Sederholmin talosta on pieni artikkeli kirjassa Tiikerinmetsäjän koti ja muita tarinoita (Liisa Lauerma, 2000). Tuon ajan porvariston elämää kuvataan mm. seuraavissa kirjoissa:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809 (2016)
Parland-von Essen, Jessica: Ammatti, avioliitto ja arvostus: helsinkiläinen eliitti 1740-1820 (2010)
Pohjanmaan porvariston vuosisata 1750-1850 : asuminen ja elämänmuoto (2013)
Pohjanmaan porvariston vuosisata 1800 : sivistyksen verkostot (2018)
Topi ja Tessu - elokuva pohjautuu löyhästi Daniel P. Mannixin Kettu ja Koira romaaniin. Kirjassa ei ole tuotu esiin mihin vuoteen se sijoittuu, mutta se on julkaistu vuonna 1967.
Runo on osa Aulikki Oksasen kirjoittamasta Rauhan äiti -kantaatista. Kantaatin teksti sisältyy teokseen Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974). Kantaatin on säveltänyt Kaj Chydenius.
Tšernobylin kolmesta vahingoittumattomasta reaktorista kaksi ensimmäistä, jotka sijaitsivat kauimpana räjähtäneestä nelosreaktorista, otettiin uudelleen käyttöön jo vuoden 1986 puolella, syyskuun lopun ja marraskuun alun välisenä aikana. Täsmällinen ajankohta vaihtelee hieman lähteestä riippuen. Commercial Nuclear Power 1987 -luettelon mukaan ykkösreaktori käynnistettiin 1.10., kakkonen 6.11. - Reaktorit poistettiin käytöstä vuosina 1991 (2.), 1996 (1.) ja 2000 (3.).
Reaktorit sijaitsivat vieretysten varsin lähellä toisiaan: ykkös- ja nelosreaktorin välillä ei ole etäisyyttä paljon puolta kilometriä enempää. Hyvän havainnollistuksen reaktorien keskinäisestä sijainnista saa satelliittikuvasarjan Nuclear - 25 years...
Kirjaston kokoelmaa uudistetaan jatkuvasti. Kirjastosta poistetaan mm. kulunutta ja likaista, sisällöltään vanhentunutta tai vähäisellä käytöllä olevaa aineistoa.
Osa poistetusta aineistosta tulee myyntiin asiakkaille. Myytävää aineistoa ei voi varata etukäteen. Kirjamyyntiä on jatkuvasti kirjaston ala-aulassa ja muutaman kerran vuodessa järjestetään suurempia kirjamyyntitapahtumia.
Kokoelmasta poistettuja kirjoja voi ostaa, mutta vielä kokoelmassa olevat kirjat eivät ole myytävänä. Kirjastoissa on yleensä myyntihyllyjä tai -kärryjä, joista ostettavat kirjat löytyvät. Kokoelman kirjoja ei voi myöskään etukäteen itselleen varata. Kirjoja, joita ei enää löydy kirjakaupasta, voi löytyä antikvariaateista ja kirpputoreilta tai nettihuutokaupasta www.huuto.net.
Tämä kirja "Kavereita nolla" (Tammi 2015) ei löytynyt varmaankaan sen takia, että tekijän sukunimi on Junttila, ei Junttinen. Kannattaa siis yrittää uudelleen :)
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kysyjä on ilmeisesti jo löytänyt sen tiedon, että ainoa tämän Esa Pethmanin sävellyksen nuottijulkaisu on varsin harvinaisessa, vuonna 1967 julkaistussa kokoelmassa 7 iskelmää. 2 (Edition Coda). Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä kokoelmaa ole yleisten kirjastojen kokoelmissa, vaan ainoat julkisista kokoelmista löytyvät kappaleet ovat Musiikkiarkistossa (entinen JAPA) Helsingissä. Musiikkiarkisto ei anna näitä kaukolainaksi, eikä myöskään valokopio ole mahdollinen, koska Pethmanin musiikki on edelleen tekijänoikeuden suojaamaa, samoin Jussi Raittisen tekemä teksti. Molemmilta voi tietysti pyytää luvan, kun herrat ovat edelleen hengissä, mutta se saattaa olla yhtä vaivalloinen tie kuin vierailu Musiikkiarkiston tiloissa. Voin antaa...
Maistraatin sivuilta tai nimilaista en valitettavasti suoraa vastausta tähän löytänyt. Vanhemman ja lapsen yhteisen nimimuutoksen kohdalla puhuttiin vain alaikäisestä lapsesta. Siinä mainittiin myös, että yli 12-vuotiaan lapsen sukunimeä ei voi vaihtaa ilman hänen suostumustaan. Kahden aikuisen nimimuutoksessa esimerkkeinä olivat vain avioliittoon tai avioeroon liittyvät nimenvaihdot. Oletan tämän perusteella, että täysi-ikäisen täytyy tehdä oma lomake vanhaan/esivanhempien sukunimeen vaihdettaessa, vaikka vaihto tehtäisiin samaan aikaan vanhemman kanssa.
Kehotan vielä kysymään asiaa suoraan maistraatista. Alla Turun yksikön yhteystiedot:
https://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Lounais-Suomi/Lounais-Suomen-...
Nimi tulee vanhasta germaanisen kansanryhmän nimestä "bajuvaarit" (saksaksi Bajuwaren, latinaksi Baiovarii). Saksankielisessä Wikipedian artikkelissa on aiheesta enemmänkin. Nimen kirjoittaminen saksaksi y-kirjaimella (Bayern) on peräisin kuningas Ludwig I:n päätöksestä vuonna 1825. Sitä ennen käytettiin muotoa "Baiern".
Heikki Poroila
Valitettavasti tuo Itäkeskuksen kappale oli ainoa juuri tuon piirustuksen osalta. Rauno Niemisen noin 2009 tekemä "Les Paul -tyylinen sähkökitara 1959" löytyy sen sijaan useammastakin kirjastosta, vaikka ei HelMet-kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaksi seuraavista: Salo, Rovaniemi, Oulu ja Lahti (tämä on lainassa). Myös Petri Jaakkonen (Korpi Instruments) on 2010 julkaissut piirustuksensa otsikolla "Les Paul -tyylinen sähkökitara" ja se löytyy seuraavista: Turku, Uusikaupunki, Rovaniemi, Kuopio, Kempele ja Lahti. Joensuusta löytyy myös Timo Mustosen 1984 piirtämä "Les Paul -tyylinen 1970-luvulta". Jospa näistä jokin olisi mieleen? Voit pyytää kaukolainaa oman kirjastosi henkilökunnan kautta.
Heikki Poroila
Hei!
Kannattaisi näyttää taulua taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia esim. Bukowskin huutokauppa-sivustolla; sieltä löytyy mm. online-arviointi. Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilta löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. Heille voi lähettää sähköpostitse arviointipyynnön, joka on maksuton. Näistä saa myös tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Turun taidemuseossa järjestetään nyt keväällä 6.4. klo 11-15 taideteosten arviointipäivä. Arviointi keskittyy tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen ja mahdolliseen tekijään.
Antiikki & Design-lehdessä on myös "Mikä, missä, milloin" -palsta, jonne voi lähettää kuvalla varustetun kysymyksen asiantuntijoiden arvioitavaksi.
https://www.bukowskis.com/fi/?gclid=...
Kaikilla paarmoilla silmät eivät ole silmiinpistävän värikkäät, mutta erityisesti suppupaarmojen ryhmään kuuluvilla lajeilla silmät tosiaan usein ovat huomiota herättävän kirkkaan väriset. En onnistunut löytämään mitään selitystä tälle väritykselle, mutta oletettavasti se liittyy silmän rakenteeseen (värihän on lähinnä sitä, millä tavalla auringon valo heijastuu katsojalle). Siitä, että ihminen näkee ne värikkäinä, ei välttämättä seuraa, että esimerkiksi muut hyönteiset näkisivät ne samoin. Todennäköisesti silmien väritys on sattumanvaraista ja lähinnä ihminen tulkitsee se merkitykselliseksi.
Heikki Poroila
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä:
"Ei mikään oo niin haikiaa,
kuin rakkauden tauti;
Siihen luolee seljälleen
Ja silmät jääpi auki."
Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä:
http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?...
Aristoteleen säilyneistä kirjoituksista ei löydy kyseistä sitaattia, vaan kyseessä lienee yksi niistä lukuisista Internetiä kiertävistä mietelmistä, jotka on jossain vaiheessa yhdistetty kuuluun ajattelijaan.
Radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/radioaktiivista säteilyä syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisessa.
Vastaavanlaiseen kysymykseen on palvelussamme vastattu myös aiemmin. Ohessa linkki myös aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/synnyttaako-radioaktiivinen-sateily-lampoa-maapallon?language_content_entity=fi
Lähteet:
https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja2_1.pdf/ad477d85-2f5c-fa90-c25d-720e161b8b8a
https://newscenter.lbl.gov/2011/07/17/kamland-geoneutrinos/
https://en.wikipedia.org/wiki/Radioactive_decay
https://chemed.chem.purdue.edu/genchem/topicreview/bp/ch23/radiation.php
https://en.wikipedia.org/wiki/Ionizing_radiation
https://...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee miehen / naisen näin:
täysikasvuinen miessukupuolta oleva ihminen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mies
täysikasvuinen naissukupuolta oleva ihminen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nainen
Täysikasvuinen taas määritellään näin:
lopulliseen mittaansa kasvanut: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/t%C3%A4ysikasvuinen
Kasvun päättyminen vaihtelee ihmisillä paljonkin, joten tarkkaa ikää lienee mahdotonta antaa. Yleisintä lienee nimityksen vaihtaminen juuri tuossa täysi-ikäisyyden paikkeilla.
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
