Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
Wikipediaan joudun tässä vastauksessa nyt tyytymään.
Asser Stenbäck (https://fi.wikipedia.org/wiki/Asser_Stenb%C3%A4ck)
"Hesperian sairaalan johtavana ylilääkärinä 1957–1965"
Carl-August Borgström (https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl-August_Borgstr%C3%B6m)
"Hesperian sairaalan apulaisylilääkärinä 1952–1961 ja ylilääkärinä 1961–1975"
Tiedot löydetty läpikäymällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_psykiatrit
Hesperian sairaala on perustettu 50-luvun lopulla Kivelän sairaalan mielenterveysyksiköstä ja sairaalarakennus on valmistunut 1962. (https://betoni.com/wp-content/uploads/2015/10/BET0603_s30-35.pdf ja https://fi.wikipedia.org/wiki/HYKS_Psykiatriakeskus)
Tarkempia tietoja...
Tiedot Sokrateesta ovat kaikki toisen käden tietoa eli joko aikalaisten tai hänen seuraajiensa kertomaa, erityisesti Platonin Sokrates-kuvaus on vaikuttanut käsitykseemme hänestä. Sokrateen olemassaolon todistaminen sataprosenttisella varmuudella lienee aika vaikeaa. Voidaan myös kuitenkin todeta, että monet esimerkiksi antiikin ajan historiankirjoittajien välittämät tiedot ovat saaneet tukea arkeologisista kaivauksista, joten ei myöskään kannata ajatella, että Sokrateesta ei olisi ollut olemassa vain siksi, että tiedot ovat toisen käden tietoja.
Sokrateesta ja lähteistä, jotka hänestä kertovat, löytyy hyvä tiivis artikkeli Paavo Castrenin Antiikin käsikirjasta.
Maakuntien ykköslehdet ovat nykyään sitoutumattomia, niin myös Etelä-Suomen Sanomat. Sanomalehtien irrottautumisen puolueista aloitti Helsingin Sanomat jo 1930-luvun loppupuolella, kun se alkoi ottaa etäisyyttä kansalliseen edistyspuolueeseen, ja lopulta 1943 siitä tuli riippumaton sanomalehti. Puoluelehtijärjestelmän alasajo kesti kuitenkin 60 vuotta, sillä viimeisenä taustapuolueestaan irrottautui Itä-Savo vuonna 2002.
Puolueilla on kuitenkin omia lehtiä ks. https://urly.fi/2ZO1
Lähde:
Lerssi-Lahdenvesi, Arja: Aina jonkun asialla, vai...? : sitoutumattomat sanomalehdet yhteiskunnallisina vaikuttajina pääkirjoitussivuillaan
On kenties mahdotonta tietää, mikä on vanhin maininta nimetystä eläimestä. On kuitenkin todennäköistä, että jo varhaiset ihmiset nimesivät esimerkiksi kotieläimiään. On siis luultavaa, että varhaisin maininta nimetystä eläimestä löytyy jonkun varhaisen korkeakulttuurin teksteistä.
Mykeneläiseltä ajalta (n. 1400-luvulta 1100-luvulle eKr.) on esimerkiksi löytynyt lineaari-B-tauluja, joissa on härkien nimiä. Nämä nimet kuvaavat usein jotain härän ominaisuutta, kuten Aiwolos (kre. aiolos, ”nopea”) tai Kelainos (kre. kelainos, ”musta”).
J.L. García Ramón, “Mycenaean Onomastics”, teoksessa A Companion to Linear B. Mycenaean Greek Texts and their World, Volume 2, (eds. Y. Duhoux & A. Morpurgo Davies), 2011, 213-251.
Farao...
Kaivattu kirja lienee Rakkauden tähden (Mourir d'aimer), jonka on kirjoittanut Pierre Duchesne. Ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1971, Leena Jokisen suomennos 1972.
Rakkauden tähden on tositapahtumiin pohjautuva romaani 17-vuotiaan Gérard Leguen ja hänen 32-vuotiaan opettajansa Danièle Guènotin kielletystä rakkaudesta. Gérard suljetaan mielisairaalaan, Danièle joutuu vankilaan, jossa hän tekee itsemurhan.
RAKKAUDEN TÄHDEN | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Kyseessä on Helmi Valion lastenlaulu Satu-unten kultamaille T. J. Syvänteen runoon Kehtolaulu.
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät nuottijulkaisuun Lasten laulelmia : säestyksin koteja ja kouluja varten. 1 (1926).
https://finna.fi/Record/piki.127658
Runon voitte lukea Kansalliskirjaston digitoimasta Kotiliesi-lehden numerosta 23 vuodelta 1925. Alla olevasta linkistä aukeaa lehden sivu, jolla runo on.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/906571?term=Hiljaa%…
Tekoälyllä on epäilemättä vaikutusta työskentelyyn monissa työtehtävissä jo nyt. Koulutuksissa ja keskusteluissa on käynyt ilmi, että tekoäly muun muassa auttaa tekemään tiivistelmiä pidemmistä teksteistä ja kirjoittamaan sähköposteja. Myös Kysy kirjastonhoitajtalta -palvelu tutkii mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä. Tässä muutamia kommentteja nykytilanteen pohjalta.
Rajoitteita
Nimi velvoittaa. Olemme alusta asti profiloituneet palveluna, joka tarjoaa kirjaston henkilökunnan palvelua eli ihmisen antamaa henkilökohtaista palvelua. Tästä emme halua luopua. Eri asia on, ryhdytäänkö kirjaston palvelua ja työskentelyä yleensä muuttamaan niin, että sitä teetetään tekoälyllä tai roboteilla. Silloin tilanne muuttuu tietysti meidänkin...
Kyseessä on espanjalainen sävelmä Nanita ea, johon Kaija Pispa on kirjoittanut suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy peruskoulun musiikin oppikirjaan Musiikin aika 5 – 6 (toim. Ilkka Salovaara, Päivi Kerola ja Soili Perkiö, 2000) sekä teoksiin Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, 2009) ja Lauluaarteiden kirja (toim. Virpi Kari, 2012).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Prefektuuri tulee alun perin latinan sanasta praefectura, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa Rooman alaista kaupunkia, jota hallitsi komentaja eli prefekti (praefectus) ja jonka asukkailla oli täydelliset tai osittaiset Rooman kansalaisoikeudet.
Prefektuuria käytetään muissakin maissa kuin Japanissa viittamaan alueiden hallinnolliseen jakoon.
Prefektuuri ei ilmeisesti vastaa täysin suomaista käsitystä kaupungista, kunnasta, läänistä tms. ja siksi näitä meille tutumpia sanoja ei käytetä prefektuurin sijasta.
Lähteitä:
prefekti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Prefektuuri – Wikipedia
Latin Dictionary and Grammar Resources - Latdict (latin-dictionary.net)
Kuva on otettu Mikkelin vanhalta kasarmialueelta. Kuva löytyy kirjasta Wanhan Wäen kasarmeista jalkaväkimuseoksi. Toim. Kalevi Salovaara sivulta 6. Siinä ei ole mainittu vuosilukua, mutta ensin vuodesta 1881-1901 siinä oli Suomen 6. Mikkelin tarkk´ampujapataljoona. Ns. Vanha väki lakkautettiin 1901, minkä jälkeen venäläiset joukot asettuivat kasarmille ja poistuivat vuonna 1918.
Kuvateksti kertoo "Tarkk´ampujat valmistautuvat äksiisin Mikkelin kasarmeilla." Eli sen mukaan kyse suomalaisista joukoista.
Jalkaväkimuseo on toiminut vuodesta 1982 vanhalla kasarmialueella.
Jori Sivosen säveltämään ja Timo Mäenpään sanoittamaan kappaleeseen "Sielu salamoi" en löytänyt nuottia. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuja, esimerkiksi:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/anneli-mattila/sielu-salamoi-chord…
https://chordu.com/chords-tabs-anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-…
https://chordify.net/chords/anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-nuk…
Lähde:
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Georges Simenonin salanimiä on 15-17. Määrä vaihtelee eri lähteissä. Hänen salanimiään ovat mm. Georges Sim, G. Sim, Geo Sim, Christian Brulls, Christian Brull’s, Jean du Perry, Jacques Dersonne, Jean Dorsage, Luc Dorsan, Georges Martin-Georges, Gaston Vialis, Germain d’Antibes, Aramis, Bobette, La Deshabilleuse ja Gemis. Mainituilla salanimillä kirjoitettuja kirjoja ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista ja niitä löytyy muista Suomen kirjastoistakin niukasti. Alla on listattuna kolme Suomen kirjastoista löytyvää salanimellä kirjoitettua teosta. Kaikki teokset ovat ranskankielisiä. Voit halutessasi tilata niitä kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Christian Brulls: La maison des disparus https://finna.fi/Record/helka.9916806023506253?...
Sanonta kuuluu ranskaksi "Cherchez la femme" ja tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä "Etsikää nainen". Se on peräisin Alexandre Dumas vanhemmalta, mutta ei muskettisotureilta vaan romaanista Les Mohicans de Paris (1854-1859). Siinä sen sanoo Joseph Fouch -niminen poliisi, joka toteaa, että jokaiseen tapaukseen liittyy nainen, joten kun joku ilmoittaa hänelle rikoksesta, hän sanoo aina "etsikää nainen". ("Il y a une femme dans toutes les affaires ; aussitôt qu’on me fait un rapport, je dis: 'Cherchez la femme'". Kyseistä romaania ei ole suomennettu.Lähde:Expressio.fr -sivusto: https://www.expressio.fr/expressions/cherchez-la-femme
Bike MP lehti on yhä Vaski-kirjastojen valikoimissa. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3935061
Uusinta lehteä ei ehkä voi varata ennen kuin seuraava on saapunut. Varaamista ja hyllypaikkaa voi kysellä kirjaston neuvonnasta esim. Raision kirjasto
Lehtiosasto | Palvelupiste
+358 44 797 1463
Kaiketikin 50-luvulla: "'Mehän emme täällä Karkkilassa pääse pakoon alati laajentuvaa pääkaupunkia', hahmotti kauppalansihteeri Veikko Vainikainen syksyllä 1954 uuden Porintien avaamia näkymiä. Ensimmäinen työläisvuoro ajoi jo silloin Karkkilan linja-autoasemalta Helsinkiin, -- ". (Seppo Aalto & Kimmo Rentola, Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven entisen Pahajärven ihmisten historia)
Syynä on ainakin puilla valaistuksen muutos. Kun yöt pitenevät, alkaa talveen valmistautuminen. "
Kurt Fagerstedtin mukaan puut pystyvät seuraamaan aikaa. Ne huomaavat päivien lyhenevän, tai oikeastaan öiden pitenevän, ja tietävät siitä, että ollaan siirtymässä syksyä kohti. Siitä alkaa talveen valmistautuminen. Puu lopettaa kasvunsa, kerää arvokkaita ravinteita talteen, valmistaa talvehtimissilmuja, väkevöittää solunesteitä.
Prosessi on pitkä, koivu esimerkiksi alkaa valmistautua talveen jo heinäkuun lopulla! Ja hyvin valmistauduttuaan koivu selviytyykin melkein minkälaisesta talvesta tahansa. Koetilanteissa on todettu, että esimerkiksi koivun oksa on selviytynyt hengissä nestemäiseen typpeen (-196 C asteeseen) upottamisesta." YLE.fi/...
DekkariNetti ohjaa muutaman haastattelun ja kirjailijasivun äärelle: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LemaitrePierre
Helsingin Sanomien haastattelussa 2.1.2019 Lemaitre kertoo mm. julkaisseensa ensimmäisen romaaninsa 56-vuotiaana ja työskennelleensä aiemmin kirjallisuudenopettajana ja psykologina, koulutukseltaan hän on psykologi. HS:n mukaan Lemaitre ei ole yleensä myöntänyt haastetteluja suomalaisille tiedotusvälineille, joten tietoa voi olla helpompi löytää muilla kielillä - joskaan englanniksikaan haastatteluja ei tunnu nopsaan vilkaistuna löytyvän.
Google Translaten avulla käännetyn ranskankielisen Wikipedia-artikkelin ja parin haastattelun mukaan Lemaitre on syntynyt työväenluokkaiseen, vasemmistolaiseen perheeseen ja on...
Kyseessä oli kaiketi amerikkalaisen King Features Entertainment -yhtiön Genesis-projekti. Tuottaja John Heynmanin ideoima dramatisoitu Raamattu-sarja kuvattiin autenttisilla tapahtumapaikoilla. Näyttelijöillä oli heprean kielen taito. Kallis jättihanke alkoi 70-luvun loppupuolella. Ensimmäinen Mooseksen kirja ja Luukkaan evankeliumi esitettiin Suomen televisiossa 10-osaisena sarjana, ensimmäinen jakso sunnuntaina 10.10.1982 TV1-kanavalla klo 17.00. Helsingin Sanomien ohjelmatietojen mukaan sarjan nimi oli ytimekkäästi "Raamattu".
Helsingin Sanomat 10.10.1982
Kaivattu runo on Jukka Itkosen Myyrän balladi kokoelmasta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita (Otava, 1997). Se päättyy säkeisiin "Teen koivun lehdestä kitaran / ja laulan: – Rakastakaamme!" "Täältä tuonne asti" runossa ulottuu onkalo, jonka rakastunut myyrä lupaa myyräneidille kaivaa.
