Kyllä voi. Korian kirjastossa on kaksi tulostinta asiakaskäyttöön. Niistä lasten ja nuorten osastolla olevasta monitoimilaitteesta voi tulostaa myös A3-tulosteita.
Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä.
Christoph Willibald Gluckin kaksinäytöksisestä oopperasta (opéra comique) L'ivrogne corrigé vuodelta 1760 ei näytä löytyvän minkäänlaista tallennetta ainakaan maailman suurimman verkkokaupan eli Amazonin sivuilta. Myöskään kokonaislevytystä ei näytä olevan olemassa. Suomessa ooppera on kerran esitetty (Helsingin konservatorio 1988), mutta siitä esityksestä ei ole ainakaan kaupallista tallennetta tehty. Asiaa (äänitystä) voi tiedustella konservatoriosta (konservatorio@konservatorio.fi), mutta kun esityksestä on jo 30 vuotta, liikoja ei ehkä kannata odottaa.
Heikki Poroila
Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Kyseessä on kenraali ja poliitikko Moshe Dayan (1915 - 1981).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moshe_Dayan
https://www.britannica.com/biography/Moshe-Dayan
Suomenkielisiä yleisteoksia apinoista on verrattain vähän, yksittäisiin lajeihin keskittyviä kirjoja löytyy hieman enemmän. Jos hakua laajennetaan kattamaan myös vieraskielinen aineisto, kirjoja löytyy enemmän. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on muutama käypä englanninkielinen teos aiheesta, jos suomenkielisyys ei ole ehdoton edellytys.
Bloom, Steve, Ihmeelliset apinat
Goodall, Jane, Simpanssien valtakunta
Strum, Shirley C., Melkein ihmisiä : matka paviaanien maailmaan
MacKinnon, John, Punaisen apinan jäljillä [oranki]
Morris, Desmond, Planet Ape
Morris, Desmond, Monkey
Nowak, Ronald M., Walker's primates of the world
Redmond, Ian, Primates of the world
Ensisijaisesti nuorille lukijoille suunnatuista teoksista mainittakoon...
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman...
Celian oikeus valmistaa ja tarjota äänikirjoja lukemisesteisille perustuu tekijänoikeuslain 17 a §:ään. Laki rajaa käyttäjäryhmän ainoastaan lukemisesteisiin, eikä Celialla ole oikeutta jakaa materiaaleja muille ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Celian sivuilta osoitteesta https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/ löytyy tietoa sen palveluihin oikeutetuista lukemisesteisten ryhmistä.
Tätä kysymystä käsitellään Kuvaston verkkosivuilla, johon on muutenkin koottu tietoa visuaalisen alan tekijänoikeuksista. Kuvaston sivuilla todetaan, että "jos alkuperäinen teos tulee muunnelluksi niin, että uusi teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnyksen, ei taiteilija tarvitse alkuperäisen teoksen tekijän lupaa teokseensa". Mikäli tämä teoskynnys taas ei ylity, tarvitsee taiteilija käyttöön luvan alkuperäisen teoksen tekijältä. Teoksen iästä riippuen saattaa sen tekijänoikeuden suoja-aika tosin olla umpeutunut, jolloin teosta saa käyttä vapaasti ilman erillistä lupaa.
Lähde:
http://kuvasto.fi/2019/02/teoksen-sisallyttaminen-taideteokseen/
Kuvaoikeuksien ABC (tietoa mm. suoja-ajasta)
http://...
Yleensä kirjastokortin myöntämisen ehtona on vain Suomessa oleva osoite, Näin esim. mökkiläinen voi saada kortin myös mökkipaikkakuntansa kirjastoon. Kannattaa kuitenkin varmistaa asia, samoin kuin se, mikä osoite korttiin kirjataan, siitä kirjastosta, mistä kortin haluaa.
Kyseessä voisi olla Radiomafian Heinähässäkkä, jota toimittivat Pertti Salovaara, Jusu Lounela ja Mikael Hästbacka heinäkuun arkiaamuissa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/30/heinahassakan-hairikkopuhelut
Kyseessä saattaisi olla joku seuraavista, ellei sitten vain unen tuote:
- Toby Keith: Missing Me Some You (https://www.youtube.com/watch?v=9KbRZ9ZIAZE)
- Huwey Lewis and the News: I Hope You Love Me Like You Said You Do (https://www.youtube.com/watch?v=UmyfA-P3oVc)
- The Dynamics: Misery (https://www.youtube.com/watch?v=9_1WVDVSxN0)
Kannattaa googlata "i hope you still love me" + lyrics, tällä tulee useita vaihtoehtoja.
Toivo Kuulan laulu Yö (op33, nro 22) vuodelta 1906 Eino Leinon runoon on ruotsinkieliseltä nimeltään Natt. Runo on Nino Runebergin ruotsintama.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Anagrammologi John Erkonarmo (Jarmo Korhonen) sormeili uutuuskirjojen ja niiden tekijöiden nimiä Helsingin Sanomissa 30.12.1990. Väännös Lasse Pöystin Lassen oppivuosista oli ensimmäinen kaikkiaan 103 kirjan listalla, jolta löytyy sellaisiakin teoksia kuin Eelimatias Hila: Lötkyvaate, Santra Alipaino: Rohkea kuva majuri Muhosta ja Iita Runttu: Terävän lelukirja.
Etelä-Suomen lehti -niminen lehti on vuodesta 1991 ilmestynyt ilmaisjakelulehti. Se ei liene etsimäsi. Tiedot lehdestä hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.726750
Etelä-Suomi-niminen sanomalehti ilmestyi 1902-1988 Kotkassa. Tämä lehti on käytettävissä Kansalliskirjastossa ja parissa muussa yliopiston kirjastossa. Koronarajoitukset vaikuttavat kirjastojen käyttöön. Alla tiedot lehdestä Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…;
Etelä-Suomen Sanomat -nimisen lehden vuoden 1961 ja 1971 numerot löytyvät mikrofilmeinä mm. Lahden pääkirjastosta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22etel%C3%A4-suomen+sanoma…
https://www.finna...
Kyseisen kappaleen suuri suosio on nimenomaan "Amelie"-elokuvan ansiota. Fréhel (1891-1951) oli suosittu laulaja Ranskassa erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Hän esiintyi monissa tuon ajan suosituissa elokuvissa (esim. Pépé le Moko) ja oli haluttu esiintyjä Ranskan estradeilla. Hän oli kuitenkin pahasti alkoholisoitunut ja huumeriippuvainen, mikä pilasi lopulta hänen uransa. Hän vetäytyi addiktioidensa vuoksi pois julkisuudesta viimeisinä vuosinaan, vaikka hänellä olisi ollut esiintyjänä kysyntää myös Ranskan ulkopuolella. "Amelie"-elokuvan kautta hänen laulunsa ovat tavoittaneet jälleen uusia sukupolvia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9hel
Eepos-kirjastoissa ei valitettavasti ole lainattavia porakoneita.
Tässä muutama linkki poria vuokraaviin yrityksiin:
https://www.rentaeasy.fi/vuokraa/porakoneet ja yhteystiedot https://www.rentaeasy.fi/toimipisteet
https://www.vuokraaclasohlsonilta.fi/products?storeId=93
https://www.ramirent.fi/vuokraa/rakennuskoneet/pora-ja-piikkauskalusto/…
https://www.cramo.fi/fi/category/rakennuskoneet_porakoneet
Etsin Google-haulla sekä Helmet-kirjastojen ja Finna.fi:n tietokannoista muun muassa hakusanoilla nuortenkirjallisuus, kauhukirjallisuus, tytöt ja henkiolennot, mutta vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Etsin myös Kirjasampo.fi-palvelusta kuvailemaasi kansikuvaa, mutta tulokset eivät sopineet muihin tietoihin. Kollegojen muistissakaan ei tällaista kirjaa osunut kohdalle.
Ikärajaa kirjalla tuskin kuitenkaan on ollut, vaikka juoni kuulostaa sangen hurjalta, sillä Helmet-kirjastoissa vain elokuvilla ja konsolipeleillä on suositusikärajat.
Muistaisiko joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Lähteitä:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/
Useissa lukemissani lähteissä todetaan, että nukkumiseen ja nukahtamiseen vaikuttaa kahvin sisältämä kofeiini, joka on keskushermostoon vaikuttava piriste. Se vaikuttaa etenkin aivoissa muodostuvaan adenosiiniin. Adenosiini on kemiallinen yhdiste, joka säätelee ihmisen uni-valve-rytmiä. Valveillaolon aikana adenosiinin määrä aivoissa lisääntyy ja alkaa vähitellen vaimentaa aivojen aktiivisuutta vireyden kannalta keskeisillä aivoalueilla. Runsas kofeiinin käyttö salpaa adenosiinireseptoreita. Siksi aivot pysyvät tavallista aktiivisempina eikä normaalia uneliaisuuden tunnetta tule tai se viivästyy.
Kofeiinin määrä verenkierrossa on suurimmillaan noin 30-60 minuutin kuluttua sen nauttimisesta ja sen vaikutus voi kestää ihmisen...
