George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu ( A Song of Ice and Fire) -kirjasarjasta on ilmestynyt vasta viisi osaa. Kuudennen ja seitsemännen osan nimet ovat jo tiedossa, mutta ne eivät siis vielä ole ilmestyneet. Lisää tietoa vaikkapa Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulen_ja_j%C3%A4%C3%A4n_laulu
Game of Thrones -sarjan 8. tuotantokausi on jo ilmestynyt. 7. tuotantokaudella sarja ohitti ilmestyneiden kirjojen tapahtumat. Tietoa sarjasta esimerkiksi elokuvatietokanta IMDB:n sivuilta:
https://www.imdb.com/title/tt0944947/episodes?season=8&ref_=tt_eps_sn_8
Kirjojen suhteen nimimerkin Kärsimätön on siis venytettävä kärsivällisyyttään ilmeisesti vielä hyvän aikaa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi tarinan! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Smak-nimisellä poikabändillä on ainakin kappale nimeltään Myrsky. Bändi oli aktiivinen n. 2004-2007.
Laulajana toimi Kalle Lindroth, joka tunnetaan nykyään duosta Ida Paul & Kalle Lindroth. Kitaristina toiminut Henkka tunnetaan nykyään paremmin tuottajana nimeltä Hank Solo.
Tampereen konservatorion kuorojen konsertissa 24.1.1983 esitettiin Elizabeth Szönyin Vapiseva kuningas, musiikkisatu lapsille. Aamulehdessä 21.1. julkaistu pikku-uutinen otsikolla "Elizabeth Szönyi unkarilaisen illan vieraana" luonnehtii teosta "lapsioopperaksi".
Teoksen johti Lenke Erdélyi-Rauhala ja ohjasi Eva Gyldén. Esiintyjinä olivat konservatorion A- ja B-kuorot, Outi Simola (kertoja), Jukka Immonen (kuningas), Satu Kivelä (hovilääkäri), Eija Kankaanrinta (hovinarri), Marjo Pietilä (pikkutyttö) ja Viktoria Tanitò-Hunyodi (pianosäestys).
Vapiseva kuningas kertoo satumaassa asuvasta kuninkaasta, jolla on jäätynyt sydän. Kuninkaan puutarhasta hakataan kaikki puut ja ne poltetaan suuressa takassa, jotta kunigas lämpenisi. Kun se...
Wikipedia-artikkeli sisältää aina historiasivun, jossa artikkelin päivitykset on esitetty aikajärjestyksessä viimeisimmästä taaksepäin. Jos intressinä on löytää ajantasaistamista ja täydentämistä tarvitsevia Wikipedia-artikkeleita, ylläpitosivuilla on niistä laajoja listauksia. Niissä kuitenkin järjestämisperuste on artikkelin luomisaika viimeisimmän päivityksen sijasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:P%C3%A4ivityst%C3%A4_kaipaavat_sivut
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Wikipedia_articles_in_need_of_updating
Helmet-kirjastolla on kolme e-lehtipalvelua, joita voit käyttää kotoa käsin. E-magz -palvelussa on 63 kotimaista aikakauslehteä, ja sitä käytetään yleisimmillä nettiselaimilla. PressReader -palvelussa on ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä. Sitä on mahdollista käyttää joko selaimella tai samannimisellä sovelluksella. Flipster tuli RBDigital-lehtipalvelu tilalle. Se sisältää muun muassa kymmeniä englanninkielisiä aikakauslehtiä. Sitä voi käyttää selaimella tai sovelluksella. Ohjeet e-lehtien käyttöön löydät tästä linkistä https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
The Economist -lehteä ei valitettavasti tällä hetkellä ole Helmetin e-lehtipalveluissa, mutta National Geographic ja National...
Kyseessä on siirtymäsana, jota tarvittiin nimenomaan kirjan valmistuksessa. Käsikirjoitusten aikakaudella sen tehtävä oli auttaa kirjan sitojaa laittamaan sivut oikeaan järjestykseen. Kun kirjoja alettiin painaa painokoneella, siirryttiin yksittäisten sivujen painamisesta nopeasti arkkipainoon. Tällöin käytettiin sekä arkintunnuksia (kirjain- ja numeroyhdistelmiä) varmistamassa, että arkit taitetaan oikein ja sidotaan oikeaan järjestykseen, että siirtymäsanoja opastamassa asemoijaa sivujen sijoittelussa painokehilöön.
Kansalliskirjaston Kiehtova kirja -verkkonäyttely:https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kiehtovakirja/su…
Laine, Tuija: Kirjahistorian perusteet ja tutkimus (Kansalliskirjasto ja Suomen kirjahistoriallinen...
Tilastoja löytyi Kuntaliiton sivun excel-taulukosta vuodelta 2019 yli 75-vuotiaista, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Luku Karkkilassa oli 922 ja Vihdissä 2111.
Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut antaa yli 65-vuotiaiden määrän, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/?rxid=444223df…
Tilastokeskuksesta luvut varmasti löytyvät ja sieltä voi kysyä asiasta, http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html.
Kysymyksestäsi tulee mieleen Elina Aron vuosina 1985-1991 ilmestyneet Millistä ja hänen perheestään kertovat kirjat. Sen osat ovat Kiemurakatu 3 (WSOY 1985), Taikatempuntie 5 (WSOY 1987), Kiinanlyhdynkuja 7 (WSOY 1988), Kummituskäytävä 9 (WSOY 1989), Pinjaportti 11 (WSOY 1990) ja Ratsurinne 13 (WSOY 1991). Näistä kirjoista ainakin osa on löytynyt äänikasetteina kirjastojen valikoimista, kuten Kiemurakatu 3 (Kiemurakatu 3 | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi)) Esimerkiksi Taikatempunkatu 5 -kirjan takakansitekstissä juonta kuvaillaan näin: "Tuskin on Hattulan perhe ennättänyt tavaroineen muuttaa Taikatempuntielle, kun Milli joutuu pihan lasten kanssa huimiin seikkailuihin. Kuin vahingossa Milli lupaa taikoa heille jäätelöpuun...
Kyseistä kuvaa on painettu ainakin Tilgmannin kirjapainossa vuonna 1904 ja ilmeisesti sen jälkeen siitä on otettu uusia painoksia.
Kuvaa on ollut myynnissä esimerkiksi antiikkihuutokaupassa joitakin vuosia sitten ja tuolloin vasarahinta on liikkunut muutamassa sadassa eurossa. Tarkemman arvion saadaksesi sinun kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntevaan antiikki- tai antikvariaattiliikkeeseen.
https://finna.fi/Record/fikka.2183830
https://finna.fi/Record/museovirasto.F113A3A18C6D2B647BE8A2124D4BD794
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002gmr
Erityisesti mikkeliläisiä lehtiä lienee melko vähän. Nettihaulla löysin wikipedian sivun lehdestä nimeltään Vapaus. Se ilmestyi Mikkelissä 1906-1963.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaus_(Mikkeli)
Sivulta oli linkki sivulle Mikkelin media. Se on Suomalainen media kunnittain sivun alasivu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Mikkelin_media
Sivulta Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, löytyvät kaikki netissä luettavissa olevat lehdet. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Fyysisiä lehtiä voi metsästää Finna.fi haun kautta. Esim. Mikkelin sanomat
Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen erityisesti kaunokirjallisuuden sisältöjä avaava verkkopalvelu. Sen kautta ei voi ostaa kirjoja. Kirjasammon kautta ei myöskään voi tilata aineistoa kirjastoon lainattavaksi.
Mikäli sinulla on kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, voit tehdä varauksia omassa verkkokirjastossasi. Jos korttiisi ei ole liitetty tunnuslukua, voit varata aineistoa kirjastossa käydessäsi tai soittamalla kirjastoon. Varaaminen ei maksa mitään, mutta noutamattomista varauksista peritään 2 euron maksu.
https://vaara.finna.fi/
Kaikki Vuokko Koistisen proosateokset näyttävät kuuluvan verkkokirjastoalueesi kokoelmiin.
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Vuokko Koistinen on julkaissut seuraavat...
Muutamia melko helppoja kirjoja löytyy. Esim.
Suunnistus : metsästä elämyksiä / Varpu Savolainen, Jani Lakanen, Miika Hernelahti,
Suomen lasten retkeilyopas / Iiris Kalliola & Lasse J. Laine ; [piirrokset: Marja Suuronen],
Retkeillään luonnossa / teksti: Berndt Sundsten ; valokuvat: Berndt Sundsten ja Jan Jäger ; piirrokset: Jan Jäger ; suomennos: Ulla Lempinen tai Oma reppu : selkokielinen opas retkeilyyn / selkokielinen teksti: Tuula Puranen ; toimituskunta: Anu Autio, Katri Lahti, Tuula Puranen, Timo Sinivuori ; piirroskuvat: Maarit Kauppinen ; valokuvat: Mikko Hieta [ja muita] ; julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry (On myös olemassa Reppu niminen tavallinen versio)...
Ristinolla-peli on vanha ja laajalle levinnyt peli josta on käytössä monia versioita ja nimiä. Rooman valtakunnassa pelin nimi oli terni labilli, myöhäisempiä variaatioita ovat esim. tick-tack-toe, x's and o'sies. Olli Aulion Suuressa leikkikirjassa peli esitellään nimellä Risti ja ympyrä. Ristinolla saattaisi olla suora käännös nimestä Noughts and crosses. Englannin sanalla cross on ainakin sama ristin ja rastin kaksoismerkitys kuin suomen sanalla risti, ja nought tarkoittaa juurikin nollaa. Varmaa vastausta nimen alkuperään en kuitenkaan valitettavasti löytänyt.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Tic-tac-toe
Olli Aulio: Suuri leikkikirja 2004
Goethen West-östlicher Divan -kokoelmaa, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, ei ole suomennettu. Siihen sisältyvistä yksittäisistä runoista löytyy suomenkielisiä tulkintoja esimerkiksi Otto Mannisen kääntämässä Runoja-valikoimassa, Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomentamassa Jälkisointuja-koosteessa sekä Teivas Oksalan kääntämässä ja kokoamassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki -kirjassa. Siteerattu Buch des Unmuts -sikermän runo ([Und wer franzet oder britet]) ei kuitenkaan ole mukana näistä yhdessäkään, enkä sitä myöskään muista Goethen suomennettua lyyristä tuotantoa sisältävistä teoksista onnistunut löytämään.
Voisikohan kyse olla lasten karttuleikkiin liittyvä loru: Karttu kotona, miehet metsässä...?
Loru sisältyy esimerkiksi teokseen Lennä, lennä leppäkerttu : Tuttujalastenrunoja ja -loruja (Koonnut Helvi Karahka, 2013)
Aku Ankka -lehdellä on vuoteen 1951 asti ulottuva arkisto, johon pääsee linkistä Lehdet - Aku Ankka
Lehteä klikkaamalla näkee, mitä tarinoita se sisältää, vaikka ei olisi hankkinut lukuoikeutta. Kysymäsi tarina saattaisi olla numeron 1968: 3 Haaksirikkoinen perhe.
OECD:n tuoreimpien tietojen mukaan julkisen sektorin työntekijöisden osuus työllisistä on korkein Norjassa, yli 30 %.
Seuraavina järjestyksessä tulevat Ruotsi ja Tanska.
Lähde: OECD, www.oecd.org > Topics > Public Governance
https://www.oecd.org/employment/pem/
Linkki OECD:n kuviooon "Employment in general government as a percentage of total employment" Excel-muodossa: https://doi.org/10.1787/888934257337 .
Euroopan tilastoviraston uusimmat tilastotiedot osoittavat samaan suuntaan
https://ec.europa.eu/eurostat/cache/digpub/european_economy/bloc-4d.htm…
