Kyse oli MTV:n tuottamasta televisiosarjasta, jota esitettiin vuonna 1971. Sarjan ohjasi Kaarlo Hiltunen. Elonet - Havukka-ahon ajattelijaElokuvasta on tehty DVD ja sen pitäisi olla lainattavissa Kurikan kirjastosta. Eepos-kirjaston asiakas voi varata sen kirjastokortillaan.https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2483484?sid=4841016835
L. Onervan runo Iltatunnelma on hänen vuonna 1904 julkaistusta kokoelmastaan Sekasointuja.https://www.gutenberg.org/cache/epub/58815/pg58815-images.html
Sanonta kuuluu ranskaksi "Cherchez la femme" ja tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä "Etsikää nainen". Se on peräisin Alexandre Dumas vanhemmalta, mutta ei muskettisotureilta vaan romaanista Les Mohicans de Paris (1854-1859). Siinä sen sanoo Joseph Fouch -niminen poliisi, joka toteaa, että jokaiseen tapaukseen liittyy nainen, joten kun joku ilmoittaa hänelle rikoksesta, hän sanoo aina "etsikää nainen". ("Il y a une femme dans toutes les affaires ; aussitôt qu’on me fait un rapport, je dis: 'Cherchez la femme'". Kyseistä romaania ei ole suomennettu.Lähde:Expressio.fr -sivusto: https://www.expressio.fr/expressions/cherchez-la-femme
Eepos-kirjastoissa ei valitettavasti ole lainattavia porakoneita.
Tässä muutama linkki poria vuokraaviin yrityksiin:
https://www.rentaeasy.fi/vuokraa/porakoneet ja yhteystiedot https://www.rentaeasy.fi/toimipisteet
https://www.vuokraaclasohlsonilta.fi/products?storeId=93
https://www.ramirent.fi/vuokraa/rakennuskoneet/pora-ja-piikkauskalusto/…
https://www.cramo.fi/fi/category/rakennuskoneet_porakoneet
Etsin Google-haulla sekä Helmet-kirjastojen ja Finna.fi:n tietokannoista muun muassa hakusanoilla nuortenkirjallisuus, kauhukirjallisuus, tytöt ja henkiolennot, mutta vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Etsin myös Kirjasampo.fi-palvelusta kuvailemaasi kansikuvaa, mutta tulokset eivät sopineet muihin tietoihin. Kollegojen muistissakaan ei tällaista kirjaa osunut kohdalle.
Ikärajaa kirjalla tuskin kuitenkaan on ollut, vaikka juoni kuulostaa sangen hurjalta, sillä Helmet-kirjastoissa vain elokuvilla ja konsolipeleillä on suositusikärajat.
Muistaisiko joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Lähteitä:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/
Syynä on ainakin puilla valaistuksen muutos. Kun yöt pitenevät, alkaa talveen valmistautuminen. "
Kurt Fagerstedtin mukaan puut pystyvät seuraamaan aikaa. Ne huomaavat päivien lyhenevän, tai oikeastaan öiden pitenevän, ja tietävät siitä, että ollaan siirtymässä syksyä kohti. Siitä alkaa talveen valmistautuminen. Puu lopettaa kasvunsa, kerää arvokkaita ravinteita talteen, valmistaa talvehtimissilmuja, väkevöittää solunesteitä.
Prosessi on pitkä, koivu esimerkiksi alkaa valmistautua talveen jo heinäkuun lopulla! Ja hyvin valmistauduttuaan koivu selviytyykin melkein minkälaisesta talvesta tahansa. Koetilanteissa on todettu, että esimerkiksi koivun oksa on selviytynyt hengissä nestemäiseen typpeen (-196 C asteeseen) upottamisesta." YLE.fi/...
Useissa lukemissani lähteissä todetaan, että nukkumiseen ja nukahtamiseen vaikuttaa kahvin sisältämä kofeiini, joka on keskushermostoon vaikuttava piriste. Se vaikuttaa etenkin aivoissa muodostuvaan adenosiiniin. Adenosiini on kemiallinen yhdiste, joka säätelee ihmisen uni-valve-rytmiä. Valveillaolon aikana adenosiinin määrä aivoissa lisääntyy ja alkaa vähitellen vaimentaa aivojen aktiivisuutta vireyden kannalta keskeisillä aivoalueilla. Runsas kofeiinin käyttö salpaa adenosiinireseptoreita. Siksi aivot pysyvät tavallista aktiivisempina eikä normaalia uneliaisuuden tunnetta tule tai se viivästyy.
Kofeiinin määrä verenkierrossa on suurimmillaan noin 30-60 minuutin kuluttua sen nauttimisesta ja sen vaikutus voi kestää ihmisen...
DekkariNetti ohjaa muutaman haastattelun ja kirjailijasivun äärelle: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LemaitrePierre
Helsingin Sanomien haastattelussa 2.1.2019 Lemaitre kertoo mm. julkaisseensa ensimmäisen romaaninsa 56-vuotiaana ja työskennelleensä aiemmin kirjallisuudenopettajana ja psykologina, koulutukseltaan hän on psykologi. HS:n mukaan Lemaitre ei ole yleensä myöntänyt haastetteluja suomalaisille tiedotusvälineille, joten tietoa voi olla helpompi löytää muilla kielillä - joskaan englanniksikaan haastatteluja ei tunnu nopsaan vilkaistuna löytyvän.
Google Translaten avulla käännetyn ranskankielisen Wikipedia-artikkelin ja parin haastattelun mukaan Lemaitre on syntynyt työväenluokkaiseen, vasemmistolaiseen perheeseen ja on...
Savon Sanomat on mikrofilmeinä Kuopion kaupunginkirjastossa ja filmit ovat asiakkaiden käytettävissä pääkirjaston lukusalissa - artikkeleista voi tulostaa myös kopioita. Ajan lukulaitteelle voi varata kirjaston asiakaspalvelusta (p. 017 182 318). Mikrofilmejä lähetetään myös kaukolainaksi muualle Suomeen; kaukopalvelupyynnön voi tehdä oman kirjaston kautta.
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä...
Tavoittelemasi sana on melanismi. Se tarkoittaa sitä, että eläimessä on mustaa väriainetta enemmän kuin saman lajin yksilöillä yleensä. Tällaisissa tapauksissa yksilöistä tulee normaalia tummempia, jopa täysin mustia. Ilmiö on eläinkunnassa varsin yleinen; sen vastakohta on albinismi.
Kun kyseessä on teollisuuden aiheuttamaan ympäristön saastumiseen liittyvä eläinlajien värityksen muuttuminen, puhutaan teollisuusmelanismista. Se havaittiin Englannissa noin 150 vuotta sitten: alueilla, joilla kivihiilipöly ja noki oli muuttanut puunrungot tummiksi, koivumittarin (Biston betularius) musta mutaatio alkoi säilyä paremmin kuin alkuperäinen vaalea muoto, koska saalistavat linnut eivät löytäneet sitä yhtä helposti jäkälättömiltä ja tummilta...
Kalan uimarakosta valmistettua kirkastusainetta eli kalaliimaa on vuosikymmeniä voitu käyttää oluen valmistukseen. Muutamia vuosia sitten Guinness ilmoitti pyrkivänsä vähentämään kalaliiman käyttöä, jotta ainakin osa sen oluista olisi vegaanista.
https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2015110420611246
Hämeenraitin internet-sivuilla on uutinen, jonka mukaan lahtelainen pienpanimo Ant Brew käyttää oluen valmistuksessa kalojen uimarakkoja.
https://hameenraitti.fi/hoitokalastussaaliin-uimarakot-hyotykayttoon-la…
Jos haluat enemmän tietoa uimarakkojen merkityksestä oluen valmistuksessa, niin tässä on linkki Ant Brew -panimon yhteydenottolomakkeelle:
https://www.antbrew.fi/yhteystiedot
Kyseessä on P. Mustapään runo Sun haltuus... kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945).
Runo sisältyy myös Mustapään Koottuihin runoihin ja esimerkiksi lukemistoon Keskikoulun lukukirja 4.(toim. Niinistö - Ojajärvi - Turunen).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3400853
https://finna.fi/
Runosta on kysytty palvelussamme ennenkin. Tässä aiempi vastaus.
https://www.kirjastot.fi/kysy/keskikoulun-lukukirjassa-oli-runo-kaksi?l…
Kellon käyttäminen suunnan ilmoittamiseen perustuu kellotauluun. Kun jokin sijaitsee kello kymmenessä, se tarkoittaa, että se on esimerkiksi ajoneuvon kulkusuuntaan nähden viistosti etuvasemmalla. Tällöin suoraan kulkusuuntaan nähden olisi klo 12 ja klo 3 olisi suoraan oikealla. Sama juttu, vaikka seisoisit paikoillasi. jos puhujat seisovat kasvot eri suuntiin, asiasta tulee monitulkintaisempi.
En ole varma, mutta yhdistän suunnan ilmoittamisen kellonaikana armeijaan ja erityisesti lentämiseen.
Esimerkiksi seuraavissa aikuisten romaaneissa on mukana henkilöhahmoja, jotka ovat pyörätuolissa:
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rautahuone
Jyrki Kiiskinen: Jos minulla ei olisi rakkautta
Hannu Koivisto: Delfiinikomppi
Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut : romaani
Marja Wich: Isadora
Jaakko Yli-Juonikas: Vanhan merimiehen tarina
Lisää romaaneja, joissa on pyörätuolissa oleva fiktiivinen hahmo, voi löytyä etsimällä hakusanoilla "pyörätuolit", "halvaus", "liikuntaesteiset" tai "liikuntavammaiset" esimerkiksi OUTI-verkkokirjastosta tai Kirjasammosta.
Sekä Foreca että Ilmatieteen laitos tarjoavat maksullisia sääpalveluja mediayhtiöille. Se, kenen tuottamia ennusteita lehti julkaisee, riippuu siis siitä, minkä tahon kanssa heillä on sopimus asiasta.
Lisätietoa:
Foreca: https://corporate.foreca.com/fi/
Ilmatieteen laitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/palvelut-ja-tuotteet
Yleisradion ohjelmistosta kannattaa kysyä suoraan YLE:ltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Helmetin Finnaan siirtymistä koordinoivasta projektista vastataan seuraavasti:
Lainaushistoria on näkyvissä uudessakin Helmet.fi:ssä, jos sen on ottanut käyttöön, eli tiedot eivät katoa. Muistilistat ovat uudessa Helmet-verkkopalvelussa suosikkilistoja. Vanhat muistilistat eivät siirry uuteen verkkopalveluun, mutta ne voi tallentaa itselle tämänhetkisestä Helmetistä Tulosta-painikkeesta.
Asiakkaille on tulossa kattava tiedote muuttuvista asioista viimeistään marraskuun alussa. Vanha Helmet.fi ja sen tiedot pysyvät käytössä vähintään vuoden 2023 loppuun.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetverkk…
Tivi lehdessä on julkaistu Tuomas Kangasniemen artikkeli 8.1.2023. Siinä hän kertoo sotilaiden tehneen ulosteesta kiljua ja tislanneen sitten siitä alkoholia. Linkki artikkeliin
Moinen resepti ei tosiaan kuulosta houkuttelevalta.
Pahoittelen omaa epätarkkaa vastaustani. On totta, että mikäli asiakkaalla on jokin vamma tai sairaus eikä hän sen vuoksi pääse kirjastoon, hän voi hakea joustoasiakkuutta. Joustoasiakkuus tarkoittaa, että asiakas valtuuttaa jonkun muun hoitamaan kirjastoasioinnin puolestaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Vastaus, jossa mainittiin valtakirja, on vuodelta 2017. Käytäntöjä on sittemmin tarkennettu. Nyt Helmet-sivulla todetaan yksiselitteisesti, että valtakirjalla voi hoitaa kaikkia muita kirjastoasioita, mutta "valtakirjalla ei voi teettää kirjastokorttia eikä pin-koodia".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/...
Prefektuuri tulee alun perin latinan sanasta praefectura, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa Rooman alaista kaupunkia, jota hallitsi komentaja eli prefekti (praefectus) ja jonka asukkailla oli täydelliset tai osittaiset Rooman kansalaisoikeudet.
Prefektuuria käytetään muissakin maissa kuin Japanissa viittamaan alueiden hallinnolliseen jakoon.
Prefektuuri ei ilmeisesti vastaa täysin suomaista käsitystä kaupungista, kunnasta, läänistä tms. ja siksi näitä meille tutumpia sanoja ei käytetä prefektuurin sijasta.
Lähteitä:
prefekti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Prefektuuri – Wikipedia
Latin Dictionary and Grammar Resources - Latdict (latin-dictionary.net)
