Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Tieteen termipankki määrittele proosarunon näin: "lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä". Tämän tarkemmin pituutta ei ole määritelty. Koko määritelmän teksti löytyy alla olevasta linkistä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:proosaruno&nb…;
Sitaatti sisältynee Agatha Christien kertomuskokoelmaan While the light lasts. Suomeksi se julkaistiin vuonna 1999 nimellä Kirstun arvoitus ja muita kertomuksia.
Alkuteoksessa sitaatti kuuluu näin: "While the light lasts I shall remember, and in the darkness I shall not forget." Se on joissakin yhteyksissä merkitty runoilija Alfred Tennysonin nimiin.
https://knowingchristie.wordpress.com/2013/11/01/notes-on-while-the-light-lasts/
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkon yhteisistä palveluista vastattiin, että Helmet-kirjastoissa on tutkittu kaikkiaan kolmen eri palveluntarjoajan VoD-palveluja eikä yksikään niistä toistaiseksi vastaa kysyntää. Eli Helmet-kirjastot eivät ole lähitulevaisuudessa hankkimassa mitään elokuvapalvelua.
Etsimäsi blues-kappale on ruotsalaisen kitaristin Anders Lewénin biisi "What's Going Down". Se on tv-sarjojen, mainosten yms. taustamusiikiksi tarkoitettu kappale, ja sitä ei ole käsittääkseni julkaistu Lewénin nimellä millään levyllä. Universal on julkaissut sen taustamusiikkikokoelmalla nimeltä "Vintage Blues Collection".
Tässä lisätietoja:
https://www.universalproductionmusic.com/en-row/discover/albums/7312/vi…
https://www.nslibrary.nichion.co.jp/albums/11151-MAT241
https://sv.wikipedia.org/wiki/Anders_Lew%C3%A9n
Kyseinen katkelma on Frans Emil Sillanpään kertomuksesta Vanhan Siinan vierailu, joka sisältyy teokseen Ihmislapsia elämän saatossa : Kertomuksia ja kuvauksia (1917).
Teos on tallennettu Gutenberg-projektiin (ks. linkki alla), joten sieltä voit lukea koko kertomuksen Vanhan Siinan vierailusta.
http://www.gutenberg.org/files/46532/46532-8.txt
Ihmislapsia elämän saatossa -teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa täältä. Halutessasi voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Kyseisinä vuosina julkaistua norjankielistä kirjallisuutta voi hakea Helmet-verkkokirjaston tarkennetussa haussa hakusanalla "norjankielinen kirjallisuus" ja rajaamalla vuosi kohtaan 1938 - 1960. Hakutuloksista löytyy mm. lastenkirjailija Thorbjørn Egner, jonka tunnetuimpia lastenkirjoja ovat esim. Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä (alkuteos vuodelta 1953 Klatremus og de andre dyrene i Hakkebakkeskogen) ja Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa (alkuteos vuodelta 1955 Folk og røvere i Kardemomme by).
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla "kirjallisuus" + "hakuteokset" + "Norja" löytyy englanninkielinen teos Dictionary of Scandinavian literature / Virpi Zuck editor-in-chief (1990)....
Saksalaista 12-osaista tv-sarjaa Kultainen hevosenkenkä (Rivalen der Rennbahn) esitettiin TV-3:n ohjelmistossa vuonna 1989. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin 28.8.89 klo 20.20 alkaen.
https://www.imdb.com/title/tt0096690/
HS/Aikakone
Goethen West-östlicher Divan -kokoelmaa, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, ei ole suomennettu. Siihen sisältyvistä yksittäisistä runoista löytyy suomenkielisiä tulkintoja esimerkiksi Otto Mannisen kääntämässä Runoja-valikoimassa, Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomentamassa Jälkisointuja-koosteessa sekä Teivas Oksalan kääntämässä ja kokoamassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki -kirjassa. Siteerattu Buch des Unmuts -sikermän runo ([Und wer franzet oder britet]) ei kuitenkaan ole mukana näistä yhdessäkään, enkä sitä myöskään muista Goethen suomennettua lyyristä tuotantoa sisältävistä teoksista onnistunut löytämään.
Olisi hyvä tietää, mistä seurakunnasta onnykyisin määritetty kyse; seurakuntavaalit järjestetään seurakunnittain, ei valtakunnallisesti.
Seurakuntavaalien ajankohta on nykyisin määritetty, mutta vuoden 1965 tilanne on kuitenkin tarkistettava.
Kirkkohallitukselta tulleen selvvtyksen mukaan tietoa vuoden 1965 seuraluntavaaĺlien yhteisestä ajankohdasta ei löydetty heidän arkistostaan, kirjastostaan, eikä myöskään Kirkon tutkimusleskuksesta. Tästä pääteltiin, että vaaĺien ajankohta oli seieurakuntien itsensä määrättävissä. Näin antaa yan märtää myös seurasva lainaus Hannu Mäkeläisen jùlkaisussa Luottamushenkilöt seurakunnan hallinnosa:
"Vuonna 1970 vaalit toimitettiin ensimmäisen kerran uuden käytännön mukaan à...
Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological...
Vuotunki-nimen alkuperää käsittelevät mm. T. I. Itkonen ja A. Räisänen artikkeleissaan. Nimi saattaa johtua saamen verbistä vuottet, ‘jäljittää, löytää (jonkin eläimen) jäljet’. Nykypohjoissaamessa sana on vuohttit.
Vuotunki paikannimenä esiintyy lähinnä Kuusamon alueella, esimerkiksi Vuotunkijärvi. Vuotunkia sukunimenä voi tutkia kuusamolaissuvuista tehdyistä sukuselvityksistä.
Artikkelit:
Itkonen, T. I. (1920). Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. Virittäjä, 24, 49. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/27779.
Räisänen, A. (2005). Saamelaisjäljet Kuusamon ja Posion paikannimistössä. Virittäjä, 109(3), 336. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/40417.
Näillä tiedoilla löytyy ainakin Mikko Mäkeläinen, joka on esiintynyt ohjelmassa Myrskylyhty-bändin kanssa. Hänellä ei taida kyllä ainakaan tällä hetkellä olla pitkiä hiuksia. Lisätietoja hänestä löydät osoitteesta https://magnumlive.fi/esiintyjat-ja-ohjelmat/artistit-ja-tanssiorkesterit/mikko-makelainen/ Siellä on myös keikkakalenteri.
Jos tämä ei ollut tarkoittamasi henkilö, niin voit katsoa Yle Areenasta Kesäillan valsseja, jos sieltä löytyisi etsimäsi miehen nimi.
Firenzeen sijoittuvia kaunokirjoja ovat esimerkiksi Marco Vichin jännityskirjat, joissa Komisario Bordelli ratkoo rikoksia 1960-luvun Firenzessä. Komisario Bordellia on verrattu komisario Maigretiin ja yksityisetsivä Marloween. Kirjoja ovat: Komisario Bordelli (2016), Komisario Bordellin likaisin tapaus (2017), Kuolema Firenzessä (2019), Vääjäämätön kohtalo (2022). Firenzeen sijoittuvat myös: Nora Roberts: Firenzen tumma nainen (1989), E. M. Foster: Hotelli Firenzessä (3.p. 2005), Sarah Dunant: Venuksen syntymä (2005).
Firenzeen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta voi hakea Kirjasammosta hakusanalla Firenze.
Etusivu | Kirjasampo
Firenzestä kertovia tietokirjoja: Ulla Britta Ramklint: Medicit: renessanssivaltiaat Firenzessä (2007...
Lauri Pohjanpäältä löytyy tuo ajatus postillassa Katso Jumalan Karitsa (1957):
Hauta on avannut porttinsa. Me emme enää sure poismenneitä rakkaitamme niin kuin ne, joilla ei ole toivoa. Me näemme heidät jälleen. He ovat menneet vain hetkistä ennen meitä. Ei ole kuolemaa, on vain ovi toiseen elämään.
Postillasta voi lukea esimerkiksi Esko Miettisen blogikirjoituksesta, https://kkyry.fi/blogi/16-miten-ihastuin-vanhoihin-kristillisiin-kirjoi….
Samankaltaisia säkeitä löytyy myös runoista. Lauri Pohjanpään Valitut runot -kirjassa (8. painos vuodelta 1979) s.226-228 Pääsiäisyö-runon loppupuolella:
Ma tahtoisin maan yli kuuluttaa:
ei ole, ei ole kuolemaa!
Oi tähdet, tähdet te julistakaa:
ei ole kuolemaa!
Löytyi myös...
Suomen ensimmäisen presidentin valitsi poikkeuksellisesti Eduskunta. Eduskunnan julkaisema Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari ja Tasavallan presidentti -sivusto (otsikon Poikkeukselliset valintatilanteet alla) kuvaavat ensimmäisen vaalin vaiheita. Vaalista ja ehdokkaiden äänimääristä on tietoa myös Kansallisbiografian artikkelissa Kaarlo Juho Ståhlbergistä.
Kappale on alkujaan ruotsalainen Bella Bella. Sen levytti Sten & Stanley -yhtye vuonna 1976. Laulun sävelsivät ja sanoittivat yhtyeen jäsenet Ebbe Nilsson ja Acke Svensson. Bella Bella julkaistiin myös saksankielisenä laulusolisti Sten Nilssonin nimellä. Tyylillisesti Bella Bella muistuttaa Keski-Euroopan tuon ajan hittejä: mieleen tulee esim. hollantilaisen George Baker Selectionin hitti Paloma Blanca.
Sanna Sanna sata suukkoo mulle anna julkaistiin 1977 Frederikin albumilla Olen Dracula. Suomenkielisen tekstin teki Raul Reiman.
Lähteet:
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Bella Bella. Tiedot Svensk mediadatabas.
Bella Bella. Tiedot Discogs.
Saksankielisen version tiedot, Discogs
