Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
Luonnonvarakeskus Luken sivuilla kerrotaan, että luonnonvaraisina lammikoissa kasvavista, vehkakasveihin kuuluvista limaskoista ainakin pikkulimaskat ovat ravinteikkaita kasveja, jotka sopisivat hyvin myös ihmisravinnoksi. Niiden maku muistuttaa lehtisalaattia.
https://www.luke.fi/uutinen/pikkulimaskan-viljely-on-kiertotaloutta-par…
Elintarvikealan asiantuntijayritys Makeryn sivuilla kerrotaan, että limaskoja kerätään ja käytetään ravinnoksi esimerkiksi Myanmarissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimassa ja Kambodzhassa.
Myös länsimaat ovat kiinnostumassa limaskojen kaupallisesta viljelystä. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa on kehitetty limaskoja hyödyntäviä tuotteita. Lisää tietoa Makery oy:n...
Finna-hakupalvelun mukaan Elanto-lehden vuosikerrat 1959-1977 olisivat saatavilla Varastokirjastossa. Varastokirjastossa olevaa aineistoa voi mahdollisuuksen mukaan saada käyttöönsä tilaamalla oman yleisen kirjaston kautta.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1964456
http://www.varastokirjasto.fi/kaukolainaus/varastokirjaston-palvelut-he…
Työväenliikkeen kirjasto säilyttää myös Elanto-lehteä kokoelmissaan.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=al…
Työväenliikkeen kirjasto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 A 1. 31.1.2021 asti jatkuvien koronarajoitusten vuoksi kirjasto on tällä hetkellä käytettävissä vain varattujen kirjojen noutoja, palautuksia ja puhelinpäivystystä varten....
Topi ja Tessu - elokuva pohjautuu löyhästi Daniel P. Mannixin Kettu ja Koira romaaniin. Kirjassa ei ole tuotu esiin mihin vuoteen se sijoittuu, mutta se on julkaistu vuonna 1967.
Kirjasammossa Voitto Voipion vuonna 1945 ilmestynyttä pienoisromaania Vaara ohi kuvataan näin:
"Tässä pienoisromaanissa tekijä kertoo herkästi rakkauden heräämisestä ja sen aiheuttamista omantunnon ristiriidoista ja ahdistuksista. Päähenkilö kokee voimakkaan hengellisen heräämisen ja pääsee voitolle taistelussa kiusaajaa vastaan. Kirja on elävästi kirjoitettu ja sitä lukee herpaantumattomalla mielenkiinnolla. Taustana on viime aikoina keskellä kansamme kovia koettelemuksia alkunsa saaneet väkevät herätykset."
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53684
Mäyräkoira Rillaa ei löytynyt eikä myöskään karhua, joka ajeli turkkinsa. Sen sijaan Finna-haussa mäyräkoirat ja satukirjat (miinus Pekka Töpöhäntä), on mukana B. Lindgrenin Raisu Roosa tarhassa. Voisiko olla kyse tästä mäyräkoirakirjasto, https://www.finna.fi/Record/anders.166514?imgid=1?
Lorentzen, Sven-Olof, Pikku-Mäyrä, autonkorjaaja / kert. Sven-Olof Lorentzen ; kuv. Eva Lindström ; [suom. Kaarina Kolu]. WSOY, 1986 (2005) kirjassa mäyrä ajaa turkkinsa, jotta hän kelpaisi töihin ihmisten autokorjaamolle. Voisikohan olla tästä kyse?
Voisiko kyseessä olla John Brosnanin Sky Lords -trilogian kolmas osa The Fall of the Sky Lords (https://www.goodreads.com/book/show/1348008.The_Fall_of_the_Sky_Lords)? Trilogian ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Taivaan valtiaat.
Asut on suunniteltu minimoimaan kehon liikkeiden vaikutus tähtäykseen. Toisaalta asu tukee lihaksia ammunta-asennossa. https://www.quora.com/Whats-with-the-funny-outfits-in-Olympic-shooting
Suomen ampumaurheiluliitosta voisi saada enemmän tietoa asun historiasta. https://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/nuoriso/harjoittelu/ilmakivaari/
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan."
En löytänyt Warren Schatzin englanninkielistä sanoitusta mistään kirjoitettuna. Warren Schatzin single-levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Richard Rodgersin säveltämästä ”You’ll never walk alone” -laulusta löysin yhden suomenkielisen version: Reijo Ikonen on levyttänyt sen nimellä ”Yksin et kulje”. Se sisältyy hänen...
Hei,
Näyttäisi siltä, että "virallista" käännöstä tälle piirilaululle ei ole. Laula, mun vauvani! -kirjassa on tällainen, melko vapaa käännös:
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Munnen säger så, så, så, skorna svarar gå, gå, gå.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Händer klappar klapp, klapp, klapp, skorna svarar tapp, tapp, tapp.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Barnen ropar hej, hej, hej, ingen svarar nej, nej, nej.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. När musiken tystnar, då stannar alla barn också.
Netistä löytyy myös esimerkiksi tällainen käännös, jonka tekijästä ei ole tietoa:
Lilla ringen snurrar, där barnen dansar. Fingrarna säger soo soo soo, skorna säger koo...
Se on mahdollista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa, onko nimi käytössä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimilaki estää muun muassa yritysten käytössä olevien nimien ottamisen sukunimiksi ilman erityistä syytä. Täysin uusien nimien ja myös joidenkin vanhojen nimien käyttöönottaminen edellyttää nimilautakunnan puoltavaa lausuntoa.
https://yle.fi/uutiset/3-9412431
Voit hakea sukunimenmuutosta täyttämällä nimenmuutoshakemuksen Digi- ja väestötietoviraston sähköisessä palvelussa. Tietyin ehdoin voit saada itsellesi jo käytössä olevan sukunimen. Tarkemmat ohjeet löytyvät viraston verkkosivuilta.
https://dvv.fi/sukunimen-muuttaminen
Kirjaston koneita tulee käyttää niin, ettei häiritse muita kirjaston kävijöitä ja ettei koneelle tai sen käyttäjälle koidu vaaraa. Koneelle ei myöskään saa asentaa itse ylimääräisiä ohjelmia.
Mikäli striimaus onnistuu niin ettei häiriötä tule eikä asennuksia tarvita, voi konetta käyttää myös livestriimaukseen. Kirjaston muita käyttäjiä tai henkilökuntaa ei saa kuvata ilman heidän lupaansa. Kysy kirjastostasi, olisiko siellä myös mahdollista varata tilaa, jossa kirjaston läppärillä voi striimata rauhassa.
Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti:
Arkisin:
6.30 Varhaisuutiset
8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
16.55 Iltapäiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio
Sunnuntaisin:
8.30 Aamu-uutiset ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio
Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli.
Lähde:
Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti
Radiokuuntelija-tv
Ulottuvillani olevien kirjojen Leino-englanninnoksista en Rauhaa löytänyt, mutta verkkohaku tuotti tulokseksi Lola Rogersin tulkinnan runosta. Rogers on tunnettu ja päteväksi havaittu suomenkielisen kirjallisuuden kääntäjä, joten tämä kelvannee.
Rauha | Song Texts, Lyrics & Translations | Oxford Song
Lola Rogers – FILI
Lordi Byronin teosta Childe Harold’s Pilgrimage ei ole suomennettu. Byronia on muutenkin suomennettu maineeseensa nähden yllättävän vähän. Vuonna 1922 ilmestyi A. A. Kallion suomentamana Kariston klassillinen kirjasto- sarjassa teos: Kolme runoelmaa: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki. Vuonna 2021 ilmestyi Nysalor-kustannuksen julkaisemana Lordi Byron, Valitut säkeet, kääntäjänä Tomi Pulkkinen. Tämän kokoelman selasin läpi eikä siihen sisälly Childe Harold’s Pilgrimage -teoksen runoja. Lisäksi yksittäisiä suomennettuja ruonoja on ilmestynyt joissakin antologioissa ja kirjallisuuslehdissä (esim. Tuhat laulujen vuotta (2004), Hallitse Britannia (1929), Tulenkantajat (1929)).
Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä lausetta mihinkään runoon. Ajatuksessa sinänsä on jotain sellaista hienovaraisen ja ilkikurisen kapinallista, jonka yhdistän muun muassa Tove Janssoniin tai Astrid Lindgreniin (mikäli kyse on suomennoksesta). Lauseen alku ei kuitenkaan ole niin uniikki, että sen voisi helposti jäljittää tietyn henkilön kirjoittamaksi. Esimerkiksi googlamalla löytyy muun muassa Mielen ihmeet -sivustolta lause "Pidätän itselleni oikeuden kohdata omat demonini."
Kenties joku palstan lukijoista tunnistaa lauseen?
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Taikalasi, jonka voit lukea esimerkiksi teoksista Kiurun tupa (1946) ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 1954 (1989).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Uutta kylvöä -lehdestä vuodelta 1926
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1367171?term=l%C3%B…
Ilmeisesti etsimäsi laulu on nimeltään ”Koko Beetlehem nyt loistaa” (tai ”Koko Betlehem nyt loistaa”). Tästä laulusta en löytänyt sellaista julkaistua nuottia, jossa laulun sanat olisivat suomeksi. Opettaja-lehden vuosikertoja en pääse tutkimaan, joten voi olla, että laulu on julkaistu jossakin lehden numerossa. Laulu alkaa: ”Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa”. Kertosäkeessä lauletaan juuri kuten muistat: ”Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi.
Laulun ovat levyttäneet suomeksi Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit -yhtye, jonka taiteellisen johtajan Unto Kukan avulla sain selville laulun alkuperäisen nimen ”Brincan y bailan”. Suomenkieliset sanat...
