Syksyn sävel -retro ohjelmaan haastateltiin lähes sataa tähteä ja kerrottiin varmasti vielä useammasta artistista. Ohjelmasta löytyy tietoa Suomen kansallisfilmografia Elonetin verkkojulkaisusta:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/1546747
Ei löytynyt tietoa, kenestä olisi kerrottu muistamasi tieto.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla).
Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
Voisikohan kyseessä olla Riikka Juvosen Etana ja appelsiini (Gummerus Junior, 1991)? Kirjan päähenkilö on unelmansa perässä appelsiinipuuhun kiipeävä pikkuetana Elena; kaskaat ovat hänen parhaita ystäviään.
Esineiden luokittelu on varsin moniulotteinen ja –mutkainen kysymys, varsinkin jos kyseessä on hyvin vanha esine. Lähimenneisyyden esineitä on helpompi luokitella ajallisen jatkumon vuoksi, mutta ikivanhojen esineiden osalta emme aina tavoita sen alkuperäistä käyttötarkoitusta historiallisen välimatkan takaa. Lisää ongelmia tuottaa, jos kirjallisia lähteitä ei ole säilynyt eikä esineen käyttökontekstista ole tietoa. Olennaista arkeologisten kaivausten paljastamien esineiden luokittelulle on se, miten ylipäätään esimerkiksi ”uskonto”, ”rituaali” ja ”uskonnollinen esine” määritellään vaikkapa varhaisten korkeakulttuurien kontekstissa. Arkeologit eivät kuitenkaan luokittele muita kuin käyttöesineitä automaattisesti uskonnolliseksi. Voi myös...
Lause taitaakin olla Karl Marxin kirjoituksesta "Juutalaiskysymyksestä", joka on julkaistu alunperin aikakauslehdessä "Deutsch-Französische Jahrbücher" vuonna 1844.
Antero Tiusanen on kääntänyt lauseen seuraavasti: "Raha on ihmisen työn ja olemassaolon ihmisestä vieraantunut olemus, ja tämä vieras olemus hallitsee häntä ja hän rukoilee sitä".
"Juutalaiskysymyksestä" löytyy teoksesta Karl Marx - Friedrich Engels: "Valitut teokset 6 osaa - Osa 1":
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1397810~S12*fin
Sama teksti löytyy suomeksi myös verkosta osoitteesta:
https://marxists.catbull.com/suomi/marx-engels/1843/juutalaiskysymykses…
Suomessa ainakin ympäristönsuojelulaki ja kaivoslaki säätelevät kullankaivuuta. Lait löytyvät Finlexistä:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621
Tietoa kullankaivuusta Yhdysvalloissa Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston EPA:n sivuilta. Suomeksi emme valitettavasti löytäneet tietoa:
https://www.epa.gov/regulatory-information-sector/mining-except-oil-and…
https://www.epa.gov/international-cooperation/reducing-mercury-pollutio…
Tietoa myös American Geosciences Institute (AGI) -järjestön sivuilta:
https://www.americangeosciences.org/critical-issues/faq/what-are-regula…
Lasikorvainen vauva -satu on Hannele Huovin, se löytyy Tammen kultaiset sadut -kirjasta (2007, toimittanut Hannele Huovi). Tämän vastauksen kirjoittamisen hetkellä kirjaa on kaksi kappaletta paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, eli kannattaa vaikka varata teos.
YK kerää World Population Prospects 2019 -sivullensa koko maailmaa koskevia väestötilastoja. Tähän Excel-tiedostoon on koottu maittaisia tietoja syntyneiden lasten sukupuolijakaumasta (poikien määrä suhteessa tyttöjen määrään) aina vuodesta 1950 lähtien: Sex Ratio at Birth (SRB) (XLSX, 75 KB).
Lomas on ottanut valikoimaansa mukaan seuraavat Rekolan runot (suomenkieliset nimet Virran molemmin puolin : runot 1954-1996 -kokoelman sisällysluettelosta): Eivät yöt ole lämpimiä, Peiton nimi, Sinä et koskaan, Lasken välillä tämän muistikirjan (Anna päivän olla kaikki, 1968), Vanhempani (Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille, 1972), Istuu pöydässä jossa istuin ennen, Ne jotka kulkevat unohtuneina (Tuulen viime vuosi, 1974), Pihamuurit uppoavat (Kohtaamispaikka vuosi, 1977), Niin kauan kuin ajattelin että, Kun sinä kannoit sitä mattoa, Lapsi vastapäisessä pöydässä (Kuutamourakka, 1981), Ajomatkalla, Me painumme, tietä, Yöllä kun kuulen hengitykseni, Ensin minä luulin, Olenko minä riisunut, Mikä kannattaa, Me kasvamme, Siinä...
Kysymys vaatii lääketieteellistä asiantuntemusta. Suomessa kaikki elinsiirrot on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Asiassa onkin syytä olla yhteydessä elinsiirtotoimistoon.
https://www.hus.fi/hoidot-ja-tutkimukset/elinsiirrot
https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/meilahden-tornisairaala/elinsiirtotoimisto
Tällaisia tuloksia löytyi Helsinki-suklaata etsittäessä. Olisiko kyse jostakin näistä.
Makeistehdas Hellas valmisti Helsingin olympialaisten aikoihin 1952 suklaamitaleita, joissa oli kullanvärisestä alumiinifoliosta valmistetut kuoret https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM22433:51:10
Fazerilla oli myös omat suklaamitalinsa olympialaisten kunniaksi. Helsingin vaakuna oli niissä näkyvämpi.https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0033bf
Vuonna 1950 Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan. Silloin Hellas valmisti Helsingin 400-vuotisrasiaa. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000lbr
Myös tällainen Hellaksen suklaakonvehtirasia oli 400-vuotisjuhlan aikaan.https://www.finna.fi/Record/hkm....
Internetin hakemistoista en löytänyt Lemlundia. (Geneat, Ancestry ja FamilySearch)
Voisiko nimi olla Lemland? Silloin mm. FamilySearch ehdottaa lähtömaaksi Ruotsia. https://www.familysearch.org/en/surname?surname=Lemland
Apua sukunimien jäljityksessä voisi olla myös suomalaisista sukunimikirjoista esim.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto = Atlas of Finnish surnames tai Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet.
Goethen West-östlicher Divan -kokoelmaa, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, ei ole suomennettu. Siihen sisältyvistä yksittäisistä runoista löytyy suomenkielisiä tulkintoja esimerkiksi Otto Mannisen kääntämässä Runoja-valikoimassa, Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomentamassa Jälkisointuja-koosteessa sekä Teivas Oksalan kääntämässä ja kokoamassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki -kirjassa. Siteerattu Buch des Unmuts -sikermän runo ([Und wer franzet oder britet]) ei kuitenkaan ole mukana näistä yhdessäkään, enkä sitä myöskään muista Goethen suomennettua lyyristä tuotantoa sisältävistä teoksista onnistunut löytämään.
Olisi hyvä tietää, mistä seurakunnasta onnykyisin määritetty kyse; seurakuntavaalit järjestetään seurakunnittain, ei valtakunnallisesti.
Seurakuntavaalien ajankohta on nykyisin määritetty, mutta vuoden 1965 tilanne on kuitenkin tarkistettava.
Kirkkohallitukselta tulleen selvvtyksen mukaan tietoa vuoden 1965 seuraluntavaaĺlien yhteisestä ajankohdasta ei löydetty heidän arkistostaan, kirjastostaan, eikä myöskään Kirkon tutkimusleskuksesta. Tästä pääteltiin, että vaaĺien ajankohta oli seieurakuntien itsensä määrättävissä. Näin antaa yan märtää myös seurasva lainaus Hannu Mäkeläisen jùlkaisussa Luottamushenkilöt seurakunnan hallinnosa:
"Vuonna 1970 vaalit toimitettiin ensimmäisen kerran uuden käytännön mukaan à...
Tämä on kysymys, josta tutkimuskaan ei ole yhtä mieltä. Teorioita siitä, milloin itämerensuomalaiset kansat ovat saapuneet Itämeren rannoille ja suomalaiset Suomen puolelle on monia eikä asiaa yksiselitteisesti pystytä todistamaan. Arviot vaihtelevat tuhansia vuosia1200-1300 ennen ajanlaskun alkua, 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tai juuri ennen ajanlaskun alkua Itämeren rannoille ja sieltä muutama sata vuotta myöhemmin ne, joista tuli suomalaisia Suomeen. On myös esitetty väite, että itämerensuomalaiset kansat olisivatkin alueen alkuperäisväestöä. (Lang Valter, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria, ss. 13.-16).
Suosittelen tutustumaan teokseen: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria /...
Valitettavasti kuvaukseesi sopivaa teosta ei löytynyt. Ehkä pystyt itse jäljittämään teoksen selaamalla aiheesta kirjoitettujen kaunokirjallisten teosten hakulistoja.
Tässä on linkki Vanamokirjastojen aineistohakuun hakusanalla syöpätaudit:
Hakutulos - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi)
Suomalaisten kirjastojen valtakunnallisesta kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta voi olla apua. Tässä on linkki Kirjasampoon hakusanalla syöpätaudit:
Haku | Kirjasampo
Syöpää käsittelevästä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin. Voit katsoa halutessasi tämän vastauksen tästä linkistä:
Olen tekemässä mahdollisimman täydellistä listaa suomeksi ilmestyneestä syöpää käsittelevästä kaunokirjallisuudesta...
Tietokirjallisuudessa autokauppa näyttää olevan varsin huonosti katettu aihealue. Automyyjille tarkoitettuja käytännön oppaita ei vastaani tullut lainkaan; julkaistu kirjallisuus painottuu vahvasti ostajan näkökulmaan. Autokaupan juridisia ja kuluttajansuojakysymyksiäkin tarkastellaan etupäässä kuluttajalähtöisesti. Myyjäpuoli pääsee näkyvimmin esille muistelmissa ja erilaisissa historiikeissa, joista niistäkin saattaa toki löytää käyttökelpoisia tiedonmurusia - mikäli vain jaksaa sellaisten toivossa kirjoja selailla.
Oheinen kirjalista on poiminta kirjastojen autokauppakirjallisuustarjonnasta. Se ei yritä olla tyhjentävä luettelo, vaan enemmänkin suuntaa-antava viitelista siitä, mitä on tarjolla. (Huom! Kaikkia tässä...
Vanhemmista omakustannekirjoista ei ole olemassa erillisiä luetteloita, ja omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon...
