En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Jugoslavia oli poikkeus sosialistimaiden joukossa. Se osallistui Eurovision laulukilpailuun ensimmäisen kerran jo vuonna 1961. Muut sosialistimaat osallistuivat Euroviisujen kilpailijaksi perustettuun Sopotin laulukilpailuun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jugoslavia_Eurovision_laulukilpailussa
https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/interviisut-ja-sopot-festiv…
HeiEmme keksineet vastausta tähän täällä Vaasan kirjastossa mutta kollegat ympäri Suomen tekivät ehdotuksia. Seinäjoelta ehdotettiin Taavi Soininvaaran teosta Venäläinen vieras. Kemin kirjastosta ehdotettiin Jere Laineen teosta Sota 2016. Oulusta ehdotettiin Ilkka remeksen romaania Jäätyvä helvetti ja Pori veikkasi Antti Kauranteen teosta Punainen Porvoo : Venäjän öljysotaretki Suomeen. Mikään teoksista ei ole ihan tämän vuoden kirjasatoa mutta kuitenkin suhteellisen uusia.Toivottavasti joku näistä tuntuu oikealta!
Suomi kuuluu shengen-valtioihin (Schengen-valtioita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro.) Näiden valtioiden kansalaiset eivät tarvitse erikseen viisumia tullessaan Suomeen eli rajan yli voi liikkua vapaasti passin tai henkilökortin avulla.
Muualta kuin Shengen maista Suomeen tuleva tarvitsee viisumin.
Viisumin kieltämiseen on monia syitä:
sinulla ei ole hyväksyttyä, voimassaolevaa matkustusasiakirjaa
sinulla ei ole esittää matkasuunnitelmasi tueksi aineistoa, joilla voit osoittaa oleskelusi tarkoituksen ja edellytykset
sinulla...
Pjotr Tšaikovskin hengellistä musiikkia on kuultavissa esimerkiksi seuraavilta äänitteiltä:
Liturgie des Heiligen Johannes Chrysostomus op. 41 (Bulgarian kansalliskuoro "Svetoslav Obretenov", joht. Georgi Robev, 1994)
Le chant religieux russe a travers les siecles. Vol. 3 : De Glinka a Rachmaninov (1994, sis. Tšaikovskin laulun Blažen, kto ulybajetsja)
Ortodoksinen liturgia = Russian Orthodox Liturgy (Turun ortodoksisen kirkon kuoro , 1990)
Lob der Gottesmutter in der russischen Kirche : Praise of the Mother of God in the Russian Church (1985)
NAXOS-musiikkikirjastossa on kuultavissa useita äänitteitä, joilla on Tšaikovskin liturgista musiikkia (esimerkiksi Liturgy of St. John Chrysostom)
https://kerava.verkkokirjasto.fi...
Verkkotietopalvelussa on hankalaa ottaa kantaa yksittäisen remontin tai korjaustoimenpiteen oikeaan suorittamistapaan. Se on usein tapauskohtaista, eikä meillä ole riittävää alan asiantuntemusta.
Sinällään korkkilevyn käyttö mosaiikkiparketin alla ääneneristyksessä on mahdollista. Tosin se ei kerrostalossa liene paras tapa. Rakennustiedon puu- ja parkettilattioita käsittelevän artikkelin mukaan: "Omakotitaloissa mosaiikkiparketti liimataan yleensä suoraan betoniin. Ääneneristystä parantamaan voidaan käyttää esimerkiksi 2 millin paksuista korkkilevyä, joka liimataan ensin betoniin. Se ei täytä ääneneristysvaatimuksia, joten kerrostalossa ääneneristys on ratkaistava muulla tavalla."
Putkiremonttiin tulisi hankkia asiantuntevat valvojat....
Hei,
Lastenkirjallisuusinsituutin Onnet-tietokannasta löytyi seuraavanlainen kirja. Tytön nini ei ole Saara, mutta muuten täsmää aika hyvin. Netistä löytyy kansikuvakin, jos sen perustella varmistuu, onko kyseessä sama kirja, jota haet.
Satu tuhmasta Kreetasta ja viisaasta Missusta
teksti: Emil Ludvik ; suom. Elvi Sinervo; kuv. Zdenek Miler
Helsinki : Kansankulttuuri, 1962
Tiivistelmä
Kreetta on niin laiska, ilkeä ja likainen että kaikki hylkäävät hänet: niin hänen kotinsa, huonekalunsa kuin vaatteensakin. Missu-kissan neuvokkuuden ansiosta ja huonekalujen ja muiden Kreetan kaltoin kohtelemien tavaroiden avulla Kreetta kuitenkin pestään, ja peseytymisen jälkeen tyttö on kuin toinen ihminen: alkaa pestä huonekaluja ja kissaansa, korjata...
Sekä Laila Kinnunen että Kai Lind ovat levyttäneet vuonna 1960 kappaleen "Miksi yhä silmäs palaa". Se alkaa: ”Yhäti tänne miksi silmäs palaa, jollet mitään aiokaan?” Laulu päättyy: “…jos sä tyhjää aiot vain!” Laulun alkuperäinen nimi on ”What do you want to make those eyes at me for”. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen on säveltänyt James V. Monaco. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila.
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. S 590927 viittaa Singerin malliin 15K, jota valmistettiin heinä-joulukuussa vuonna 1906.
Lista Singer-ompelukoneiden sarjanumeroista
Saksalaista 12-osaista tv-sarjaa Kultainen hevosenkenkä (Rivalen der Rennbahn) esitettiin TV-3:n ohjelmistossa vuonna 1989. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin 28.8.89 klo 20.20 alkaen.
https://www.imdb.com/title/tt0096690/
HS/Aikakone
Bike MP lehti on yhä Vaski-kirjastojen valikoimissa. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3935061
Uusinta lehteä ei ehkä voi varata ennen kuin seuraava on saapunut. Varaamista ja hyllypaikkaa voi kysellä kirjaston neuvonnasta esim. Raision kirjasto
Lehtiosasto | Palvelupiste
+358 44 797 1463
Kaiketikin 50-luvulla: "'Mehän emme täällä Karkkilassa pääse pakoon alati laajentuvaa pääkaupunkia', hahmotti kauppalansihteeri Veikko Vainikainen syksyllä 1954 uuden Porintien avaamia näkymiä. Ensimmäinen työläisvuoro ajoi jo silloin Karkkilan linja-autoasemalta Helsinkiin, -- ". (Seppo Aalto & Kimmo Rentola, Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven entisen Pahajärven ihmisten historia)
Kyseessä oli kaiketi amerikkalaisen King Features Entertainment -yhtiön Genesis-projekti. Tuottaja John Heynmanin ideoima dramatisoitu Raamattu-sarja kuvattiin autenttisilla tapahtumapaikoilla. Näyttelijöillä oli heprean kielen taito. Kallis jättihanke alkoi 70-luvun loppupuolella. Ensimmäinen Mooseksen kirja ja Luukkaan evankeliumi esitettiin Suomen televisiossa 10-osaisena sarjana, ensimmäinen jakso sunnuntaina 10.10.1982 TV1-kanavalla klo 17.00. Helsingin Sanomien ohjelmatietojen mukaan sarjan nimi oli ytimekkäästi "Raamattu".
Helsingin Sanomat 10.10.1982
Kaivattu runo on Jukka Itkosen Myyrän balladi kokoelmasta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita (Otava, 1997). Se päättyy säkeisiin "Teen koivun lehdestä kitaran / ja laulan: – Rakastakaamme!" "Täältä tuonne asti" runossa ulottuu onkalo, jonka rakastunut myyrä lupaa myyräneidille kaivaa.
Tiedot Sokrateesta ovat kaikki toisen käden tietoa eli joko aikalaisten tai hänen seuraajiensa kertomaa, erityisesti Platonin Sokrates-kuvaus on vaikuttanut käsitykseemme hänestä. Sokrateen olemassaolon todistaminen sataprosenttisella varmuudella lienee aika vaikeaa. Voidaan myös kuitenkin todeta, että monet esimerkiksi antiikin ajan historiankirjoittajien välittämät tiedot ovat saaneet tukea arkeologisista kaivauksista, joten ei myöskään kannata ajatella, että Sokrateesta ei olisi ollut olemassa vain siksi, että tiedot ovat toisen käden tietoja.
Sokrateesta ja lähteistä, jotka hänestä kertovat, löytyy hyvä tiivis artikkeli Paavo Castrenin Antiikin käsikirjasta.
Kuvakirjoja, joissa on aiheena toisen vanhemman muuttaminen ulkomaille, löytyy varsin vähän. Sen sijaan ikävästä, erossa olemisesta, kaipauksesta ja vanhempien avioerosta löytyy runsaasti kuvakirjoja. Tähän on poimittu muutamia, jotka saattaisivat sopia.
- Katri Tapolan kuvakirjassa Siinä sinä olet isä on muuttanut ulkomaille töihin. Kirjassa käsitellään lapsen kaipausta ja vanhemman poissaoloa.
- Anne Boothin Lähetän sinulle haleja -kirjan kuvauksen mukaan "kirja lohduttaa kaipaavaa sydäntä ja koskettaa kaikkia, jotka joutuvat olemaan erossa omasta rakkaastaan."
- Hannamari Ruohosen Kadonnut äiti -kuvakirjaa kuvaillaan näin: "Liikuttava, hellä ja lämpimän värikylläinen kuvakirja kertoo pienen lapsen...
Mitä ilmeisimmin luondu-sana on tullut viron kautta suomen kieleen ja sieltä edelleen saameen. Tiina Södermanin artikkelissa* Viron rantamurteiden suomalaissanat (1996) sanotaan, että "Viron Kolgan luondu on SKES:n mukaan peräisin suomesta, ja suomen luonto on lainautunut myös saameen (SSA)".
*Linkki avautuu PDF:nä
Katso myös SKES eli Suomen kielen etymologinen sanakirja.
Tekoälyllä on epäilemättä vaikutusta työskentelyyn monissa työtehtävissä jo nyt. Koulutuksissa ja keskusteluissa on käynyt ilmi, että tekoäly muun muassa auttaa tekemään tiivistelmiä pidemmistä teksteistä ja kirjoittamaan sähköposteja. Myös Kysy kirjastonhoitajtalta -palvelu tutkii mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä. Tässä muutamia kommentteja nykytilanteen pohjalta.
Rajoitteita
Nimi velvoittaa. Olemme alusta asti profiloituneet palveluna, joka tarjoaa kirjaston henkilökunnan palvelua eli ihmisen antamaa henkilökohtaista palvelua. Tästä emme halua luopua. Eri asia on, ryhdytäänkö kirjaston palvelua ja työskentelyä yleensä muuttamaan niin, että sitä teetetään tekoälyllä tai roboteilla. Silloin tilanne muuttuu tietysti meidänkin...
Jori Sivosen säveltämään ja Timo Mäenpään sanoittamaan kappaleeseen "Sielu salamoi" en löytänyt nuottia. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuja, esimerkiksi:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/anneli-mattila/sielu-salamoi-chord…
https://chordu.com/chords-tabs-anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-…
https://chordify.net/chords/anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-nuk…
Lähde:
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
