Nimellä "The ultimate guitar collection" on julkaistu tupla-CD sekä siihen jatko-osa "The ultimate guitar collection 2" yhdellä levyllä. Se julkaisu, johon kysymyksessä ilmeisesti viitataan, on kaikki Breamin levytykset kokoava "Julian Bream Edition", johon tosiaan kuuluu 28 albumia. HelMet-kirjaston kokoelmassa on osat 1, 2, 5, 7 ja 28 ja myös nuo The ultimate guitar collection -levyt löytyvät.
Sen sijaan tuota koko 28:n CD:n boksia sellaisenaan ei näyttäisi mikään suomalainen julkinen kirjasto kokoelmiinsa hankkineen. Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa näyttäisi olevan yksittäisinä levyjä tästä sarjasta noin 20 erilaista, mutta ei sielläkään ihan kaikkia ole. Kun tuo 28:n albumin kokonaisuus koostuu aiemmin julkaistuista levyistä,...
Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin tai etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Termin käyttäminen toisesta ihmisestä on siksi hieman kyseenlaista, sana kuvaa pikemminkin rodullistetun ihmisen omaa kokemusta.
Suomalainen toimittaja Koko Hubara käyttää termiä itsestään, joten voin suositella sinulle hänen kirjaansa Ruskeat tytöt: tunne-esseitä. En kuitenkaan halua itse listata muita "ei-valkoisia" kirjailijoita, sillä näin tehdessäni nimenomaan rodullistaisin heidät, redusoisin heidät ihonväriinsä ja etniseen taustaansa.
Goodreads-sivustolta löytyy lista nimeltä "racialized authors", josta kenties on sinulle apua. https://www.goodreads.com/genres/racialized-...
Nimi tulee vanhasta germaanisen kansanryhmän nimestä "bajuvaarit" (saksaksi Bajuwaren, latinaksi Baiovarii). Saksankielisessä Wikipedian artikkelissa on aiheesta enemmänkin. Nimen kirjoittaminen saksaksi y-kirjaimella (Bayern) on peräisin kuningas Ludwig I:n päätöksestä vuonna 1825. Sitä ennen käytettiin muotoa "Baiern".
Heikki Poroila
Psykoteriapia vaihespesifinä vuorovaikutuksena julkaistiin alun perin englanninkielisenä Scandinavian Psychoanalytic Review'ssa vuonna 1979. Suomenkielinen versio artikkelista liitettiin Psykoterapian perusteiden kolmanteen painokseen, joka ilmestyi vuonna 1982.
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aunimo on varsin harvinainen nimi. Se on tai on ollut sukunimenä alle 21 ihmisellä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Sukunimioppaista tai muistakaan lähteistä ei valitettavasti löytynyt tietoa nimestä.
Piki-kirjastojen Pirkanmaan lukudiplomiin alakoululaisille on koottu joka luokkatasolle lukulistoja, joista voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa. Sivulla on myös vinkkejä vaikkapa uutuuskirjoihin tai eri aiheita käsitteleviin kirjoihin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/en/web/arena/pirkanmaan_lukudiplomi
Myös muiden kirjastojen sivuilla on koottuja listoja ja vinkkejä eri ikäisille lapsille. Kirjat löytyvät usein myös omasta kirjastosta. Alla linkki pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vinkkeihin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Materiaalipankki/Kirjasto_kotona__vinkkeja_alakouluikaisi(210132)
Helga Nuorpuun kirjassa "Kultakukka : satuja" (Gummerus, 1928, s. 14-44) on kuvaustasi vastaava satu "Kultakukka, Untuvainen ja Mesitonttu" (kirjan otsikossa virheellisesti "Meritonttu"). Untuvainen on keijukainen, joka asuu Mansikkavuoren Helmilinnassa. Helmilinnassa asuu kymmenittäin keijukaisia, joiden tehtävänä on hoitaa mansikoita ihmisten iloksi ja hyödyksi.
En ole ihan varma, mitä tarkoitat, mutta jos etsit ihmisiä, jotka ovat aloittaneet koulun Konalan alakoulussa tuolloin, tietoa voisi löytyä koululta koulun arkistosta, https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/konalan-ala-aste/ tai jos niitä ei enää ole koulussa Kansallisarkistossa, täällä ohjeita http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut ja tässä arkiston yhteystiedot, https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Koulukaverit-sivustosta, https://www.koulukaverit.com/, löytyy sellaisia luokkakavereita, jotka ovat vieneet itse tietonsa palveluun, https://www.koulukaverit.com/kouluk/934/2
Finnan kautta löytyy runsaasti aiheesta kirjoitettuja artikkeleita eri kielillä:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=suoruumiit&type=AllFields&l… ja https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tollundin+mies&type=AllFiel…
Suomeksi löytyy esim. artikkeli Tollundin mies teoksessa Miten opetan historiaa? (toim. Rantala Jukka). WSOY 2005
ja kirja Suon kansaa : rautakauden ihmisiä kahden vuosituhannen takaa / Glob, Peter Vilhelm ; Kopisto, Aarne ; Kunnas, KirsI. WSOY 1968, https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.5316
Nykypäivän suoruumiita esiintyy joissakin jännityskirjoissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www....
Kylläpä se 'humu' on sekä Seljan esikoiskokoelmassa Vielä minä elän (1942) että niissä hänen valittujen runojen kokoelmissaan, joihin Nuori varsa sisältyy (Runot, 1970; Aurinko tallella, 1988; Riikinkukon lapsi, 2010).
Hei,
Kyseessä on todennäköisesti Sirpa Tabetin esikoisromaani Punainen metsä. Kolarin seurauksena nuori nainen siirtyy ajassa sata vuotta taaksepäin maaseudulle.
Erään tutkimuksen mukaan miehillä erittyy enemmän sylkeä kuin naisilla, sillä miesten sylkirauhaset ovat keskimäärin suuremmat kuin naisten.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0003996906001592?via%3Dihub
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että miehillä olisi pakottava fysiologinen tarve syljeskellä jatkuvasti. Kaikki ihmiset sylkevät joskus, mutta jatkuva syljeskely on opittu tapa.
Kirjasampo on kaunokirjallisuuden sisältöjä avaava verkkopalvelu eli sieltä löytyy vain kuvailua kirjoista (asiasanoja, lyhennelmiä ja osasta arvioita) sekä lisäksi kirjailijatietoa. Verkosta löytyy kaunokirjallisuutta vapaasti luettavaksi pääosin vanhempia klassikkoja esimerkiksi Project Gutenbergista, http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi ja Elisan Ilmaiset klassikot, https://kirja.elisa.fi/kirjat/ekirjat/ilmaiset-klassikot?language=fin&p…. Lisää Project Gutenbergista, https://www.kirjasampo.fi/fi/project-gutenberg-vanhojen-kirjojen-digita…
Ilmaisia äänikirjoja ja e-kirjoja löydät koottuna Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…;...
kyllä voi. Kannattaa laittaa kirjaston osoitteen lisäksi kuoreen maininta "lainojen palautus"
osoite on seuraava:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100
Jyväskylä.
Hei
Tähän vaikuttaa vaikeiden asioiden aihe. Alla lista kirjoista vähän eri aiheista. Jos itse haluat etsiä lisää voit käyttää asiasanana esim. traumatisoituminen, traumat, toipuminen, käyttäytymismallit, sekä tietenkin haluttu aihe, esim. väkivalta, seksuaalirikokset, sota, jne.
Tietokirjallisuutta
Katja Kytölä (2021) Pahoinpitelystä hyvinpitelyyn : lähisuhdeväkivalta ja siitä selviytyminen. ISBN 9789523790315
Marika, Olivia, Miranna, Irene ja Seija (2016) Viisi naista, sata elämää : tarinoita dissosiaatiohäiriöstä. ISBN 9789527203002
Harri Virtanen (2019) Trauma ja rakkaus eli kuinka selviytyä mahdottomasta. ISBN 9789518580730
Päivi Hamarus, Tina...
Kirjanen on Hannele Huovin ja Kristiina Louhen ihastuttava tarina nimeltään Mänty joka selvitti salaisuuksia. Se on julkaistu Jyväskylän kaupunginkirjaston satutuntien 50-vuotisen taipaleen kunniaksi.
Lainaan teosta saat pääkaupunkiseudunkin kirjastoista ( ks. tarkemmin mistä aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi ), ja Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolta voit kysellä omaa kappaletta. Yhteystiedot Jyväskylän kaupunginkirjasto
Keski-Suomen maakuntakirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100 Jyväskylä
p. 014-624444.
Kirjastojen käyttämässä yleisessä asiasanastossa ei käytetä sanaa lapsilähtöisyys vaan lapsikeskeisyys. Siksi asiasanahaulla lapsilähtöisyys et saa viitteitä. Voit sen sijaan käyttää asiasanaa lapsikeskeisyys. Jos haluat välttämättä hakea sanalla lapsilähtöisyys, voit käyttää sitä vapaatekstisanana katkaistuna (esim. lapsiläht-), jotta kaikki eri taivutusmuodot tulevat esiin.
Porsse-kirjastojen tietokannasta, johon Pornaisten kirjastokin kuuluu, löytyy asiasanalla lapsikeskeisyys 8 viitettä, esim. Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus (2002).
Vapaatekstihaulla lapsikesk- löytyy 3 viitettä, esim. Anna lapsen leikkiä, kirja leikistä ja lapsilähtöisyydestä (1996).
Linda-tietokannasta, jota voit käyttää kirjastossa löytyy useita...
Vuonna 2007 ilmestyneessä "Suomalainen paikannimikirja" (julkaissut Korimaisten kielten tutkimuskeskus) kerrotaan ett "Levi" on lainattu saamenkielestä mutta että tarkempaa alkuperää ei ole tiedossa. Norjassa ja Ruotsissa on mahdollisesti samankantaisia paikannimiä, mutta varmaa tietoa ei ole kantasanasta.
Yllämainittu kirja löytyy kirkkonummen kirjastosta.
