osoitteessa https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2 laittamalla asiasana-kohtaan hakusanaksi Autocad. Mm. Kimmo Illikainen on kirjoittanut teoksia eri AutoCAD –versioista.
Messinkiesineiden muodot usein lainattiin usein hopeaesineistä. Messingin ajoittaminen on vaikeaa Mestari- ja vuosileimoja ei vaadittu merkittävän messinkiin kuten hopea- tai tinaesineisiin.
Sitäpaitsi momien esineiden muodot pysyivät samoina jopa vuosisadankin ajan, mikä edelleen vaikeuttaa esineiden ajoittamista. Vasta 1800-luvulla alkoivat jotkut valmistajat esim. Skultunan tehdas Ruotsissa, leimata tuotteitaan. ( Keräilijän käsikirja, 1977 s. 24-25.)Suomessa olevan 1800-luvun esineistön huomattavimmat tuottajat olivat Fiskars ja edellä mainittu Skultuna. Englantilainen Edvard Hill toimi Fiskarsin tehtaalla 1840-1862. Hän käytti leimaa Hill Fiskars 11. Leimasarjan numero merkitsee Fiskarsin hinnastossa esiintyvää tuotenumeroa....
Sisäisestä yrittäjyydestä on kirjoitettu ainakin seuraavat teokset: Heinonen, Jarna: Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (v.2002), Heinonen, Jarna: Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (väitöskirja v. 1999), Anttiroiko, Ari-Veikko: Sisäinen yrittäjyys julkisissa organisaatioissa: sisäinen yrittäjyys julkisen hallinnon tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen keinona (v. 1997) ja Koiranen, Matti: Sisäinen yrittäjyys: innovatiivisuuden, laadun ja tuottavuuden perusta (v. 1994). Teosten nimistä voi jo päätellä, että niissä suhtaudutaan sisäiseen yrittäjyyteen lähinnä vain positiivisena asiana. Ehkä vähän särmikkäämpää kuvaa saa artikkelitietokannoista. Sekä Aleksi että Arto...
Porin kaupunginkirjastosta löytyvät Tommi Läntisen cd, jolla on laulu Syvälle sydämeen sattuu (säv. & san. J. Tapaninen), sekä Jyrki Niskasen kasetti Koulurauhaa, jolla on useampikin laulu aiheesta. Lisäksi löytyi Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteisluettelo, musiikkivideo Miks' kaikki kiusaa (säv. Maki Kolehmainen; san. Vera; sov. Nicke; esitys: Mandi).
1 markan kohdalla numerot 114.1. ja 114.2 näyttävät olevan julkaisun
"Suomen rahat arviohintoineen : Keräilijän opas" juokseva numerointi. Rahaliike Holmaston julkaisussa (Suomi 1996 : rahat ja setelit 1811-1996 arviohintoineen) on taasen oma numerointinsa.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 : Keräilijän opas, (painos 10. p.
julk. Suomen numismaattinen yhdistys, 2008) antaa 1 markalle (1963) seuraavat arvot: 1 € ja harvinaisemmalle (1963 Tähti*) 20 €, tämä parhaalla kuntoluokituksella eli seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään taitosta. Tämä arvo tippuu 10 €, jos seteli on kerran taitettu, ja sen paperi on puhdas. Kunnolla on siis suuri merkitys rahan keräilyhintaan.
Kirjan edellisessä painoksessa Suomen rahat arviohintoineen. 2005...
Kyseessä voisi olla Margareta Othman-Sundellin Pullalaulu. Sen sanat alkavat "Tuuma nyt on mulla: kohta leivotaan pulla". Laulussa on kaksi säkeistöä. Sanat ja nuotit löytyvät kokoelmasta "Iloinen serkkuni ja muita lauluja" (1989, 951-757-186-0).
Myös Mikko Perkoila on tehnyt Pullalalun, mutta se on myöhemmältä ajalta. Laulussa on seitsemän säkeistöä ja viimeisessä lauletaan mm. "Lämmintä pullaa ja päälle mehua, leipuria täytyy kovasti kehua". Laulu on Perkoilan nuottikokoelmassa Hyönteiselämää kennelissä (951-8903-97-2).
Suomen kielen perussanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä epäluotettavasta tai muuten vastenmielisestä (nuoresta) miehestä (joku hämäräperäinen juippi). Suomen murteiden sanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta vrt. lurjus, hunsvotti, sälli.
Yleisimmin sanaa lienee käytetty Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (ne on semmosia juippia ne poijjaat).
Juippia -verbiä on mm. Juvalla käytetty merkityksessä luikkia (kävelläj juppii nolona tieheese) ja Karstulassa verbiä juiputtaa merkityksessä huiputtaa.
