Helmet-kirjastolla on kolme e-lehtipalvelua, joita voit käyttää kotoa käsin. E-magz -palvelussa on 63 kotimaista aikakauslehteä, ja sitä käytetään yleisimmillä nettiselaimilla. PressReader -palvelussa on ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä. Sitä on mahdollista käyttää joko selaimella tai samannimisellä sovelluksella. Flipster tuli RBDigital-lehtipalvelu tilalle. Se sisältää muun muassa kymmeniä englanninkielisiä aikakauslehtiä. Sitä voi käyttää selaimella tai sovelluksella. Ohjeet e-lehtien käyttöön löydät tästä linkistä https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
The Economist -lehteä ei valitettavasti tällä hetkellä ole Helmetin e-lehtipalveluissa, mutta National Geographic ja National...
Kyseessä on siirtymäsana, jota tarvittiin nimenomaan kirjan valmistuksessa. Käsikirjoitusten aikakaudella sen tehtävä oli auttaa kirjan sitojaa laittamaan sivut oikeaan järjestykseen. Kun kirjoja alettiin painaa painokoneella, siirryttiin yksittäisten sivujen painamisesta nopeasti arkkipainoon. Tällöin käytettiin sekä arkintunnuksia (kirjain- ja numeroyhdistelmiä) varmistamassa, että arkit taitetaan oikein ja sidotaan oikeaan järjestykseen, että siirtymäsanoja opastamassa asemoijaa sivujen sijoittelussa painokehilöön.
Kansalliskirjaston Kiehtova kirja -verkkonäyttely:https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kiehtovakirja/su…
Laine, Tuija: Kirjahistorian perusteet ja tutkimus (Kansalliskirjasto ja Suomen kirjahistoriallinen...
Tilastoja löytyi Kuntaliiton sivun excel-taulukosta vuodelta 2019 yli 75-vuotiaista, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Luku Karkkilassa oli 922 ja Vihdissä 2111.
Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut antaa yli 65-vuotiaiden määrän, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/?rxid=444223df…
Tilastokeskuksesta luvut varmasti löytyvät ja sieltä voi kysyä asiasta, http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html.
Tällaisia tuloksia löytyi Helsinki-suklaata etsittäessä. Olisiko kyse jostakin näistä.
Makeistehdas Hellas valmisti Helsingin olympialaisten aikoihin 1952 suklaamitaleita, joissa oli kullanvärisestä alumiinifoliosta valmistetut kuoret https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM22433:51:10
Fazerilla oli myös omat suklaamitalinsa olympialaisten kunniaksi. Helsingin vaakuna oli niissä näkyvämpi.https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0033bf
Vuonna 1950 Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan. Silloin Hellas valmisti Helsingin 400-vuotisrasiaa. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000lbr
Myös tällainen Hellaksen suklaakonvehtirasia oli 400-vuotisjuhlan aikaan.https://www.finna.fi/Record/hkm....
Kysymyksestäsi tulee mieleen Elina Aron vuosina 1985-1991 ilmestyneet Millistä ja hänen perheestään kertovat kirjat. Sen osat ovat Kiemurakatu 3 (WSOY 1985), Taikatempuntie 5 (WSOY 1987), Kiinanlyhdynkuja 7 (WSOY 1988), Kummituskäytävä 9 (WSOY 1989), Pinjaportti 11 (WSOY 1990) ja Ratsurinne 13 (WSOY 1991). Näistä kirjoista ainakin osa on löytynyt äänikasetteina kirjastojen valikoimista, kuten Kiemurakatu 3 (Kiemurakatu 3 | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi)) Esimerkiksi Taikatempunkatu 5 -kirjan takakansitekstissä juonta kuvaillaan näin: "Tuskin on Hattulan perhe ennättänyt tavaroineen muuttaa Taikatempuntielle, kun Milli joutuu pihan lasten kanssa huimiin seikkailuihin. Kuin vahingossa Milli lupaa taikoa heille jäätelöpuun...
Kyseistä kuvaa on painettu ainakin Tilgmannin kirjapainossa vuonna 1904 ja ilmeisesti sen jälkeen siitä on otettu uusia painoksia.
Kuvaa on ollut myynnissä esimerkiksi antiikkihuutokaupassa joitakin vuosia sitten ja tuolloin vasarahinta on liikkunut muutamassa sadassa eurossa. Tarkemman arvion saadaksesi sinun kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntevaan antiikki- tai antikvariaattiliikkeeseen.
https://finna.fi/Record/fikka.2183830
https://finna.fi/Record/museovirasto.F113A3A18C6D2B647BE8A2124D4BD794
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002gmr
Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen erityisesti kaunokirjallisuuden sisältöjä avaava verkkopalvelu. Sen kautta ei voi ostaa kirjoja. Kirjasammon kautta ei myöskään voi tilata aineistoa kirjastoon lainattavaksi.
Mikäli sinulla on kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, voit tehdä varauksia omassa verkkokirjastossasi. Jos korttiisi ei ole liitetty tunnuslukua, voit varata aineistoa kirjastossa käydessäsi tai soittamalla kirjastoon. Varaaminen ei maksa mitään, mutta noutamattomista varauksista peritään 2 euron maksu.
https://vaara.finna.fi/
Kaikki Vuokko Koistisen proosateokset näyttävät kuuluvan verkkokirjastoalueesi kokoelmiin.
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Vuokko Koistinen on julkaissut seuraavat...
Muutamia melko helppoja kirjoja löytyy. Esim.
Suunnistus : metsästä elämyksiä / Varpu Savolainen, Jani Lakanen, Miika Hernelahti,
Suomen lasten retkeilyopas / Iiris Kalliola & Lasse J. Laine ; [piirrokset: Marja Suuronen],
Retkeillään luonnossa / teksti: Berndt Sundsten ; valokuvat: Berndt Sundsten ja Jan Jäger ; piirrokset: Jan Jäger ; suomennos: Ulla Lempinen tai Oma reppu : selkokielinen opas retkeilyyn / selkokielinen teksti: Tuula Puranen ; toimituskunta: Anu Autio, Katri Lahti, Tuula Puranen, Timo Sinivuori ; piirroskuvat: Maarit Kauppinen ; valokuvat: Mikko Hieta [ja muita] ; julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry (On myös olemassa Reppu niminen tavallinen versio)...
Ristinolla-peli on vanha ja laajalle levinnyt peli josta on käytössä monia versioita ja nimiä. Rooman valtakunnassa pelin nimi oli terni labilli, myöhäisempiä variaatioita ovat esim. tick-tack-toe, x's and o'sies. Olli Aulion Suuressa leikkikirjassa peli esitellään nimellä Risti ja ympyrä. Ristinolla saattaisi olla suora käännös nimestä Noughts and crosses. Englannin sanalla cross on ainakin sama ristin ja rastin kaksoismerkitys kuin suomen sanalla risti, ja nought tarkoittaa juurikin nollaa. Varmaa vastausta nimen alkuperään en kuitenkaan valitettavasti löytänyt.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Tic-tac-toe
Olli Aulio: Suuri leikkikirja 2004
Goethen West-östlicher Divan -kokoelmaa, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, ei ole suomennettu. Siihen sisältyvistä yksittäisistä runoista löytyy suomenkielisiä tulkintoja esimerkiksi Otto Mannisen kääntämässä Runoja-valikoimassa, Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomentamassa Jälkisointuja-koosteessa sekä Teivas Oksalan kääntämässä ja kokoamassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki -kirjassa. Siteerattu Buch des Unmuts -sikermän runo ([Und wer franzet oder britet]) ei kuitenkaan ole mukana näistä yhdessäkään, enkä sitä myöskään muista Goethen suomennettua lyyristä tuotantoa sisältävistä teoksista onnistunut löytämään.
Voisikohan kyse olla lasten karttuleikkiin liittyvä loru: Karttu kotona, miehet metsässä...?
Loru sisältyy esimerkiksi teokseen Lennä, lennä leppäkerttu : Tuttujalastenrunoja ja -loruja (Koonnut Helvi Karahka, 2013)
Vanhemmista omakustannekirjoista ei ole olemassa erillisiä luetteloita, ja omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon...
Olisikohan kyseessä tarina Takaisin koulunpenkille? Se ilmestyi Aku Ankka -lehdessä ensimmäisen kerran numerossa 11/1955. Tarina on julkaistu myöhemmin mm. seuraavissa kokoelmissa:
Huiskahäntä ja muita Aku Ankan parhaita (1979)
Mikki ja Hessu olympialaisissa. Huiskahäntä ja muita Aku Ankan parhaita (1988)
Aku Ankka : 1955 (1997)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Myöskään tiedonhaku ei tuottanut tulosta. Neuvolaan liittyvissä teoksissa ei näyttänyt olevan kuvailemasi kaltaista kirjaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/neuvola
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Säkeet ovat alun perin Prévertin runon Chanson du mois de mai ensimmäinen säkeistö: "L'âne le roi et moi / Nous serons morts demain / L'âne de faim / Le roi d'ennui / Et moi d'amour". Neljäs säkeistö toistaa nämä rivit ja lisää vielä yhden: "Au mois de mai". Alkukielisenä runon voi lukea Prévert-valikoimasta Histoires (1946) tai sen täydennetystä laitoksesta Histoires et d'autres histoires (1963).
Kysymyksen suomenkielisen käännöksen alkuperää en valitettavasti onnistunut selvittämään. Ainoa kokonaisuudessaan suomennettu Prévert-kokoelma on Paroles vuodelta 1946 (Sanoja, 2016). Tutkimissani muita Prévert-suomennoksia sisältävissä runoantologioissa tai lehdissä ei "Toukokuun laulua" vastaani tullut. Runoilija Lasse Heikkilän...
Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"
Oikeille jäljille olet pähkäilyinesi päässyt! Stadin Slangi ry:n sanakirjan ja Nyt mä bonjaan -sanakirjan mukaan (s. 107) botna tarkoittaa hyvää tai hauskaa, botnasti taas hyvin. Tarkemmasta etymologiasta ei näissä ole tietoa, mutta sanaa on käytetty 1900-30-luvuilla. Stadin slangin suursanakirjassa botnan kohdalla mainitaan myös esimerkkinä Malmbergin teos, mistä voisi päätellä sen olevan ensimmäisiä ellei ainoita lähteitä, joissa sanaa käytetään.
Lähelle tulee myös sana botne, -t, joka juontuu ruotsin kielen sanasta botten eli pohja. Sillä viitataan ryyppäämiseen ja pohjien ottamiseen, esim. "Pohjanmaan kautta" eli "botnefok" (Forsberg: Stadin slangin etymologinen sanakirja, 2021).
Stadin slangi ry:...
Tervan käyttö kosmetiikassa perustuu suurimmaksi osaksi tuoksuun. Elina Karjalainen tiivistää Sauna suomalaisten kauneuden- ja terveydenhoidossa -opinnäytetyössään, että tervan raaka-aineet ovat useimmiten vain haihtuvia eli eteerisiä öljyjä.
Tervashampoon ainesosana käytetään yleensä puutervaa.
Linkki Karjalaisen tutkimukseen: Microsoft Word - OpinnaytetyoKarjalainen1.doc (theseus.fi)
