Hei!
Hämeenlinnan pääkirjaston varastossa on Lauri Kalman kirja Maapallon ympäri lentokoneella: kertomus lentoalus "Suomen" matkasta. Teos on vuodelta 1920 ja lainattavissa. Onkohan kyse tästä kirjasta? Voitte tehdä teoksesta kaukolainatilauksen oman lähikirjaston kautta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Hämeenlinnan pääkirjaston suomen kielen hyllystä (88.2.)löytyvät esim. seuraavat teokset: Suomalainen fraasisanakirja; Kari Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja, 1993; Kuisma Juha: Tupenrapinat: idiomeja ajan uumenista, 2015; Päivä pulkassa, pyy pivossa, 2014; Muikku-Werner Pirkko: Suurella sydämellä, ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja, 2008; Tervomaa Raija: Päin mäntyä: suomen kielen sanontoja, 2002.
Olisiko tekijä kuitenkin Kirsti Loukola-Ruskeeniemi? Hänen ja Timo Heinon artikkeli vuodelta 1996 on julkaistu Economic Geology -julkaisussa:
Loukola-Ruskeeniemi, K. & Heino, T. 1996. Geochemistry and genesis of the black shale-hosted Ni-Cu-Zn deposit at Talvivaara, Finland. Economic Geology 91, 80–110
Linkki artikkelin abstraktiin löytyy alta:
https://pubs.geoscienceworld.org/segweb/economicgeology/article-abstract/91/1/80/21633
Economic Geology -julkaisu on Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjaston kokoelmissa. Kampuskirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/kumpula/
...
Varsinkin isojen kirjastojen hankinta on nykyään hyvin keskitettyä toimintaa, mutta kysymyksen sanamuodosta päätellen kyse ei välttämättä ole myynnistä vaan lahjoituksesta. Niin tai näin, järkevintä on asioida siinä kirjastossa, jonka kokoelmaan kirjan haluaisi ja keskustella asiasta kirjaston johtajan kanssa. Johtaja osaa sanoa, miten menetellään, jos kirjaa ei olla kaupallisesti hankkimassa. Jos omakustanteen haluaa myydä useampaan kirjastoon, täytyy käytännössä ottaa yhteyttä esimerkiksi BTJ Finlandiin, jolla on tehokkaat yhteydet Suomen kirjastoihin.
Heikki Poroila
Ihan täsmälleen kuvauksen kaltaista satua en löytänyt, mutta Marta Keravuoren suomentamaan japanilaisten satujen valikoimaan Aamun maan tarinoita (Otava, 1950) sisältyvä kertomus Kissoja piirtävä poika osuu verrattain lähelle. Siinä tarinan piirtäjäpoika menee temppeliin, jossa hän käy pieneen komeroon nukkumaan. Keskiyöllä hän herää meteliin, tappeluun ja kirkunaan, joka on niin pelottavaa, ettei hän uskalla edes tirkistää ovenraosta. Aamulla, kun poika hiipii ulos piilopaikastaan, hän näkee, että temppelin lattia on täynnä verta ja että keskellä lattiaa makaa kuolleena lehmää suurempi kummitusrotta. Hän kummastelee, kuka rotan on tappanut, ja huomaa, että hänen edellisenä iltana piirtämiensä kissojen suut ovat punaiset verestä. Poika...
Anna-kappaleen on levyttänyt espanjalainen artisti Miguel Bosé vuonna 1978.
YouTubessa julkaistujen tietojen mukaan Fernando Arbex on kappaleen säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja: https://www.youtube.com/watch?v=EK_aOHhwfA0
Anna-kappale oli Miguel Bosén suuri hitti myös Euroopassa; lisätietoa artistista espanjaksi: https://es.wikipedia.org/wiki/Miguel_Bos%C3%A9
Kappale ilmestyi Miguel Bosé –nimisellä albumilla vuonna 1978:
http://miguelbose.com/album/miguel-bose/
Kappaleen musiikkivideo YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tZoCzOtcvdI
Tavallisista kirjastoista käyntien ja lainausten perusteella pienin on Suomenlinnan kirjasto. Vuonna 2017 kävijöitä oli 20 815 ja lainauksia 19 075. Sakarinmäen lastenkirjasto, joka toimii koulussa, on vielä pienempi (käyntejä 4688 ja lainauksia 8430). Myllypuron mediakirjaston lainaus on pienempi kuin Suomenlinnan (18 270), mutta vastaavasti käyntejä on kertynyt 105 270.
Rauno Lehtisen Kukonkiven polkka on äänitetty Yleisradion kantanauhalla vuonna 1967, joten sen on tosiaan voinut Radiosta kuulla. Soitinyhtyeen esityksen kesto on 1'55 minuuttia. Kaupallista levytystä tai nuottia kappaleesta ei ole tehty, joten tuo kantanauha on ainoa mahdollisuus tämä sävellys kuulla. Yleisradion Radio Suomella pyörii edelleen ohjelma Puhelinlangat laulaa, joka täyttää kuulijoiden toiveita. Samaisella Radio Suomella on myös yöradiossa ohjelma Toiveiden yö, jonne voi lähettää toiveita. Myös vuodesta 1935 toiminut Lauantain toivotut levyt on sekin edelleen elossa. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio tai lauantain.toivotut@yle.fi. Tämä Kukonkiven polkka kuulostaa juuri...
Aliaksen eli salanimen saat lisättyä asiakastietoihisi minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Vanhoja Eeva-lehden vuosikertoja voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosasastolla. Lehti ei ole luettavissa digitaalisena.
BTJ:n aiemmin ylläpitämä artikkelitietokanta Aleksi käsitti yli 900 000 artikkeliviitettä noin 300 kotimaisesta aikakauslehdestä vuosilta 1982–2017. Vuonna 2018 Aleksi-tietokanta yhdistettiin Arto-artikkeliviiteteikokantaan. Tiedot ovat haettavissa Arton oman käyttöliittymän lisäksi Finnasta. Artikkelin etsimisessä saattaa siis olla apua Artosta tai Finnasta.
Arto https://finna.fi
Finna https://finna.fi/
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
Pasilan kirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Valitettavasti en löytänyt suomenkielistä kirjaa Boudoir nukeista.Antiikki kirjoissa saattaa löytyä tietoja myös nukeista, muttei mitään kovin kattavaa.Netistäkin löysin vain yhden suomenkielisen sivun. https://fi.craftme.eu/boudoir-nuket-kerailijoille/Englanniksi, ranskaksi ja venäjäksi sivustoja nukeista näyttäisi olevan runsaasti.
Helmet-lukuhaasteen aikaisempien vuosien (2015. 2016, 2017 ja 2018) listat löytyvät tämän vuoden lukuhaastesivun alalaidasta. Linkki sivulle on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuh…
Matthew Walkerin teosta Miksi nukumme : unen voima (2019) on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Näin ollen teosta ei tilata kaukolainaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Jos haluat lainata teoksen Keravalta, sinun pitää rekisteröityä Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi ja käydä lainaamassa teos jostakin Kirkes-kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit lukea lisätietoa Kirkes-kirjastojen asiakkuudesta.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/kirjastokortti
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä:
"Ei mikään oo niin haikiaa,
kuin rakkauden tauti;
Siihen luolee seljälleen
Ja silmät jääpi auki."
Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä:
http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?...
Etsimäsi runo on Anna-Mari Kaskisen runo Mikä mies!, jonka voit lukea Anna-Mari Kaskisen kootuista runoista Minä en sinua unohda (2001 ja 2007, Kirjapaja).
Runokokoelma löytyy oman verkkokirjastosi kokoelmista.
George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu ( A Song of Ice and Fire) -kirjasarjasta on ilmestynyt vasta viisi osaa. Kuudennen ja seitsemännen osan nimet ovat jo tiedossa, mutta ne eivät siis vielä ole ilmestyneet. Lisää tietoa vaikkapa Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulen_ja_j%C3%A4%C3%A4n_laulu
Game of Thrones -sarjan 8. tuotantokausi on jo ilmestynyt. 7. tuotantokaudella sarja ohitti ilmestyneiden kirjojen tapahtumat. Tietoa sarjasta esimerkiksi elokuvatietokanta IMDB:n sivuilta:
https://www.imdb.com/title/tt0944947/episodes?season=8&ref_=tt_eps_sn_8
Kirjojen suhteen nimimerkin Kärsimätön on siis venytettävä kärsivällisyyttään ilmeisesti vielä hyvän aikaa.
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.
Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:...
Etsitty kirja lienee Dave Pelzerin Pimeän poika (Otava, 2003), "kaunistelematon tositarina äitinsä julmasti nöyryyttämän pojan kipeästä kasvusta ehjäksi aikuiseksi".
En ollut enää perheenjäsen missään käytännön mielessä. Äiti oli jopa lakannut käyttämästä nimeäni ja puhui minusta vain poikana. En saanut syödä aterioita perheen kanssa, en leikkiä veljieni kanssa enkä katsoa televisiota. Olin vanki. Koulun jälkeen tein heti kaikki taloustyöt, jotka äiti oli määrännyt minulle. Kun työt oli tehty, menin suoraan kellariin, jossa seisoin, kunnes äiti huusi minut korjaamaan ruokapöydän ja tiskaamaan astiat. Minusta oli tullut äidin orja.
On usein tulkinnanvaraista, määritelläänkö joku Emily Dickinsonin teksti runoksi vai kirjeeksi. Kysymyksesi säkeet ovat Dickinsonin kirjeestä Sarah Tuckermanille vuodelta 1883. Jotkut Dickinsonin koottujen laitosten tekijät ovat tehneet toimituksellisen valinnan katkaisemalla kirjeen ja tekemällä sen loppuosasta muutaman säkeen runon. Tässä hyvälaatuinen kuva kirjeestä Emily Dickinson Archive -palvelussa: https://www.edickinson.org/editions/2/image_sets/79830. Kuvasta voi todeta, että "feathers" on oikein. Kuvan yhteydessä on myös tietoa kirjeen julkaisuhistoriasta.
Kaksi arvovaltaista Emily Dickinsonin runojen koottua laitosta ovat Thomas H. Johnsonin editoima The Poems of Emily Dickinson (Cambridge 1955) ja Ralph W....
