Kyseessä voisi olla Radiomafian Heinähässäkkä, jota toimittivat Pertti Salovaara, Jusu Lounela ja Mikael Hästbacka heinäkuun arkiaamuissa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/30/heinahassakan-hairikkopuhelut
Toivo Kuulan laulu Yö (op33, nro 22) vuodelta 1906 Eino Leinon runoon on ruotsinkieliseltä nimeltään Natt. Runo on Nino Runebergin ruotsintama.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Kyseisen kappaleen suuri suosio on nimenomaan "Amelie"-elokuvan ansiota. Fréhel (1891-1951) oli suosittu laulaja Ranskassa erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Hän esiintyi monissa tuon ajan suosituissa elokuvissa (esim. Pépé le Moko) ja oli haluttu esiintyjä Ranskan estradeilla. Hän oli kuitenkin pahasti alkoholisoitunut ja huumeriippuvainen, mikä pilasi lopulta hänen uransa. Hän vetäytyi addiktioidensa vuoksi pois julkisuudesta viimeisinä vuosinaan, vaikka hänellä olisi ollut esiintyjänä kysyntää myös Ranskan ulkopuolella. "Amelie"-elokuvan kautta hänen laulunsa ovat tavoittaneet jälleen uusia sukupolvia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9hel
Roope on kansanomainen asu nimestä Robert. Vanhojen nimien puhuttelumuodot löydettiin virallisiksi etunimiksi 1980-luvulla, niin myös Roope. Nimi otettiin uudelleen almanakkaan vuonna 2000; nimipäivä on 7.6.
Robert on englantilainen muoto germaanisesta nimestä Hrodebert (muinaissaksan hrothi, maineikas + berhta, loistava). Ruotsiin nimi Robert tuli 1600-luvulla eräiden skotlantilaisten mukana. Sieltä se saatiin myös Suomen almanakkaan.
Tietoja nimestä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kirja Oy Kumela: lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Kirja on näyttelyjulkaisu Suomen lasimuseossa Riihimäellä 2002 pidetystä näyttelystä. Kirjan asiasanojen mukaan siinä esitellään mm. tehtaan historiaa, tuotteita ja lasinpuhaltajia. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Valitettavasti kysymykseen ei voi yksiselitteisesti vastata näillä tiedoilla. Joskus esimerkiksi tunnuksissa tai asetuksissa on jotakin epäselvää. Sinun kannattaa käydä jossakin kirjaston pisteessä tarkastamassa virkailijan kanssa asia. Samalla voitte varmistaa, kuinka uusiminen tapahtuu.
Tämä Mikael Nybergin säveltämä ja Kaarlo Aukusti Terhin sanoittama virsi löytyy ainakin Suomen lähetysseuran julkaisemasta Hengellisiä lauluja ja virsiä -teoksesta (nuottipainos, 5.p. 1979)). Kirjan voi lainata Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Voidaan ajatella, että tiedonhaun tekeminen kuuluu olennaisena osana tutkimuksen teon opettelua. Oman oppilaitoksesi kirjasto tarjoaa tiedonhaun opetusta ja ohjausta juuri tutkielmantekijöitä silmälläpitäen, ohessa linkki lisätietoihin:
http://www.puv.fi/fi/kirjasto/tiedonhankinnanopetus/
Voit tehdä myös Vaasan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa tiedonhakua
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&sesid=1239704845&ulan…
Voit laittaa asiasanakenttään hakusanaksi lapsettomuus, jolloin saat tulokseksi joukon teoksia, joista voit sitten valita sinulle sopivimmat.
Voit toki jättää tiedonhakupyynnön kaupunginkirjaston tietopalvelutiskeille. Tiedonhaku ei maksa mitään. Aihettasi lähinnä olisi pääkirjaston luonnontieteet- ja...
Hei!
Teos ei ole vielä Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, mutta uskoisin, että se hankitaan. Voit jättää siitä hankintapyynnön kirjaston sivulla palautekohdassa.
Järjestelmä toimii nykyään niin, että uusiminen ei onnistu, jos uusittavaan aineistoon on yksikin varaus. Jos saman teoksen niteitä on kuitenkin hyllyssä jossakin kirjastossa, varaus poistuu heti, kun se saadaan kyseisessä kirjastossa käsitellyksi. Lainan uusimista kannattaa siis kokeilla jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tästä aiheutuu kieltämättä ylimääräistä vaivaa asiakkaille. Kirjastojärjestelmän toimittajalle on esitetty toivomus toimintalogiikan järkevöittämisestä. Toivottavasti siis tulevissa ohjelmaversioissa ongelma saadaan ratkaistuksi.
Kirjastokorttia saa ilman henkilötunnusta, siihen riittää syntymäaika ja osoite. Asiakasrekisterin lisätietoihin voi laittaa väliaikaisen todistusnumeron, jonka olen ymmärtänyt että jokaisella vastaanottokeskuksen asukkailla on.
Esimerkiksi näin:
Napsauta linkkiä "Tarkennettu haku" ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent.search… ).
Kirjoita hakukenttään * (siis yksi asteriski). Pudotusvalikosta, jonka otsikko on "Aineisto", valitse aineistolajiksi BD-levy. Napsauta painiketta "Hae". Tuloslistan yläpuolella on valikko "Jarjestys". Napsauta tästä kohtaa "Vuosi", niin tulokset järjestyvät uusimmasta vanhimpaan.
Suosittelen tutustumista hakuohjeisiin osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html
tai, jos käytät ns. perinteistä Helmetiä, osoitteessa
http://luettelo.helmet.fi/help*fin -> Ohjeita.
Hei!
Hämeenlinnan pääkirjaston varastossa on Lauri Kalman kirja Maapallon ympäri lentokoneella: kertomus lentoalus "Suomen" matkasta. Teos on vuodelta 1920 ja lainattavissa. Onkohan kyse tästä kirjasta? Voitte tehdä teoksesta kaukolainatilauksen oman lähikirjaston kautta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Hämeenlinnan pääkirjaston suomen kielen hyllystä (88.2.)löytyvät esim. seuraavat teokset: Suomalainen fraasisanakirja; Kari Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja, 1993; Kuisma Juha: Tupenrapinat: idiomeja ajan uumenista, 2015; Päivä pulkassa, pyy pivossa, 2014; Muikku-Werner Pirkko: Suurella sydämellä, ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja, 2008; Tervomaa Raija: Päin mäntyä: suomen kielen sanontoja, 2002.
Olisiko tekijä kuitenkin Kirsti Loukola-Ruskeeniemi? Hänen ja Timo Heinon artikkeli vuodelta 1996 on julkaistu Economic Geology -julkaisussa:
Loukola-Ruskeeniemi, K. & Heino, T. 1996. Geochemistry and genesis of the black shale-hosted Ni-Cu-Zn deposit at Talvivaara, Finland. Economic Geology 91, 80–110
Linkki artikkelin abstraktiin löytyy alta:
https://pubs.geoscienceworld.org/segweb/economicgeology/article-abstract/91/1/80/21633
Economic Geology -julkaisu on Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjaston kokoelmissa. Kampuskirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/kumpula/
...
Varsinkin isojen kirjastojen hankinta on nykyään hyvin keskitettyä toimintaa, mutta kysymyksen sanamuodosta päätellen kyse ei välttämättä ole myynnistä vaan lahjoituksesta. Niin tai näin, järkevintä on asioida siinä kirjastossa, jonka kokoelmaan kirjan haluaisi ja keskustella asiasta kirjaston johtajan kanssa. Johtaja osaa sanoa, miten menetellään, jos kirjaa ei olla kaupallisesti hankkimassa. Jos omakustanteen haluaa myydä useampaan kirjastoon, täytyy käytännössä ottaa yhteyttä esimerkiksi BTJ Finlandiin, jolla on tehokkaat yhteydet Suomen kirjastoihin.
Heikki Poroila
Ihan täsmälleen kuvauksen kaltaista satua en löytänyt, mutta Marta Keravuoren suomentamaan japanilaisten satujen valikoimaan Aamun maan tarinoita (Otava, 1950) sisältyvä kertomus Kissoja piirtävä poika osuu verrattain lähelle. Siinä tarinan piirtäjäpoika menee temppeliin, jossa hän käy pieneen komeroon nukkumaan. Keskiyöllä hän herää meteliin, tappeluun ja kirkunaan, joka on niin pelottavaa, ettei hän uskalla edes tirkistää ovenraosta. Aamulla, kun poika hiipii ulos piilopaikastaan, hän näkee, että temppelin lattia on täynnä verta ja että keskellä lattiaa makaa kuolleena lehmää suurempi kummitusrotta. Hän kummastelee, kuka rotan on tappanut, ja huomaa, että hänen edellisenä iltana piirtämiensä kissojen suut ovat punaiset verestä. Poika...
Anna-kappaleen on levyttänyt espanjalainen artisti Miguel Bosé vuonna 1978.
YouTubessa julkaistujen tietojen mukaan Fernando Arbex on kappaleen säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja: https://www.youtube.com/watch?v=EK_aOHhwfA0
Anna-kappale oli Miguel Bosén suuri hitti myös Euroopassa; lisätietoa artistista espanjaksi: https://es.wikipedia.org/wiki/Miguel_Bos%C3%A9
Kappale ilmestyi Miguel Bosé –nimisellä albumilla vuonna 1978:
http://miguelbose.com/album/miguel-bose/
Kappaleen musiikkivideo YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tZoCzOtcvdI
